sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Jälkeä ja muita puuhia

Perjantai

Hulda ajoi perjantaina ensimmäistä kertaa ikinä jonkun muun kuin minun tekemän jäljen. Askelia oli 300, kulmia 2 ja esineitä 3. Esineistä 2 oli Huldalle vieraita. Jäljen ajaminen ei käytännössä eronnut itse tallatusta jäljestä. Tyhjillä pätkillä Huldaa täytyy vähän aiempaa enemmän himmailla ettei kohnota niin kovin.

Reginalle jäljestysmotivaatiossa on tosiaan ollut vähän toivomisen varaa, joten kaveri tallasi lyhyen jäljen ja me Reginan kanssa seistiin kahden metrin päässä jäljen aloituspaikasta katselemassa. Koska jälkeä ei vanhetettu yhtään (eli muurahaiset ei ehdi ruuan kimmppuun) käytettiin siinä makkaraa. Nyt Reginaa kiinnosti jäljestäminen, sillä se oli kiinnostunut katsellessaan, että mitä tuo ihminen tuossa pellossa oikein tonkii.

Lauantai

Eilen huristeltiin Reginan kanssa Annen treeneihin, jossa tehtiin ihan kelvollista seuraamista ja tosi hienoa paikkamakuuta. Paikkamakuu tehtiin kokolailla tiiviinä rivinä (1-2m väleillä), mutta toki olin ihan Reginan edessä palkkailemassa sitä. Todella hyvin se silti makoili ihan vieraan koiran vieressä ja keskittyi minuun. Noutokapula sen sijaan oli eilen vähän tympeä, mutta pitää treenailla sitä kotona.

Sunnuntai

Tänään kävin Huldan kanssa jäljellä. Jälkeen mahtui 400 askelta, 4 kulmaa, 2 esinettä ja se oli 2 tuntia vanha. Jäljellä OLI kolme esinettä, mutta vaikka tiedän tarkalleen missä hukassa olevan esinen olisi pitänyt olla, se ei ollut siellä. Tarkistin kohdan ja koko jäljen useaan otteeseen. Ehkä joku ketti vei ja nyt leikkii sillä mielissään...



Ensimmäistä esinettä Hulda ei ilmaissut ollenkaan. Se oli uusi ja erilainen paracord-esine, eikä Hulda mieltänyt sitä esineeksi vaikka sitä haisteli. Se mietti kyllä hetken, mutta olisi sitten jatkanut matkaa, joten autoin sitä ilmaisemaan. Pari kertaa on saatu kaverilta vaihtarina esine, ja ne Hulda on ilmaissut, mutta täman päivän paracord-esine oli hieman normaalia pienempi. Toinen esine olisi ollut tuolla 120 askeleen suoralla 30 askelta ennen kulmaa, mutta ei siis kuitenkaan ollut. Tulipahan pitkä siivu jäljestettävää ilman esineen suomaa taukoa. Ellei tauoksi sitten lasketa sitä, kun koira astuu kimalaisen päälle, säikähtää ja ponkaisee puoli metriä sivuun jäljeltä. Mutta jos jotain positiivista, niin siltikään Hulda ei hukannut jälkeä!

Regina sen sijaan kävi omalla kylällä järjestetyssä match show'ssa harjoittelemassa missitouhuja, ja oli isoissa pennuissa PUN 3.

tiistai 22. toukokuuta 2018

Helteitä piisaa, mutta onneksi yölläkin voi treenata!

Helteet ovat hellineet useana päivänä, joskin tämä narunjatke palaa paahtavassa auringossa nanosekunnissa ihan korpuksi, niin siitä on helliminen kaukana. Reginalla tuntuu olevan edelleen tuo sama pentukarva, jolla se tytyväisenä pötkötteli pihalla -20 asteen pakkasessa, joten sillä on auttamatta kokoajan kamala hiki. Treenaaminen on siis lykätty pääsääntöisesti iltaan, ja lenkit suunnattu läheiselle metsälammelle. Päivän paahteisimman ajan Regina onkin mielummin sisällä viileässä, kun taas Hulda tyytyväisenä pötköttelee pihalla syreenipensaan varjossa.




HULDA

Hulda on tehnyt viimepäivinä useamman jäljen. Metreissä en oikein osaa matkaa arvioida, mutta askelia on ollut sellaiset n. 250. Uutena asiana on harjoiteltu namittomia 90 asteen kulmia ja esineiltä "himmausnamien" poisjättämistä. Kulmat eivät olleet mikään ongelma, vaikkei niitä oltukaan namitettu. Nyt olen jättänyt myös ennen esineitä vähintään 2-3 askelta tyhjää, jotta Hulda on tarkkana ja ilmaisee esineet vaikkei jäljellä ole niitä nameja hillitsemässä vauhtia ja ohjaamassa esineelle. Tämäkin on lähtenyt oikeastaan jo yhden harjoituskerran jälkeen sujumaan hienosti. Noin muuten jäljellä tyhjiä pätkiä on ollut kaikkea väliltä 2-15 askelta.

Tokotouhujen parissakin on puuhasteltu. Seuraaminen on aika hyvällä mallilla, mutta pieni tauko hukkasi kyllä täysin meidän uuden perusasennon. Sitä toki ennen tokotaukoa oltiin vasta saamaisillaan kasaan, joten ei se nyt ole ihmekään jos ei ihan ole tuoreessa muistissa. Etujalkatargetilla onnistuu hyvin (tai muuten auttamalla), mutta se on ollutkin jo hyvän tovin sillä tavalla hanskassa. Mutta virtaa - sitä on! Siinä kohti kun pallokin on jo niin kuolan ja hiekan kuorruttama, ettei sitä enää oikein ilkeä ottaa edes suuhun, niin vielä sillä kiivaasti pelataan tassuilla.


REGINA

Reginan seuraamiset sujuvat aina sen mukaan, miten kiinnostunut se on palkasta milläkin kerralla. Se kyllästyy helposti yhteen ja samaan namiin, tai yhteen ja samaan leluun. Otto-sekarotuinen oli aikanaan vähän samaa sorttia: Me elettiin treenipalkkojen kanssa kolmen viikon sykleissä. Viikko nakkia, viikkoa lihapullaa ja viikko verilättyä. Sitten kierros alkoi alusta. Tällä hetkellä Reginan kanssa eletään Wilhelm-makkaran kulta-aikaa. Samaten porokoiraonki on kovassa huudossa, mutta sitä pitää melkeimpä käyttää pelkkään leikittämiseen, sillä sellaisen armottoman kokoisen ongen hukkaaminen tekemisen ajaksi on hieman hankalaa. Tässä video parin päivän takaa porokoiran onkimisesta:


Silloin kun ruoka ei ole niin mieluisaa palkkaa, niin yleensä silloin lelut kelpaavat. Silloin tulee seuraamista varsinkin tehtyä joka toinen toisto lelulla ja joka toinen ruualla. Tänään kuitenkin se Wilhelm-makkara oli niin herkkua, että seuraamiset onnistuivat porokoiraonkimisen välissä oikein hienosti sillä. Muutama päivä sitten lelu oli kuitenkin parempi palkka, ja sillä sitten tehtiin seuraamista:


Ja joskus vaikka olisi minkälainen valikoima tahansa palkkaa mukana, niin Regina saattaa huvittaa itseään keksimällä mieleistänsä ohjelmaa. Onneksi tämäkään harrastelu ei ole niin totista ja vakavaa. Oikeastaan aika hienoa, että vaikka viereisellä kentällä pelattiin pesäpalloa, niin Regina oli innokas itse tarjoamaan temppuja. Mitä siitä, että minä olin lähdössä tekemään seuraamista, Reginalla oli parempi idea:


perjantai 18. toukokuuta 2018

Tokotreenit

Hieman hiljaista on ollut nyt blogirintamalla, mutta tänään räpsittiin treeneissä vähän kuvia. Reginan seuraamiset menee nyt suht kivasti, kun joka toinen toisto tehdään ruualla ja joka toinen lelulla. Ruoka vahvistaa ja ylläpitää teknisesti oikeaa suoritusta, mutta pallolla siihen saa vähän lisää virettä ja voimaa. Yhden toiston kerrallaan kestää pallolla tehdä ilman, että paikka alkaa rakoilla tai koira aueta.

Kuvat: Tiia Kakkonen

Suipilopäinen outo-nouto. Oikeasti, minne
sen pää on kutistunut?!? :D


Vahvistellaan kapulanpitoa kirmailemalla yhdessä
Tämä oli nyt toinen kerta kun Reginan kanssa tehtiin noutokapulalla yhtään mitään. Reginan mielestä kapulan maavara oli vähän pieni. Taidan kokeilla ensikerralla ohjatun noudon kapulaa, kun ei mulla isompaa sorvattua kapulaakaan ole. On tehty vauhtinoutoja joissa vaihdettu kapula palloon, sekä sitten kuvan mukaista yhdessä kirmailua.

Hulda palasi tänään tokotauolta takaisin treeneihin ja oli täynnä virtaa. Liikkeiden tarkkuus ei ollut paras mahdollinen, mutta intoa kyllä piisasi, joten olen luottavainen että tekemisen tarkkuuskin siitä petraantuu kun vähän vahvistelee alkuun apujen kanssa haluttuja juttuja. Mutta seuraaminen sujui, ja se oli aika mahtava juttu se!

Sivulletuloja etujalkatargetilla

Seuraamista

"Liki!"

Seuraamista

torstai 10. toukokuuta 2018

Enimmäkseen jälkitouhuja

Aamulla paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta, joten mikäs sen mukavampaa kuin osallistua match show'hun, vallankin kun kerrankin sellainen järjestettiin omalla kylällä. Regina sijoittui isojen pentujen luokassa ollen PUN 2.



Seuraavaksi noukittiin Hulda kyytiin ja ajettiin jälkipellolle. Reginan kaksi lyhyttä suoraa jälkeä vanhenivat noin 20 minuuttia. Meillä on jäljellä pieni ongelma, kun huonot namit ei kelpaa, ja moni hyvistä kerää muurahaisia ja siihenkös jäljen ajo tyssää sitten nopeasti. Tällä hetkellä mennään HauHaun täyslihaherkuista tonnikalanameilla. Kertaalleen Regina teki tosi hienon jäljen, mutta nyt pari viimeistä kertaa se vähän jää ihmettelemään, eikä namit siellä jäljellä ihan hulluntavalla motivoi syystä tai toisesta, vaikka niistä ihan kyllä tykkää.

Tänään sitten vain hiljaa odottelin pitkän tovin kun Regina alkoi kesken kaiken seisoskella jäljellä ja katsella maisemia. Lopulta vähän tuuppasin sitä pyllystä liikkeelle, jolloin se ikäänkuin käynnistyi uudelleen ja jatkoi jälkeä niinkuin ei olisi ikinä sitä keskeyttänytkään. Sellaisen huomion kylläkin tein, että sitä taitanee ahdistaa liinat jos ne yhtään kiristyvät kainaloissa. Toinen jälki menikin sitten paremmin, kun pidin liinat löysällä. Ensikerralla vaihdetaan kyllä valjaisiin, ja kokeillaan toimisiko paremmin niillä. Tässä nyt kuitenkin pieni videonpätkä ensimmäiseltä jäljeltä. Video alkaa kesken siitä kohdasta, kun Reginalla on pause päällä.


Pause selätetty, Reginan päivän toinen jälki

Huldan jäljestä ei ole kamalasti kerrottavaa, koska kaikki sujui niin mahdottoman hyvin. Huldan jälki vanheni tunnin verran, oli 100-150m pitkä (kamalan vaikea arvioida!), sisälsi yhden 90 asteen kulman ja kolme esinettä. Hulda toimi ihan valtavan hienosti koko jäljen alusta loppuun ja ilmaisi kaikki esineet omatoimisesti. Huldalle kylvän jäljelle Natural Menua (tai Platinumia kun edellä mainittua saa huonosti mistään). Huldan jäljellä tyhjiä peräkkäisiä askeleita on kaikkea väliltä 2-10, eikä ne ole tuottaneet ongelmia. Videolla pätkä Huldan jälkeä, jossa yksi esineen ilmaisu.



Huldalla homma hanskassa!

perjantai 4. toukokuuta 2018

Seuraa! osa II

Kuvia eilisistä treeneistä.

Kuvat: Tiia Kakkonen









keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Seuraa!

Reginan seuraamistreenit on sujuneet mukavasti. Pentumaisen takakorkea kasvuvaihe alkaa olla selätetty ja ryhdikäs seuraamisasento on mahdollinen. Nyt kun olen Annen opissa jo toisen koiran kanssa, ja nähnyt samoissa treeneissä treenattavan muutamaa muutakin koiraa, niin tykkään erityisen paljon siitä miten seuraaminen rakennetaan aina jokaisen koiran vahvuuksien kautta. Niinhän sen aina pitäisi ollakin, mutta on sitä tullut törmättyä sellaisiinkin kouluttajiin, joilla on mielestään olemassa maailman paras tapa opettaa asia X (ainakin omille koirilleen), ja siinä pysytään vaikka henki menisi. Kaverin ja sen malinoissin kanssa kun monesti ollaan oltu samoissa koulutuksissa muuallakin, niin parhaat kouluttajat ovat olleet niitä, joilla on yhtä toimivat ratkaisut niin tuliluontoisille virtapiikki-malinoissille, kuin myös herkästi mielensäpahoittaville porokoirille. 


Regina siis seuraa tällä hetkellä lyhyehköjä pätkiä vasemmalla kädellä imuttaen. Tai oikeastaan sitä ei ole juurikaan imuteltu, kun jos käsi on liian lähellä sen naamaa niin se alkaa luikerella. Regina ei ole ikinä ollut imuttamisen suurin fani, mutta käden alla - kun targetti on riittävän korkealla - se kulkee hienosti ryhdikkäänä ja suorana. Ja jottei häiriötä puuttuisi, niin viime kerralla hiekkakentällä oli moukarinheittäjä, joka jysäytteli moukaria komeassa kaaressa hiekkakenttään. Kyllä se Reginaa aluksi toki kiinnosti, että kukamikä tuolla on, mutta kun sai sitä sen viisi sekuntia katsoa, niin keskittyi sitten taas hommiin.

Sivulletuloa ja seuraamisen täyskäännöstä on opeteltu nyt etujalkatargetilla, joka tällä hetkellä on joko muovinen pesuvati tai pienempi metallinen ruokakuppi nurinpäin, johon on liimattu liukueste tassuille pitäväksi astumispinnaksi. Ruokakuppi on pienen kokonsa takia vielä ollut hieman haastavampi, mutta hurjasti siinäkin on jo tapahtunut kehitystä sitä mukaa kun koordinaatio ja koko pentu kehittyy.

Reginahan on myös hieman nirsohko, joten useimmiten pyörittelen sille jauhelihat pulliksi ja paistan uunissa. Kyllä se nakeilla tai kaupan lihapullillakin tekee, mutta itsetehdyt ovat sen suosikkeja. On sitten ainakin kunnon evästä, jonka pystyy suoraan vähentämään päivän ruokamäärästä jos lihapullia menee paljon, eikä tule syötettyä niin paljon mitään höttöä einestä.

Viimetreeneissä katsottiin myös vähän leikkimistä. Regina tykkää leikkiä kovasti ja kuulemma hyvältä näyttää niin leikki, kuin muukin koiran ohjaaminen treeneissä. Vaikka itse sanonkin, niin Annen treeneissä olen kehittynyt tässä reilun vuoden aikana todella paljon koiran ohjaamisessa ja motivoinnissa. Koira antaa itsestään vain sen verran, kuin mitä itse antaa itsestään koiralle. Tärkeimpiä oppeja seuraamisen ohessa on siis ollut niin oma, kuin koirankin tunnetila.

Mutta koska koiran koulutus harvemmin on pelkkää ruusuilla tanssimista ja huimia oppimisharppauksia toisensa perään aina ja ikuisesti, niin tunnustetaan, että tänään treenatessa ei mennyt ihan niin kuin stömpsöössä. Mutta ei se puolivuotiaan kakaran kanssa aina voi mennäkään täydellisesti. Eikä vika ollut Reginassa, mulla oli itsellä vain vaikeuksia päästä hyvään treenifiilikseen, ja Reginan mielestä seuruusen lähdössä oli hyvä idea punkea mun taakse ja työntää pää mun jalkojen välistä ja sitten sieltä kulmiensa alta kurkkia mikä meno. :D