sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Ken on heistä kaikkein kaunein..?

Hulda sitten keräsi lähes koko potin kotiin mätsäristä! Ei tarvinne erikseen sanoa, että hyvin meni, kun kotiiviemisinä oli pentujen PUN 1 ja vielä päälle koko "roskan" BIS 2! Ei pöllömpi saavutus 5-kuiselta ensikertalaiselta. Ylittyi samalla kaikki odotuksen käyttäytymisen ja esiintymisen osalta. :)

PUN 1 - BIS 2

torstai 21. huhtikuuta 2016

Pentukurssilla

Hulda

Huldan pentukurssia on ehtinyt vierähtää jo kaksi kertaa ja blogi laahaa vähän jäljessä. Ensimmäiselle kerralle mulla ei kovin kummoisia odotuksia ollut Huldan käytöksen suhteen, me kun ollaan aika hyvin metsitytty tänne kotinurkille. Yllättävän hyvin Hulda kuitenkin keskittyi. Oikeastaan ihan erinomaisesti! Käytiin läpi istu, maahan ja seiso -liikkeet. Sen lisäksi harjoiteltiin hihnassa kävelyä ja luoksepäästävyyttä. Jonkin verran keskittyminen herpaantui, mutta melkeimpä samalla hetkellä se palautui taas hommiin. En voisi olla tyytyväisempi!

Eilen oli sitten toinen kerta, ja aloitettiin kotiläksyjen tarkastamisella (istu, maahan seiso). Huldalta onnistuu nämä kaikki käsimerkeillä + käskyillä ja maahanmeno namilla ohjaten. Kaikissa asennoissa pysyy jo hetkisen ja pystyy samalla pitämään kontaktia.

Hulda 5 kk
Tällä kerralla tuon tekemisen, keskittymisen ja kontaktin kanssa ei ollut minkäänlaista oneglmaa. Itseasiassa yritin, että Hulda välillä myös vähän relaisi, muttakun ei. Neiti intopiukan pitää mielestään saada suorittaa ihan non-stoppina. Jos yritän pitää taukoa ja vaikka istuskella hallin lattialla, niin Hulda istuu mun edessä ja tuijottaa ja yrittää saada katsekontaktin mun silmiin. :D

Treenejä jatkettiin tötsien pujottelulla kontaktikävelyn merkeissä. Uutena asiana harjoiteltiin sivulletuloa Sitä me ei olla ennen tehty ja siinä olikin vähän ongelmaa. Tämä tuli myös kotiläksyksi, joten sitä pitää nyt ahkerasti harjoitella. Hulda ei meinaa sitten millään edes namilla ohjaten ymmärtää, että miten ihmeessä muka on järkevää tulla istumaan ihan mun jalan viereen naamat molemmilla menosuuntaan, kun tästä etuviistosta olis paljon helpompi tarjota sitä kontaktia... No, treeniä, treeniä vaan!

Lisäksi harjoiteltiin maahanmenon kestoa, katsekontaktia sekä kontaktikävelyä niin, että tulee ohitustilanne ihmisen kanssa sekä ohitustilanne jossa pysähdytään kättelemään. Nämä onnistuivat kaikki erinomaisesti! Loppuun otettiin vielä kontaktiharjoitus, jossa tulee häiriötä ihmisen toimesta.

Hulda oli jo treenin lopussa aika väsynyt, kun se ei ollut suostunut juuri huilaamaan missään välissä. Muuten treenit on jaksotettu fiksusti niin, että harjoitellaan 20min + 20min ja välissä on 5 minuutin "pakkotauko" jonka aikana voi vaikka käydä pihalla nollaamassa. Toki meitä on kehoitettu noiden treenijaksojenkin aikana huilaamaan koiran jaksamisen mukaan, mitä kovasti yritin myös Huldalle tuloksettomasti kertoa. :D Sain sen sentään pari kertaa leikkimään, mutta muuten ei neidille paljon huilailut kelvanneet.



Armas

Armas on kokenut kutakuinkin "ihmeparantmisen" kortisonipistoksen myötä, eikä oikeastaan onnu enää lainkaan. Oikeastaan ontuminen loppui hyvin nopeasti kortisonipistoksen jälkeen. Ihmeparantuminen lainausmerkeissä siksi, että vaikka kortisoni vie kivut ja oireet, niin levossa pitää olla silti riittävän pitkään, joka tarkoittaa vähintään 4-6 viikkoa. Sen jälkeen sitten aloitetaan liikkuminen varovasti ja pikkuhiljaa.


perjantai 15. huhtikuuta 2016

Jännepulmia ja hammashuolia

Armas oireilee

Jälleen kerran kuskasin Armaksen eläinlääkäriin oireilla "se on outo". Itseasiassa se oli jo hetken säikkynyt ihan ihmeellisiä asioita ja pari päivää se oli vähän haluttomampi ja väsyneempi. Eilen se sitten jäi ulko-oven taakse nukkumaan jos sen laittoi pihalle, joten totesin eläinlääkärin olevan oikea osoite.

Kolme viikkoa takaperin oltiin käyty suunnilleen samoilla, joskin lievemmillä, oireilla näytillä. Silloin ei löydetty mitään, joskin epäily oli enemmän pissavaivojen puolella koska niitä Armaksella on usein ollut. Silloin päädyttiin muutaman päivän kipulääkekuuriin ja hetken otettiin iisimmin ja se auttoikin silloin.

Tällä kertaa vaiva onneksi löytyi nopeasti, sillä osattiin jo vähän jättää viime kerralla tutkitut pissat ja veriarvot sivuun ja etsiä vikaa muualta. Kun eläinlääkäri painoi Armaksen biceps-jännettä ja samalla liikutti leikattua jalkaa niin Armakselta pääsi ihan kunnon poru. Pelkkä jalan liikuttelu ei aiheuttanut samaa. Diagnoosina tulehtunut biceps-jänne.


Hoito

Hoidoksi kipulääkettä (Previcox), lepoa ja jänteeseen pistettiin kortisonia. Kotona sitten illalla lueskelin asiasta, ja yhden lähteen mukaan kortisonia ei kannattaisi laittaa, koska se vie kivun pois ja koiraa tulee liikutettua liian varhain liian paljon, jolloinka jänne kipeytyy uudelleen. Mun mielestä sitten taas kipu pitää saada pois, ja ihmisen vastuulla on pitää koiruus sitten riittävän kauan levossa (ja aktivoinnilla tyytyväisenä). Toisaalta hyvä että löysin tuonkin näkökannan: Eipä sitten tule innostuttua lenkeille liian aikaisin vaikka kaikki näyttäisi päällepäin hyvältä. nyt siis muutama viikko lepoa edessä. Jännevaivat on hitaita paranemaan.

Ihan loogista siis, että oireilu viimeksi helpotti levolla ja kipulääkkeellä, joskin nyt se toki uusi (ja entistä voimakkaammin) koska levossa ei oltu lähimainkaan riittävän kauaa.

Syy

Biceps-jänteen tulehdus on rasitusvamma. Koska Armas keventää edelleen tuoa leikattua jalkaa jossa jännevamma on, niin kuvittelisi ettei siihen tule liiaksi raitusta. Keventämisen takia kuitenkin lihasmassa on jalassa vähäisempää, jolloinka jänne joutuu suuremmalle rasitukselle. Lisäksi leikkauksen jälkeen Armaksen jalan asento on hivenen muuttunut ulkokierteiseksi, joka on omiaan rasittamaan jännettä entisestään. Jää siis nähtäväksi miten sitkeä riesa tästä tulee. Kunhan akuutti vaihe saadaan hoidettua, niin sitten suunnataan taas fysioterapiaan saamaan apuja tähän ongelmaan.


Huldan hammashuolia

Huldalta poistettiin alkuviikosta yksi maitokulmuri ylhäältä. Muuten maitohampaat on lähteneet ihan hyvin itsekseen, mutta viimeinen kulmuri oli hyvin tiukkaan kiinni. Hampaanpoistosta seuraavana päivänä Hulda oli jo niinkuin mitään ei olisi ikinä tehtykään ja esitti pentukurssin ensimmäisellä kerralla oikein mallioppilasta.


sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Ihan niinkuin oikea (agility)koira!

Hulda on melko uskomaton kakara. Ikää on vasta 4,5 kk ja eilen se ajoi hyvin päättäväisesti ja tomerasti pois jaloista 1 vuotiaan tsekinpaimenkoiranartun, koska se häiritsi arvon prinsessa keppien suorittamista! Hintsusti työintoinen RagePuppy...

Se näyttää jo ihan oikealta (agility)koiralta!

Armaskin osallistuu. :)


No hups...
Ei sitä aina voi onnistua...
Neiti omatoiminen vaan jaksaa toistoja.
Ihmistä ei lähimaillakaan ohjaamassa! :D

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Missä vika piilee, osa II

Taisi Armaksen oudon oireilun mysteeri vihdoin ratketa. Ripuli hoitui päivässä Biobakilla ja Inupekt fortella ja luulin jo kaiken olevan kunnossa, kunnes seuraavana iltana huomasin Armaksen järsineen tai nuolleen häntänsä ihon melko tyvestä tosi ärtyneen punaiseksi. Samassa tajusin että se oli samana iltana pari kertaa empinyt mm. sänkyyn hyppäämistä. Ei muutakuin hanka käteen ja anaalirauhasia tutkimaan.

Mahtoi tehdä vähän kipeää, sillä kesti hetken että Armas rentoutui sen verran, että sain sormen ylipäätään sen pyllyyn (vaikka rasvaa oli kyllä runsaasti). Toinen anaalirauhanen ei meinannut millään tyhjentyä ja ajattelin sen jo olevan tukossa tai tulehtunut. Ajattelin kyllä että luulisi Armaksen enemmän moittivan tai edes rimpuilevan jos se tulehtunut olisi, mutta silti jo tuumin, että mahtaako tulla seuraavana päivänä uusi eläinlääkärikeikka rauhasen tyhjennykseen. Varovaisen "lypsämisen" jälkeen anaalirauhanen kuitenkin yhtäkkiä tyhjeni, ja koska erite oli täysin juoksevaa ja kaikin tavoin normaalia, niin joku pieni tukos siinä taisi kyllä olla. Toisen puolen rauhanen tyhjenyi normaalisti, eikä se kamalan täynnä ollutkaan.

Pyllypesun kautta jäin sitten seurailemaan tilannetta. Seuraavan päivän aikana hännän punoituskin alkoi rahoittua ja nyt tätä kirjoittaessa oireilu on jo loppunut ja iho siisti. Taidettiin siis tehdä omituinen reissu ummetuksen ja ripulin kautta anaalirauhasvaivaan, mutta toivotaan että nyt oltaisi selvillä vesillä jo tästä episodista. :)