maanantai 28. syyskuuta 2009

Kuveja

Väsyneitä koiria tallipäivän jälkeen:




Sitten vielä Petrin ottama kuva eiliseltä: Minä ja Tuulihattu

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Ruun päivä tallilla

Seuraavaksi Ruu tahtoo kertoa työpäivästään tallilla:

"Ruu käy aamulla pissalla. Joka päivä siihen ulkotallin vieressä olevaan samaan ruohotupsuun. Ruu syö Oton kanssa karsinoihin tippunutta hevosen ruokaa. Otto ja Ruu menee kaukana pellolla ja äiti huutaa. Ruu tulee heti. Otto ei tule. Ruu tulee mölisemään kun Otto lähtee kauas. Ruu tulee mölisemään kun Otto vaanii sitä pihalla.

Ruu katsoo kun äiti siivoo karsinoita. Ruu tulee viemään täydet kärryt äidin kanssa lantalaan. Ruu haukkuu kun haetaan purua. Äiti siivoo karsinoita. Ruu tulee taas mölisemaan että Otto on kaukana. Äiti tulee talikko kädessä pihalle huutamaan Ottoa. Ruukin komentaa Ottoa. Ruu ottaa talikon kahvasta kiinni ja vetää. Ruu auttaa.

Ruu juo omasta vesikupista. Ruu juo hevosen vesikupista. Ruu katsoo kun Otto varastaa porkkanoita. Ruu varastaa itse porkkanoita. Ruu katsoo kun Otto kaivaa pihalle kuoppaa. Oton nenä on ruskea. Äiti tulee komentamaan. Ruu menee Oton kanssa kaivamaan hiekkakasaa. Sitä saa kaivaa. Otto kaataa Ruun hiekkamonttuun. Oton nenä on taas ruskea. Ruu on kokonaan ruskea.

Otto ja Ruu juoksee hippaa pihalla. Ruu katsoo kun Otto juoksee hippaa pihalla. Lopuksi lakaistaan. Ruu auttaa kantamaan luudan omalle paikalleen. Ruu vahtii kun ovi laitetaan lukkoon. Ruu menee autoon, ja nukkuu kotimatkan."

Minun pieni työkoira

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Ruu luonnetestissä

Tuhkavuorten Lumipyörre

Toimintakyky: +2, hyvä
Terävyys: +1, pieni
Puolustushalu: +3, kohtuullinen
Taisteluhalu: +2, kohtuullinen
Hermorakenne: +1, hieman rauhaton
Temperamentti: +3, vilkas
Kovuus: +3, kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys: +3, hyväntaitoinen, luoksepäästävä ja avoin.
+++, laukausvarma
=
203p

Ensin tervehdittiin tuomareita. Ruu oli oma itsensä, antoi koskea eikä väistänyt, mutta ei välittänyt sen suuremmasta läheisyydestä. (Tässä vaiheessa Ruu myös hoksasi että mutsi ei voi kieltää haukkumisesta ja niimpä Ruu haukkui ihan haukkumisen ilosta...). Ruu leikki reippaasti tuomarin kanssa kepillä ja naureskeltiinkin että KYLLÄ: Se pystyy haukkumaan keppi suussa ilman vaikeuksia.

Kelkkaa Ruu katseli jonkin aikaa haukkumatta ja välillä jopa meni itse kelkkaa vastaan. Vasta aika lopussa väisti mun sivulle ja alkoi haukkua. Ei kuitenkaan vetänyt hihnassa ja tulikin nopeasti katsomaan kelkkaa ennenkuin sitä tarvisti mitenkään siinä asiassa edes avustaa. Tuomarin "hyökätessä" pusikosta meidän kimppuun Ruu haukahteli ja pysyi pitkään mun edessä eikä missään vaiheessa väistänyt mun taakse. Tuomarin heittäessa kepin pois oltiin heti taas kavereita.

Haalaria ja tynnyriä Ruu luonnollisestikin säikähti mutta taaskaan ei edes hihna kiristynyt. Samaa reittiä takaisin palatessa Ruu innokkaasti tutki tynnyriä ja käveli melkein haalarin päältä. Ei siis minkäänlaista kyttäilyä tai pelokkuutta.
Pimeässä huoneessa kesti hetken ennenkuin Ruu löysi perille asti, sittenkin se nuuhkaisi mua että "ai moi, säkin olet täällä" ja jatkoi haisteluaan. Oli vähän sen oloinen että "Niin mitä täältä piti etsiä? Onks teillä jotain hukassa? Laittaisitte valot, dorkat!".

Sitten Ruu hylättiin seinään ja menin itse nurkan taakse. Sitten ei kuulunut pihaustakaan. Yleisö tosin alkoi nauraa ja mietin että mitä nyt, pyörtyikö se vai mitä? Mut kutsuttiin hakemaan koiraa ja kysyin varovasti että niin mitä se teki kun kaikki nauraa eikä koira pihahtanutkaan...? Tuomari kysyi että tuleeko tää videolle. Myöntävästä vastauksesta sanoi että kyllä sinäkin naurat kun näet. Sain kuitenkin selvitystä, että Ruu oli istua tönöttänyt paikoillaan ja kun tuomari huitoi Ruuta jo ihan viiksikarvojen päästä niin Ruu vain räpsyttelee silmiään! :D
Laukauksiin Ruu ei ole tottunut, mutta eipä se välittänyt niistä nytkään. Katsoi vähän ampumisen suuntaan mutta siinä kaikki.

Tuomari sanoi että muuta "vikaa" tässä koirassa ei olekaan kuin sen jatkuva haukkuminen silloin kun mitään ei tapahdu. Heti kun alkoi äksöni, niin Ruukin hiljeni huomattavasti. Toki se esim. kelkkaa haukkui, mutta silloin haukulla olikin tarkoitus. Kaikenkaikkiaan tämä oli Ruun mielestä enemminkin koirien särkänniemi eikä mikään pelottava juttu. :)

lauantai 5. syyskuuta 2009

Viikko Vanamossa

Tallikoirat

Koirat on olleet koko viikon mukana tallilla. Otto on jaksanut ihan hyvin, joskin on varmaan aika normaalia olla hieman väsynyt kun on viisi päivää juossut pitkin tallinpihoja. Ruu anakin ottaa tallielämästä kaiken ilon irti:

Hypnotisoivat hevosenbullat