sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Rivieeralla polskimassa

Eilisiä kuvia:
 










Tuo häntä... :D


Herra Erikoinen Ilme. Eiku Ihme.

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Tokoa...

... ja soitto Vethaussiin. Vaan onneksi eivät toisiinsa liity.

Oivis kävi tänään tokoilemassa, ja teki hienosti seuraamista, luoksetuloja, liikkeestä seisomista, hyppyä ja kontaktipujottelua. Näissä ei missään mitään ihmeellistä. Namin perässä on mukavaa puuhata. Mitään liikettä ei vielä osata, mutta oli mukavaa tehdä juttuja yhdessä. Tänään luoksetulossa pysyi haukutkin mahassa. Ihan ylpeä sain pikkukoirasta olla. :)

Mutta sitten vähemmän hyviä juttuja. Oivis pääsi siis muutama päivä takaperin syömään hevonsontaa, ja sillä on siitä asti maha vaivannut. Oiva on edelleen ulkona ihan reipas ja tepsuttaa reipasta kyytiä menemään, mutta tässä sisällä se on kovin apaattinen. Nyt parina aamuna ei ole meinannut ruoka maistua. Tänään ikean tuliaisrotat sai aikaan pienen hepulintyngän, mutta muuten se vaan nukkuu ja nukkuu ja nukkuu. Ja kyllä, koirat nukkuu paljon. Mutta terve Oiva ei nuku noin paljoa, tai makoile sohvalla ja näytä kokoaikaa surkealta. Lisäksi sitä tuntuu närästävän.

Vaikka Tylosiinit on vielä menossa (loppuisivat huomenna), niin eilen ja tänään tuli taas löysää tavaraa peräpäästä. Ei ihan ripulia kuitenkaan. Päätin sitten soittaa eläinlääkäriin, ja onnekseni sain Oivaa hoitaneen lääkärin heti luurin päähän. Yritä siinä sitten selittää, että on se tavallaan ihan reipaskin, mutta joku siinä nyt vaan mättää. Koska Oiva on kuitenkin Tylosiinilla saanut painoakin takaisin, oli lääkäri sitä mieltä että sitä kannattaa nyt ehdottomasti jatkaa vielä ainakin 2-3 viikkoa.

Lisäksi aloitetaan mahansuojalääkkeet, kun Oivaa tuntuu taas närästävän. Itseasiassa olin jo tänään aamulla aloittanut Pepcidin, mutta siihen otetaan nyt rinnalle vielä Antepsin. Jotenkin tuo sen apaattisuus voisi sopiakin taas siihen mahdolliseen olleeseen mahahaavaan. Vai onko maha sitten muuten vaan niin herkkä että hevosenmunkeilla herkuttelu saa sen tuohon jamaan?

Nyt siis katsotaan miten Tylosiinin jatkaminen ja mahansuojalääkkeet pelittää. Jos ei pelitä, pitänee sitten harkita kyllä sitä tähystystä. Nyt tuntuu kyllä siltä, ettei taidetakaan mennä ihan kaikkiin harrastuksiin mitä syksylle suunnittelin. Liika stressikään kun ei varmaan nyt ole yhtään hyväksi.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Aksakeppiä ja ulkoilua

Nyt olis Oivalle aksakeppejä alkuharjoitteluun!
Oiva ja Bate

Paha porokoira kiusaa lapinkoiraa


Oiva, Jenni ja Bate

Ihan pellossa kasvanut :D



sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Perus puuhastelua ja autopelkoa

Perjantaina kävin koiriksella treenimässä aksakeppejä. Pari-kolme-neljä ekaa toistoa ovat sellaiset että olen ihan iloissani että hitsi Oivahan hoksaa homman, ja sitten se lässähtää. Ihmettelin aina Ruun kanssa että miten niin porokoirat ei kestä toistoja? Lisäksi meiltä on ykköspalkka, eli nakit ja lihapullat nyt pois pelistä, että yritä siinä pari tuntia aiemmin ruokitulle koiralle käyttää palkkana allergianappuloita, kun sillä ei ole edes nälkä. Ja ei pitäis ruokkia koiraa noin vähän ennne treenejä, mutta lomalla tulee näitä päähänpistoja, että mäpäs teenkin jotain NYT.

Narupallo oli melko jees, mutta eipä silläkään saatu mitään kovin säkenöivää suoritusta aikaan muutaman toiston jälkeen. Oiva kyllä syttyy agilityyn (tai on syttynyt ainakin ennenkuin jäätiin sairastelutauolle), mutta nurmikenttä jossa kököttää kaksi tai neljä aurauskeppiä ei saa sitä hommaa näyttämään (Oivan mielestä) mitenkään agilityltä. :D Ihan pelkkä hippaleikki ilman mitään välissä suoritettavia keppejä oli kuitenkin Oivan mielestsä hauskaa.

Että palkka kait kelpais, muttakun sitä lähettää kepeille (liian monta kertaa), niin se ei joko kunnolla yritä tai lähtee tekemään muita juttuja... Otettiin vähän tokohyppyä, ja se olikin taas uusi ja kiva juttu. Päätettiin sitten lähteä vielä pienelle lenkille.

Lauantaina käytiin tallustelemassa Pirkan Taivalta 1,5h ja Oivis sinkoili ihan mielissään ympäriinsä. Oivan autopelko on ottanut askeleen takapakkia, ja se pelkää autossa taas ihan riittävästi. En kuitenkaan oikein mitenkään päin jaksa uskoa sillä olevan asiaan vaikuttavia kipuja, kun se tosiaan ihan onnessaan sinkoilee pitkänkin metsälenkin, kiipeilee, hyppii kivillä, leikkii kotona leluilla monta kertaa päivässä ja pistelee hihnalenkeilläkin ihan reipasta tahtia eteenpäin. Tokohyppy pariin otteeseen kuluvalla viikolla ei niin ikään ole tuottanut mitään ongelmia.

Tylosiini muutenkin on tehnyt siitä kuin uuden koiran, ja sillä on intoa ja virtaa puuhata kaikenlaista ja kotivaaka punnituksilla näyttäisi siltä että ruokakin taas tarttuu koiraan ja ruokamäärää voi alkaa pienentää lähemmäs normaalia.

Mutta onhan se toki ihan mahdollista, että se yksinkertaisesti vaan pelkää. Onko sitten jäänyt kammo eturauhasvaivojen ajalta olleista kivuista, vai muutenko vaan pelkää. Tuntui että pelko otti harppauksen taaksepäin, kun yhtenä päivänä kuskasin Oivaa tokotreeneihin Wellun autolla (oma korjattavana), jossa se pelko pääsiäisen aikaan ekan kerran alkoikin. Mahtaako sitten olla ollut kivuista johtuvaa alunalkaenkaan...?

torstai 18. heinäkuuta 2013

Kuvapläjäys

Oltiin tänään tunti kaatosateessa talsimassa Pirkan Taivalta. Kesäsade on ihanaa! Ei ötököitä, eikä muita ulkoilijoita! Mä olin ainoa jolla oli sadetakki, ja silti sade kasteli mut kalsareita myöden. :D Sateeseen en ottanut kameraa, mutta Oiva on jaksanut lenkin jälkeenkin leikkiä tuossa kotisohvalla.








keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Tokoilua

Eilen päästiin taas tokoreenilöihin. Oli kivat treenit, juuri semmoiset mukavan leppoisat missä oli kiva tehdä juttuja. Aloitettiin luoksepäästävyydellä ja jatkettiin seuraamisella. Seuraamista oli meille vielä ihan liian pitkä pätkä, ja kun Oiva alkoi haukkua, en saanut sitä enää keskittymään kunnolla.

Jatkettiin luoksetulolla. Jätin Oivan n. 7 askeleen päähän, kutsuin luokse ja ohjasin namilla sivulle. Oiva odotti kiltisti ja tuli luokse nopeasti, mutta alkoi haukkua heti kun olin sen kutsunut. Kokeilin kerran neutraalisti komentaa sitä heti haukkumisen alettua, mutta sitten se pysähtyi ja alkoi epäilevästi pälyillä mua, että koita päättää tuunko vai enkö. Ei siis toiminut. Uudestaan tehdessä tuli kyllä taas reippaasti mutta haukkui.

Pitänee kokeilla lyhentää matka ihan minimiin ja lähteä taas askel kerrallaan pidentämään (hiljaista) matkaa.

Jatkettiin liikkeestä maahanmenolla ja seisomisella. Ei olla taidettu ennen tehdä, niin ohjasin tietysti ihan reilusti namilla haluttuun asentoon. Seiso-käsky (näyttelyistä) tuntui Oivalla raksuttavan kyllä kovasti ja se jäi sen kuultuaan namiavustuksella kyllä hyvin seisomaan paikoilleen, vaikka liikuin itse pari askelta. Näissä liikkeissä oli kuitenkin mainiota se, että se teki lyhyet seuraamiset ennen liikettä hiljaa ja innokkaasti. :)

Loppuun otettiin hyppyä. Tehtiin niin etten mä liikkunut yhtään milliä mihinkään, vaan annoin pelkän käskyn ja Virpi (houkutteli ja) palkkasi Oivan esteen toiselle puolelle. Saatiin muutama toisto innokasta esteelle lähtemistä.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Oivalla on virtaa!

Tylosiini on sitten ihmeainetta! Torstaina aloitettiin, ja perjantaista asti Oivalla on ollut virtaa. Paljon virtaa. :) Toki se vielä nyt kuumalla riehuessaan alkaa väsyä jo puolessa tunnissa, mutta on se silti huomattavasti erilainen ja virtaisampi kun piiiitkiiiiin aikoihin. Oiva suorastaan meinaa lähteä lapasesta!

Viikonlopun luuhasin ratsastuskisoissa hoitajana, ja Wellu huolehti Oivan ulkoiluista. Oli kuulemma lenkilläkin pistellyt menemään semmoista tahtia että oli saanut flexin jarrunappi pohjassa toppuutella koko matkan. :D Lisäksi Wellu oli päästänyt Oivan sen verran veteen viilentymään, että jalat oli kastuneet. Siitäkös Oiva oli saanut sellaiset vesihepulit että risut ja männynkävyt lenteli.

Eilen lenkistä huolimatta Oiva alkoi jonottaa mun jaloissa että tehtäis jotain. Itse olin tietty kaikkea muuta kuin virkeä kotiutuessani kisareissulta, mutta puuhattiin pieni hetki maahanmenoja olkkaritokona.

Tänään olin vasta päässyt töistä kotiin, kun Oiva silmät loistaen jo malttamattomana kysymässä mitä sitten tehtäisiin? No lähdettiin koirikselle treenimään aksakeppejä. Tuskasen kuuma. Allergianappulat hävisi palkkana jäniksenpapanoiden etsimiselle (ja juuttuivat kuivina kurkkuun), ja lelu ei tänään ollut se juttu. Tai olis se ehkä ollut, mutta aloin tahattomasti ulisemaan kun iskin kämmenselkäni suoraan Oivan kulmahampaaseen (sattuu muuten vieläkin, osui johonkin hermoon)... Oiva katsoi parhaimmaksi olla kamalasti leikkimättä, vaikka yritin vaikertaa huomaamattomasti. Hätä keinot keksii, ja onneksi Oivan mielestä maailman hauskinta oli se, että revin maasta ruohotuppoja, lähetin Oivan kepeille ja palkaksi heitin ruohosadetta Oivan päälle.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Pellolla

Vuorokausi Tylosiinia takana ja Oivis lähti lapasesta! :D Oltiin vaan vähän aikaa, ettei tule liian raskas reissu, vaikka virtaa tuntui piisaavan yhtäkkiä enemmän kuin kolmeen kuukauteen kertaakaan.

Vähän se on ohkaseks menny...












torstai 11. heinäkuuta 2013

Vethaussiin

Käytiin tänään Vethaussissa näytillä. Tai Univet se nykyään on, mutta kumminkin. Poskessa oleva hotspotti on paranemaan päin, mutta Oiva on muutaman päivän ollut vähän haluton syömään (on siis lopulta syönyt normaalin määrän kuitenkin), mutta tänä aamuna ei ruoka kelvannut. Lisäksi paino on hurjasta ruokamäärästä huolimatta lähtenyt taas alaspäin, päivän paino taas siinä 15,5 kg hujakoilla. Totesin että jotakin on nyt voitava tehdä, varsinkin kun viimeyönä Oivalla oli nähtävästi huono olo. Se pihisi ja meni eestaas. (Ja mua väsyttää). Varmaankin ruokakokeilun myötä on suolisto taas tulehtunut.

Lääkäri oli sitä mieltä, ettei ruokakokeilu oikeastaan todista Oivan oireilun olevan varmasti allergiaa. Jos suolisto on IBD:n takia tosi huonossa jamassa, voi siitäkin seurata iho-oiretta ja muuta "mukavaa". Mutta koska jossakin nyt mättää laihtumisen + suuren ruokamäärän ja huonovointisuuden persteella, eikä tähystystäkään tuosta vaan voida tällä sekunnilla tehdä IBD:n poissulkemiseksi, saatiin hoidoksi Tylosiinia 2 vko kuuri sekä muutama päivä Primperania huonovointisuuteen. Ja kun paikan päällä jo oltiin, niin saatiin samalla Canofiteä lievittämään hotspotin kutinaa.

Lisäksi pohdittiin ruokintaa ja lääkäri suositteli kokeilemaan RC Hypoallergenic ruokaa. Meni vähän yli hilseen selostus Anallergenicin ja Hypoallergenicin molekyylieroista ( :D ) mutta jostainhan se nyt on aloitettava. Suositteli myös tähystystä, mutta katsellaan taas ensin miten Tylosin ja uusi ruoka toimii.

Jos Hypoallergenic toimii (ja Tylosin auttaa) niin uutta ruokaa pitäisi syödä nyt ainakin 2-3 kk ilman lisukkeita. Jos silti jossakin vaiheessa ilmenee joitakin iho- tai suolisto-oireita, niin kai se sitten on siihen tähystykseen ryhdyttävä. Jos ruokavalio toimii, olisin toistaiseksi itse oireenmukaisen hoidon, eli ruokavaliossa pitäytymisen kannalla. Tähystys kuitenkin vaatisi taas rauhoituksen, ja Oiva on jo luvattman monta kertaa viettänyt päiväunia taju kankaalla eläinlääkäriasemalla...

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Hotspot

Se oli semmoinen ruokakokeilu se. Ensin alkoi pieni raaputtelu, kunnes Oiva 4 ruokakokeilupäivän jälkeen raapi, kirputti ja hinkutti itseään ja maha meni löysälle. Tässä vaiheessa tietenkin jo palattiin takaisin pelkkään allergiaruokaan, mutta viidentenä päivänä huomasin Oivan poskessa hotspotin muhimassa karvojen alla. Yllättävän tiivis tuomminen porokoiran naamakarva, vaikka ei pitkää turkkia siinä kohdin olekkaan.

Että taisi mennä metsään mun tuntemus siitä, ettei se olisi allergiaa. Vaikkei nyt ihan niinkuin Strömpsöössä mennyt tämä ruokakokeilu, niin osaltaan ihan käyttökelpoinen tieto sekin, että se nyt vahvasti siltä allergialta vaikuttaa.

Ei paljon innosta tällä hetkellä ajatus eliminaatiodieetistä, jos jokaisesta väärästä ruoka-ainekokeilusta saa näin äkkiä tämmöiset oireet. Toisaalta syököön allergianappulaa, mutta toisaalta tekis mieli antaa koiralle jotakin vähän enemmän koiranruokaa muistuttavaa evästä... Jokainen on vapaa tutkimaan tuon RC Anallergenicin tuoteselostetta. Mutta sitä on annettava mikä sopii. Ainakin nyt taas niin kauan, että tilanne rauhoittuu.

Naama on trimmattu ja hoitona nyt Betadine ja Dermacool. Ja yksinollessa pakko pitää myös kauluria.


sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Eräänä sunnuntaiaamuna

Vääääääsyttääää!

Älä ny kuvvaa...

...ku emmää o saanu viä kahviakaan!

Ekkö usko? Kato vaikka:

HHHHHNNNNGGGGHHHHH!

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Oiva ja Tuike

Käytiin Rivieeralla treffaamassa Oivan mummia Tuiketta. :)






















 

Vielä Oivista ja Tuike-mummusta video:
video