Hurjan reipas potilas

Ihan ensin pitää ihmetellä röntgenkuvaa verrattuna siihen mitä sieltä sitten löytyi. Tokihan eläinlääkäri sieltä kuvasta bongasi ihan oikein ne muutokset, jotka kuvassa on nähtävissä. Ja tiedossa oli sekin, ettei kaikki muutokset näy röntgenissä, siksihän sitä CT-kuvausta meille suositeltiinkin. Mutta siis tässä on rtg-kuva kyynärnivelestä, josta löytyi tähystäessä kuolioiutuvaa, irtoamassa olevaa rustoa, merkittävä inkongruenssi ja murtumaraja nivelpinnassa:

Sitä vaan, että ei ihan heti uskoisi mitä kaikkea siellä sitten oli, kun tuota kuvaa katsoo.

Mutta semmosta se nyt on, ja on aika keskittyä pääasiaan, eli hurjan reippaaseen potilaaseen! Tämän päivän aikana Armas on keksinyt miten se pääsee tuon paketoidun jalan kanssa makuulle. Ylös se on päässyt hyvin jo tovin, ja ulkoilut sujuu hienosti kolmella jalalla pompottaen. Ihan sitä saa toppuutella - vauhtia siis olisi jokaisen perhosen perään!

Ihaninta on se, ettei se ainakaan toistaiseksi vaikuta tippaakaan kipeältä, mikä on kyllä aika uskomatonta! Armaksella on asenne (ja lääkitys :D ) kohdillaan ja häntä heiluu ahkerasti kuten ennenkin!

Aamulla hengailin Armaksen seurana "yksiössään"

Ulkoilua!

Lepotauko...

...ja auringosta nauttimista!

Hyvin pomppii!

Invaramppi tuli kyllä tarpeeseen

Lampaat lähtivät tänään kotiinsa. Paljon aikaisemmin kuin oli tarkoitus, mutta nyt Armaksen kuntoutuminen on pääasia. Meillä kun ei maatilan puitteita ole, eikä lammaslaitumia erikseen, niin lampaiden oli tarkoitus saada olla vapaana pihassa. Ihmisrakkaita kun olivat, niin oli vähän turhan hasardia ulkoiluttaa Armasta tuossa pässien seassa. Kurjaa, mutta näin on paras.