lauantai 6. kesäkuuta 2020

Huldan ensimmäiset agikisat!

VIH-DOIN-KIN me päästiin starttaamaan Huldan kanssa agikisat! Startattiin 2.6. RimA:lla, ja meni kyllä koko kisat ihan yli odotusten! Agiradalta pari virhettä ja vähän yliaikaa kun sählättiin, mutta silti päästiin palkintopallille sijalle 3. Kepeiltä sisäänmenovitonen, ja keinulle kielto, kun oli jännä. Toisella yrittämällä teki keinun tasonsa mukaisesti. Keinun jälkeen tuli pian puomi, jonka ylösmenolla oli vähän hidas, mutta teki virheittä. Loppusuora oli huikea, ja muuten ohjautui hyvin. Ei voi muuta, kuin olla tyytyväinen!

Hypäriltä Hulda sitten tykitti luokan ainoan nollan, ja sitä myöden nappasi voiton! Loppusuora oli pidempi ja taas tosi hieno ja nopea! Etenemä radalta oli 4,4m/s. Huikea Hulda!

Seuraavat kisat sitten juhannuksena TSAU:lla.

Nyt meitä on täällä viihdyttämässä Lakka Reginantytär, joten tässä pupsispämmiä (ja muutenkin pitkästä aikaa kuvia)!





















tiistai 3. maaliskuuta 2020

Valmennukset helmi-maaliskuu

3.2.


Tällä radalla kaikki meni kohtalaisen hyvin, kunnes meinasin auttamattomasti olla myöhässä tuuppaamassa Huldaa takaakiertoon esteelle nro 7, jonka jälkeen meni pakka sekaisin ja sähläsin esteellä nro 8 ja käänsin Huldan huonosti. (Tai siis kun en juurikaan ehtinyt kääntää). Joskin se haki kepit tosi hienosti, vaikka sen olisi paljon helpomminkin niille voinut tuoda. Kyllä se harjoittelemalla tämäkin alkoi sujua.

Saksalainen nro:lle 14 sujui, kunhan maltoin taas ohjata huolellisesti. Esteelle 21 vaati melkeinpä valssin kääntyäkseen A:lle putkeen sujahtamisen sijaan.

Hieno Hulda! 

29.2.


Sitten tulikin helmi-maaliskuun vaihteeseen kaksi valmennusta vain yhdellä välipäivän huililla. Tässä ensin ison kentän treeni.

Ihan ensin sain huolehtia siitä, että Hulda tietää jo kolmoshypyn ponnistuksessa kääntyvänsä takaakiertoon neloselle. Olis ollut niin paljon helpompaa yrittää vaan murehtia ehtimisestä pelipaikoille, muttakun piti keskittyä vielä ohjaamaankin. Kumma juttu... :D Keppien jälkeen valssi ja jaakotus seiskalle. 

Keinua otettiin erillisenä, kun se on ihan vaiheessa. Siihen saatiinkin vähän patistelua, että pankaas ny treenaten se samalle tasolle, kuin muukin tekeminen on. Hirveä hinku Huldalla siihen keinuun sitten kuitenkin on, vaikka jännittääkin.

A olisi syöttänyt aika suoraan seuraavan esteen takaakiertoon, joten siinä omalla liikesuunnalla sai paljon aikaan. Päällejuoksut esteelle 20 oli tosi hyviä siihen nähden, miten vähän niitä on tehty. (Ja oikeasti noihin keppeihin ei törmännyt mennessä 20-21 väliä, vaikka piirros siltä pahasti näyttääkin). Esteelle 22 kokeiltiin pariakin eri vaihtoehtoa. Viskileikkaus osoittautui hieman haastavaksi, vaikka onnistui lopulta. Ajoissa tehty sokkari toi kuitenkin ehkä sujuvimman etenemän. Ei han helppo puserrus ollut tämä meille, mutta kaksi asiaa jäi päällimmäisenä mieleen:
1) Hulda oli taas ihan hurjan hieno!
2) Mä pystyin alun takkuamisen jälkeen ohjaaman tämän jokseenkin jouhevansujuvasti läpi! 

Ja tietty se, että oli i-ha-naa!

2.3.


Tässä sitten viimeisin kirmailukartta maanantailta. "Mä jo katselin, että eikö ne meinaa siihen yhtäkään virhettä tehdä", tuumasi kouluttaja kun posotettiin puhdasta rataa Huldan kanssa, kunnes... viimeisellä esteellä lentokeinu! Ja sit oli taas porokoiralla jännää sen asian kanssa. Nyt on käynyt ilmi, että Hulda ei erota vieraita keinuja puomista. Tai mistäs sen olisin tiennytkään, kun kotihallin keinun kyllä jo osaa erottaa. Mutta jos jotakin positiivista, tällaisen säikähdyksen jälkeen päästiin muutamilla toistoilla siihen pisteeseen, että Hulda oma-aloitteisesti tarjosi keinua ja halusi mennä sinne. No, treeniä, treeniä!

Ja vaikkei siihen mennessä olis kisaradalta tullutkaan virheitä, ni jäi sinne toki pari kohtaa mitä hiottiin sujuvammiksi. Putken leijeröinti keppien toiselta puolelta (nro 12 ja 22) sujui yllättävän hyvin. Esteelle 16 kokeiltiin takaakierto-persjättö ja vaihtoehtoisesti pakkovalssi. Esteelle 24 tehtiin ensin poispäinkäännös esteen oikealta puolelta, mutta kokeiltiin myös takaakierto esteen vasemmalta puolelta. Jälkimmäinen varsinkin vaati sen leijeröinnin aiemmin putkella, että oli mitään mahdollisuutta ehtiä ohjaamaan.

Hulda oli taas ihan kone, ja tämä treenikerta tuntui kaikkinensa harvinaisen sujuvalta.

tiistai 14. tammikuuta 2020

Huldan agivalmennus

Eilen oli Huldalla agivalmennuspäivä, ja voi apua...! Hulda oli valtavan erinomaisen taitava, mutta jos kartturi sössii kerta toisensa jälkeen, niin ei siitä ole koiraa syyttäminen - tietenkään. Eipä ole hirveästi tullut vippauksia tehtyä, ja ne oli päivän aihe. Mutta tässä taas nähdään miksi valmennukset ovat niin hyviä: On pakko poistua omalta mukavuusalueeltaan, koska olisin itsenäisesti treenatessa kyllä keksinyt jotakin tuttuja ja itselle helpompia ohjauskuvioita. Mitä eilen opimme?

A) Älä häiritse koiraa, vaan anna sen suorittaa. Se osaa kyllä!
B) Hulda on ihan tositosi herkkä ohjautumaan ja hakeutumaan esteille, joten kartturin on parasta pysyä omalla tontillaan.
C) Vippaus menee treenilistalle.


Muutenhan tässä radassa ei ollut mitään ihmeellistä, mutta ne meille uudet vippaukset. Väli 6-8 takkusi ihan huolella, kun en malttanut ohjata nro 7 takaakiertoa kunnolla, kun olin jo muka kiirehtimässä nro:lle 8, jonne ei edes oikeasti ollut kiire. Sitten kun sain itseni ohjaamaan takaakierron huolellisesti, suuntasin linjani ihan liikaa estettä nro 8 kohti, jolloin Hulda hyppäsi sen väärään suuntaan. Kyllä siinä hyvä tovi meni, että saatiin onnistumaan sekä takaakierto nro 7, että vippaus nro 8.

Seuraava ohjaajan tuskan aihe olikin sitten keppien jälkeinen elämä ja vippaus nro:lle 15. Huolehdi, että koira pujottelee kunnialla loppuun asti. Katso koiraa. Minne se on lukinnut reittinsä. Älä etene liian pitkälle. Ja älä nyt ainakaan liiku itse sinne kohti estettä 15. Tämä viimeinen kohta olikin sitten helpommin sanottu kuin tehty. Liikaa liikkuva osia. Tiedä minne juokset, vaikket katso sinne.

Ja sen jälkeen kun olet omalla liikkeelläsi työntänyt Huldan hyppäämään esteen suoraan, saatkin onnistua ihan pirun hyvin, jotta Hulda muuttaa reitin takaakiertoon. Sillä kun on taipumus jumiutua tekemään asiat niin, kuin ne on ekalla toistolla ohjattu. Mutta onpahan opettavaista, kun sen ekan oman mokan jälkeen ei pärjääkään enää millään puolivillaisella säheltämisellä.

maanantai 6. tammikuuta 2020

Agilityn vuosi - eli tavoitteet vuodelle 2020

Kaikenlaiset treenien merkitsemiset ovat tällä hetkellä melko levällään, ja blogia on tullut päivitettyä todella harvakseltaan. Olen innostunut nyt vuoden alusta kokeilemaan bujoa (tai jotakin sen tyyppistä), mutta blogin ehdoton plussa on se, että kaikenlaiset ratapiirokset on niin paljon helpompi tehdä koneella ja säilöä ikuisiksi ajoiksi blogin avustuksella internettiin. Tuollainen vihko kun vuosien aikana helposti hukkuu ja häviää. Saisihan ne piirokset toki tulostettua - jos olisi tulostin. Yritän siis jatkossakin kirjailla tänne jotakin, vallankin niitä ratapiirroksia ja tietty videoita.

Mutta itse asiaan: TAVOITTEET VUODELLE 2020!


Tavoitteiden kulmakivet tänä vuonna Huldan kohdalla ovat kontaktien ja keppien kisavalmiudessa, sekä sitten keväällä kisauran korkkaus hypärillä, ja kesällä juostaisiin sitten jo myös agiradoilla.

Joulukuulle merkitty nousu kakkosiin riippuu sitten paljon taitojen ja tuurinkin lisäksi ihan siitä, että montako kisaa on vuoden aikana varaa startata ihan rahallisesti. Taitojen puolesta uskon nousun onnistuvan tämän vuoden aikana, mutta katsotaan mitä elämän realiteetit saavat sen osalta aikaan.

Tauko on merkitty nyt heinäkuulle, mutta käytäntö ja kisakalenterin tutkailu sitten kertoo lopullisen ajankohdan. Jonnekin tuohon heinä-elokuulle se on kuitenkin suunnitelmissa.

Regina sen sijaan keskittyy nyt pentupuuhiin, ja jos kaikki menee sen osalta alkuvuodesta nappiin, olisi loppuvuonna edessä sterkkaus (ja sitä ennen mahdollisesti myös valeraskaus). Reginan osalta siis harrastusrintamalla hyvin rikkonainen vuosi, vallankin kun ottaa huomioon varovaisen treeneihin palaamisen sekä pentujen, että sterkan jälkeen, niin ei siihen paljoa treeniaikaa jää.

Reginallekin on kuitenkin, jos ei nyt ihan tavoitteita, niin ainakin suunnitelma olemassa. Enimmäkseen kylläkin mun päässä. Tarkoitus on tänä vuonna keksittyä agilitypainotteisesti vireeseen, pieniin täsmäharjoituksiin ja meidän oman kuplan vahvistamiseen. 

Ja kaiken tämän päälle toivotaan, että kaikki osapuolet pysyvät terveinä ja hengissä!