sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Talviagilityä ja -tokoa

Että mitä ihmettä? Tai ei kai tokoilussa mitään ihmeellistä ole, vaikka sitä talvella tekee pihalla, mutta agilityä harvemmin on tullut hangessa tehtyä. Reginakin siis aloitti juoksun, eikä sekään pääse nyt hallille. Pihassa oli pari päivää sitten pohja siinämäärin hyvä, että uskalsi hyvin noita alkeisharjoituksia tehdä.

HULDA

Hulda on nyt tehnyt pari tokotreeniä, ja se on niin lähes tärppipäivillään hormonihuuruissa, että on otettava huumorilla mitä eteen tulee. Viimeksi se ei ollut ikinä kuullutkaan liikkeestä nimeltä ruutu, vaikka se on normioloissa Huldan yksi ehdottomista lempiliikkeistä. En saanut sen osalta mitään järkevää aikaiseksi, joten annoin olla. Kun hormonit tasoittuu, niin Hulda todennäköisesti osaa taas mennä ruutuun.

Kolme päivää sitten oltiin treenaamassa naapurikylällä, eli Huittisissa vanhiksella. Tein mm. seuraamisen tarjoamista, eli ei mitään käskyjä, vaan palkkaa tulee kun tulee seuraamaan. Aluksi Hulda oli vähän kierroksilla ja poukkoili takaperin mun edellä (ja huusi!), mutta nopeasti se pääsi jutun juonesta kiinni kun malttoi keskittyä. Tiukahko kurvaaminen oikealle liukkaalla alustalla ei ehkä ollut se järkevin vaihtoehto, ja se lienee yksi syy Huldan väljään seuraamispaikkaan. Mutta asenne on kohdillaan! Tehtiin myös liikkuroitua seuraamista (ei videolla).



Nyt kun on pitkän tokotauon jälkeen opeteltu uudelleen liikkeestä maahanmenoja, olen pyrkinyt pitämään huolen, ettei käsky tule aina sen itselle muka sopivan 5-10 askeleen kohdalla, vaan joskus käsky voi tulla pidemmänkin, käännöksiä sisältävän, seuraamiskaavion oheen. Hyvin päästiin keväällä jo irti voimakkaasta ennakoinnista maahanmenoliikkeen suhteen, enkä halua sen palaavan nytkään. Tässä videolla melko perussettiä.




Edellispäivänä treenattiin sitten taas kotipihassa, ja sillä kerralla Hulda ei tosiaan ollut kuullutkaan ruutu-liikkeestä... Lisäksi, mitä juoksuisempi tai valeraskaampi se on, se huutaa! Se siis karjuu siinämäärin, ettei se kuule mitään käskyjä. Alkutreenin siis saakin olla tiukkana sen mekastamisen suhteen, ja tasapainoilla siinä porokoiran mielensäpahoittamisen ja hyvän treenivireen välimaastossa.

Mutta jotain tolkullistakin saatin aikaan. Ihan kivaa seuraamista, joka on videolla nyt kokolailla tasollaan. Kaukokäskyt on liikkeestä maahanmenon lisäksi ollut nyt erityissyynissä. Hulda helposti jää vielä matalaan istuma-asentoon, mutta koska on vaikea korjata montaa asiaa samaan aikaan, palkkasin sen nyt kuitenkin tosi tarkkaavaisista, nopeista ja kokolailla kerralla ylös ponkaisevista istumaan nousuista.

Noutoliikkeessä keskityttiin kapulan heittoliikkeeseen. Huldalle ei ole vielä tehty noutoja, joissa sen pitäisi osata odottaa ja vasta käskyllä lähteä kapulalle. Nyt siis ollaan siinä vaiheessa, että heiluttelen kapulaa kuin heittäisin, ja palkkaan Huldan kun malttaa odottaa.



Tehtiin me liikkeestä maahanmenoakin pari toistoa, mutta niitä ei tullut videolle. Menivät oikein hyvin. :)

REGINA

Reginan kanssa on siis ollut tarkoitus palata agilityn pariin, mutta heti parin hallireissun jälkeen jouduttiinkin jäämään juoksujen takia kotiin. Sitähän on maailma väärällään harjoituksia, mitä voi varsinkin aloittelevan koiran kanssa tehdä ilman hallia ja yhtäkään estettä, mutta onpa tullut oltua ihan saamaton.

Regina touhusi siis pihassa esteen lukitsemisharjoitusta. Lähetetään koira esteelle, ja heti kun se on lukinnut sen, kirmataan itse eri suuntaan. Tosin alussa ei nyt täysin eri suuntaan, mutta eri linjalle kuitenkin koiran kanssa. Näitä on heti videon alussa yksi toisto. Tehtiin toki enemmänkin, ja molemmista suunnista. Olin ihan yllättynyt miten hyvin tämä harjoitus meni! Regina lähti jo ihan kivan matkan päästä hypylle, eikä kertaakaan oikaissut tai mennyt huti. Muistutus siis itselle: Rohkeasti kokeilemaan hieman vaikeampiakin harjoituksia jo väliin.



Seuraava harjoitus tehtiin itseasiassa ensimmäisenä, mutta se tuli videolle toiseksi. Merkin kierron ja hyppyesteen tarjoamista. Vähän liikun estettä tai tötsää kohti, mutta pyrin olemaan liikoja ohjaamatta, ja sitten tietty palkkaan kun on itse halunnut lähteä suorittamaan tehtävää.

Loppuun tehtiin vielä takaakiertoja molemmista suunnista. Näitä nyt ei ole kai kun kerran joskus pikkupupsina tehty, joten lähtötaso tähän(kin) on ihan nollassa. Kyllä se siitä pikkuhiljaa. Ajan kanssa sitten etäisyyttä, vauhtia, eri kulmia, jne...

Reginakin juoksussaan on hieman normaalia hajamielisempi ajoittain, mutta muuten se ihan kivasti innostui tekemään touhuja. Itseasiassa siinämäärin, että kun olin keräämässä rekvisiittaa pois, se vielä tarjosi hyppyä ja merkin kiertoa. :)

(Toivottavasti tuli nyt oikeat videot oikeaan kohtaan.)

lauantai 22. joulukuuta 2018

Agilityä Reginan kanssa

Tänään tehtiin niin, kuten aina toki kannattaa tehdä. Not. Pläntätään melko summamutikassa esteitä halliin ja katsotaan minkälaisen harjoituksen niistä sitten saisi. Regina on kehittänyt itselleen jonkin rengas-mörön, joten sitä tehtiin ihan yksittäisenä etseenä, muuten sitten jonkinlaisia radanpätkiä kruisailtiin seuraavasti:


Rengas-mörön alkuperäkin on tiedossa. Reginalla oli melko muhevaa jumia takapäässä, ja se päättikin sitten viimetipassa renkaalla, ettei muuten pystykään hyppäämään, jolloin se törmäsi renkaaseen. Törmäys yhdistettynä ikävään kropan kireyteen (joka sitten tietenkin käytiin jo hierojalla aukomassa) herkällä koiralla muutenkin aksatauon jälkeen aikaansaa ihan helposti mörön. Mutta alkaa Regina pikkuhiljaa huomata, ettei rengastakaan tarvi möröstellä, ja se on ihan yhtä kiva kapistus kuin aina ennenkin.

Tämän ratakruisailun ehkä ohjauksellisesti merkittävin paikka meillä oli este nro 3, ja siinä kääntyminen. Tai siis ettei Regina osaa kääntyä (tai mä en osaa kääntää sitä, tai että eipä ole edes kummemmin ehditty harjoitella). Ainakaan kovin tiukasti ja sulavasti, vaan se olettaa, että aina singotaan suoraan eteenpäin. Ihan kaikkihan meillä on vielä harjoittelun alla, mutta pitääkin alkaa listaamaan itselleen ihan ohjauskuvioita / muita harjoituksia paperille, että mitä ja missä järjestyksessä aletaan hommia opiskelemaan.

Hulda ei päässyt hallille, koska sinne ei nykyään saa vielä juoksuisia edes housut jalassa. Möllitokoon se on kuitenkin ilmoitettu tammikuulle, joten pihalla pitää sitten treenailla. Nyt on liikkeestä maahanmeno ja kaukot eniten työn alla. Jää sitten nähtäväksi miten alkuvaiheen valeraskaus-tokot sujuu... 

tiistai 4. joulukuuta 2018

Hallikauden korkkaus

Viikonloppuna käytiin starttaamassa hallikausi. Regina saa nyt olla ainakin pari kk tauolla tottiksesta ja haudutella tähän asti opittuja asioita, ja viihdytään nyt sillävälin agilityn parissa. Ihan uskomattoman hyvin se meni kesätauon jälkeen, sehän on kuitenkin ollut ihan sintti, kun viimeksi on agilityä tehty!


Hulda puolestaan viihtyi pääosin tokotouhujen parissa.



Näiden lisäksi sain sen ekaa kertaa noutamaan sorvattua (!) noutokapulaa, joskin sen heittäminen oli ihan kaoottista, kun se kimpoili tuosta hallin lattiasta joka ilmansuuntaan. 

torstai 8. marraskuuta 2018

Pihatottista

Bloginkirjoitusinto ei ole näyttänyt merkkejä paluusta, mutta tässä edes pari videota meidän touhuista. :)




maanantai 8. lokakuuta 2018

Lappalaiskoirien erikoisnäyttely 7.10.

Regina piipahti kehässä.

Tuomari Matti Tuominen

JUN H

Turhan kookas, kapeapäinen narttu, jolla erinomainen karvapeite ja sopiva luusto. Hyvä runko, hyvä kaula, hieman niukat, mutta tasapainoiset kulmaukset. Turhan kapeat etu- ja takaliikkeet. Esiintyy ja esitetaan hyvin. Koko 51 cm.

Regina ja reissukaveri Lahja

lauantai 29. syyskuuta 2018

Arkea kuvina

Jaa että mitä on tehty?

On oltu mummolassa

On harjoiteltu noutokapulahommia Huldan...

...ja Reginan kanssa.
Reginalle askarreltu pehmokapula pitotreenejä varten.

On ulkoiltu ja tutkittu peurojen polkuja metsässä.

Ja otettu lenkkien päälle tietty päiväunia.

On oltu yhdessä fillaroimassa.

Regina treffasi metsälenkin merkeissä Juti thö beauceronin.

On ihan vaan hengailtu kotipihassa.

On näytetty kieltä.

Ja oltu vieressä kateellisia kun toisella on omena.

On vähän leikitty...

...ja hepuloitu yhdessä.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Tokovalmennus

Reginan kanssa suunnattiin torstaina Sipooseen kouluttautumaan Riitta Jantunen-Korrin tokoyksärille. Regina on kyllä ilahduttavasti edistynyt niin vireen, kuin tekniikankin osalta. Ajattelin kirjata lähinnä itselleni ylös, että mitä mun pitää muistaa treenata. Kuten Riitallekin sanoin, mun heikkouteni on jäädä helposti junnaamaan samaan vaiheeseen ihan liian pitkäksi aikaa.

Perusasento
- Vadilla pyöriminen 360 astetta, nyt jää sivulletulossa ilman vatia helposti vajaaksi.
- Apuaskel, mutta käsi paikallaan.
- Katsekontaktin kesto ilman apuja.

Seuraaminen
- Käsiapua vaihdelleen oikealla ja vasemmalla kädellä.
- Kun vasen apukätenä, välillä käden heilautus luonnollisen kävelyn tahdissa.
- Namilla perusasentoon, katsekontakti ilman apuja ja seuraamisen liikkeellelähtö - myös ilman apuja.
- Uskalla vaikeuttaa ja kokeilla mikä jo onnistuu! (Kaikki ylläoleva onnistui kun niitä kokeiltiin)

Noutokapulan pito / nouto
- Hanki pehmeälaippainen kapula
- Palkasta luopuminen + kapulan pito. Vapautuksella saa pudottaa kapulan ja ottaa namin.
- Leuan pito kämmenellä (opetetaan koira omaehtoisesti laittamaan pää kämmenelle) -> myöhemmin siihen yhdistettynä kapula. Tukee vakaata pitoa ja kestoa.
- Tuo hyvin kapulaa vauhtinoudolla. Pikkuhiljaa pannasta kiinni ja kasvattaa viivettä kapulan heiton ja koiran noutoon lähdön välillä.

Liikkeestä seisominen
- Pomputus + pysähdys tosi hyvällä mallilla, mutta huomattiin ettei Regina oikein osaa sellaista kehua, joka ei olekaan vapautus. Jos en sano mitään, pystyn itse jatkamaan liikettä. Jos kehun rauhallisestikin, vapauttaa itsensä. Epävarmasti, mutta kuitenkin.
- Pomputus + seiso -> jäädään itse lähemmäs ja kehutaan (ei vielä vapautus), jonka jälkeen palkkalupaus "JES!" ja vapautus takapalkalle tai namin heitto koiran taakse.
- Nyt kun muutenkin liikkeiden opetus alkaa edetä eikä enää ihan heti palkata ruualla ja vapauteta, pitää olla tarkkana että voi kehua ilman, että Regina pitää sitä vapautuksena.

Merkin kierto
- Menee merkille hitaammin kuin tulee sieltä pois.
- Regina apparille tai odottamaan ja hetsataan saalislelulla kiertoon.
- Nyt vauhti + into merkkiä kohtaan tärkein.

tiistai 18. syyskuuta 2018

Mytologiamukuloiden pentutreffit

Viime viikonloppuna treffattiin Kangasalan hiekkakuopalla Reginan veljiä ja isukki. Yksi velipoika puuttui tapaamisesta.

Yomi, Regina, Remu ja Jehu
(C) Matti Mäki

Omaan kameraan tarttui tällaisia kuvia:

Vasemmalla Remu ja Jehu, keskellä Regina joka tutustuu isi-Jussiin

Jussi ja Yomi

Villikoirat juomapaikalla

Regina, kaikki veljet + vieraileva tähti Oiva

Etualalla Yomi, johon törmää Jehu ja takimmaisena Oivan naama.
Oikealla Jussi.

Jehu

Oiva + Yomi

Jehu

Remu

Jehu + Jussi


Jussi + Yomi

Remu + Jussi

Yomi + Jehu

Regina + Remu


Jussi, Regina, Yomi ja Remu

Regina, Jehu ja Remu.
Olisko takimmaisena vielä Yomi?

maanantai 13. elokuuta 2018

Jokohan blogi palaisi helletauolta?

Helteet toivottavasti olivat ja menivät, joten ei voi sitä aivojen sulamistakaan enää käyttää tekosyynä olla kirjoittamatta blogia. Tosin, on tämän hellekesän aikana treenattu ihan tosi vähän mitään mistä voisi kirjoittaa, koska ei vaan ole niin kuumassa jaksanut kuin harvakseltaan tehdä jotain - sekin enimmäkseen jälkeä. Molemmat juoksivat juoksunsa osittain samaan aikaan, ja Hulda saakin viettää vielä valeraskauslomaa kaikesta muusta kuin jäljestä. Ja toki sitten siitä jäljestäkin, jos tarve vaatii. Toistaiseksi se kuitenkin sujuu kivasti.

Regina onkin sitten täysin mysteeri, että millaisia valeraskauksia se kehittää, vai kehittääkö minkäänlaisia. Sikälihän se on ihan tavallinen koiraeläimen juoksukiertoon kuuluva asia, mutta pitää se toki ottaa huomioon treenaamisessa jos se siihen vaikuttaa. Tai ainakaan itsellä ei riitä mielenkiinto tehdä asioista turhaan yhtään vaikeampia kuin ne ovat. Huldaakin voisi treenata, mutta se kehittää ihan ihmeellisiä vinkeitä varsinkin tokoon. Se ei yhtäkkiä osaakaan mennä enää maahan (ainakaan jos se on noussut sieltä ylös ja antaa toisen käskyn), tai se mölisee, pihisee ja selostaa ollessaan paikkamakuussa, mitä se ei koskaan normaalisti tee. Parempi siis olla kuin Ellun kanat, niin ei tarvitse näitä ihmeellisyyksiä korjata, kun ne poistuvat itsellään valeraskauden myötä - ainakin jos se ei pääse niitä treeneissä vahvistamaan.

Regina sitten taas... Tedättekö, joko se kasvoi ahneeksi aikuiseksi juoksujen myötä, tai sitten sen valeraskailulla on vallan positiivinen vaikutus sen tekemiseen muuten vaan. Jäljellä syödään makkarat tarkasti, tokotreeneissä meinaa mennä sormet mukana ja tyyppi on ihan innoissaan treenaamisesta. Tätä lisää!


Regina harjoitteli myös suppaamista VePe-koira Heron kanssa

Jälki

Hulda on nyt laihiksella, joten sen jäljet rakentuu pitkälti sen mukaan, että jälkinamit (Natural menu, Naturis-makkara, jauheliha) on etukäteen punnittu, ja sillä määrällä tehdään niin pitkä jälki mihin se riittää. Samalla eväät on sitten sen illan ruoka, eikä muuta tipu. Ei se toki ennenkään ole täysiä ruoka-annoksia saanut jälkipäivänä, mutta nyt olen vielä tarkempi asiasta. Jäljet ei siis tällä hetkellä rehvastele pituudellaan (300-350 askelta), mutta yritetään suunnitella fiksusti mitä treenataan ja edetä namien vähentämisessä. Ei se mikään tankkeri siis onneksi ole, mutta hellejaksojen vähempi liikunta kyllä hivenen näkyy vyötäröllä... Isoin haaste jäljellä tällä hetkellä on tuo namien vähentäminen (tai tässä tapauksessa samalla namimäärällä pidemmän jäljen tekeminen) ja ennenkaikkea riista! Varsinkin siinä kohdassa kun 30 askeleen tyhjään pätkään osuu peuran tuoreet jäljet, niin Hulda kyllä mielellään vaihtaisi jäljen riistalle.

Voisin myös väittää että vasemmalle kääntyvä ysikymppi on ongelma, mutta ei se ole. Ihan itse sen rikoin, ja korjauskin on jo hyvässä vauhdissa. Nopeasti oppiva koira on kiva, mutta se oppii myös ne ei-niin-tarkoitukselliset asiat nopeasti. Kuten sen, että se odottaa liinasta jarrua, ennenkuin se kääntyy vasemmalle. Oikealle se suoriutuu ihan löysällä liinalla ja tarkasti, mutta olen sitten jokusen haparoivan vasemman korjannut jarruttamalla, ja nyt se odottaa sitä merkkiä, että voi kääntyä. Muutenhan se tekee tosi hyvää jälkeä tällä hetkellä.

Huldan ei niin kaunis jälki. Miten onkin kun joku on ottamassa videota, niin hommat leviää?



Regina on ihanasti syttynyt jälkeen, ja nyt kun siitä tuli miltei yhdessä yössä ahne(ehko) koira, niin Wilhelm-grillimakkaraakaan ei tarvitse enää joka kolmannella treenikerralla planeettojen asennosta riippuen epäillä syömäkelvottomaksi ja myrkytetyksi. Regina on nyt tehnyt noin 80-130 askeleen jälkiä, harjoitellut 90' käännöksiä kumpaankin suuntaan, harjoitellut peräkkäisiä namittomia askelia (tällä hetkellä 4 putkeen), treenannut esineitä sekä niiltä jäljen jatkamista. Homma on tosi hyvässä vaiheessa, ja mä yritän totutella liinaan joka kulkee mahan alta mun käteen.




Toko

Huldalta on onnistunut tuo aikaa sitten postaamani paikkishaaste jo aikaa sitten, mutta sitä ei ole tullut otettua videolle. Muuten Hulda on nyt toistaiseksi treenitauolla, jotain pientä perusasentoviilausta yms. pikkujuttuja on tehty kotipihassa. Paikkista pitäisi nyt alkaa rakenamaan BH-koekuntoon, jos joskus sellaiseen koitokseen päädytään. Tai pakko päätyä, jos haaveilee kisaavansa FH-jälkeä. Mutta sillä asialla ei onneksi ole kiire, kun tuo jälkikään ei ihan tänä vuonna vielä valmiiksi tule.

Reginalle on sen sijaan saatu viimeisen parin viikon aikana Riitan ohjeiden mukaan (kts. aiempi postaus) kapula suuhun! Lisäksi on innostuttu merkin kierrosta, mietiskelty paikallaan odottamista istuen ja maaten, opittu jonkinlainen maahanmeno, harjoiteltu perusasentoa (joka ei kylläkään ole edennyt oikein mihinkään), totuteltu muiden koirien kentällä oloon ja samalla hommien tekemiseen, sekä harjoiteltu seuraamista. Se tarjoamalla tehty nenäkosketus on jäänyt kokonaan treenaamatta, mutta kiinnostaisi sitäkin kyllä vielä lähteä opettamaan. Lisäksi tilasin ruutunauhan, joten saadaan pian uusia vauhdikkaita liikkeitä treenilistalle.

Reginan kanssa mun on pitänyt opetella itsestä kaoottiselta tuntuva treenitapa, eli tehdään kolme toistoa yhtä asiaa, kaksi toistoa seuraavaa asiaa, ja taas kolme toistoa jotain muuta, jne. Eli poukkoillaan kuin pingispallot pitkin kenttää harjoituksesta toiseen, ja se jättää mulle vähemmän aikaa ennakoida, miettiä ja valmistautua (tai siis tarvitsee valmistautua tietenkin sitten jo kunnolla ennen koiran ottamista autosta), mutta jos tulee yllättäen jotain mihin ei osannut varautua, on välillä lennosta vaikeampi mukautua tilanteeseen. Tämä tapa sopii kuitenkin hyvin Reginalle ja pitää sen mielenkiintoa ja keskittymistä paremmin yllä ainakin vielä tässä vaiheessa, joten ei se auta kuin itse opetella olemaan.


Regina tahtoo kapulan


Reginan tokokuvat yllä (C) Tiia Kakkonen

Muuten on sitten kesä makoiltu varjossa, ja oltu tekemättä mitään!






maanantai 30. heinäkuuta 2018

Reginan ensimmäiset missikisat

28.7.2018 Pori KV

Tuomari Marja Talvitie

JUN EH
"Kookas. Hyvä voimakas pää. Erinomainen ylälinja. Niukat etu- ja takakulmaukset. Hyvä karvan laatu, mutta ei enää täydessä turkissa. Voisi liikkua hieman pidemmällä askeleella. Toivottavasti ei enää kasva."


(C) Satu Viljakainen

torstai 28. kesäkuuta 2018

Riitta Jantunen-Korrin tokokoulutus

Maanantaina reissattiin Reginan kanssa Sipooseen Riitta Jantunen-Korrin tokoyksärille. Bloginkirjoitusinto on ollut vähän hukassa, mutta pakko jotain muistiinpanoja itselleen tuolta reissulta naputella, niin voi sitten myöhemmin tarkistaa, että mitä ohjeita on saatu.

Pyysin siis lähinnä, että
1) katsotaan millaista treeniä Reginalle ylipäätään kannattaa tehdä, ja
2) miten tarjoamista voisi hyödyntää osana seuraamisen opettamista. Tarjoamalla tehdyt asiat kun tuntuvat olevan Reginalle melkeinpä mieluisinpia.

Olin itse ajatellut, että Reginalle tässä murkkuikävaiheessa (ja muutenkin nyt alussa) sopii parhaiten hyvin vaihteleva ja pienten ns. temppujen kautta tehty treeni. Vaikkei sitten vielä niin paljon päästäisi itse tokon liikkeiden opettamisen pariin, mutta voidaan opettaa kivoina pikkutemppuina tokoa tukevia asioita, joita voi hyödyntää sitten myöhemmin. Riitta oli hetken Reginaa katseltuaan samaa mieltä asiasta. Itsellä kun monesti mielikuvitus tuppaa loppumaan, niin oli tosi kiva saada uusia ideoita treeniin.

Seuraaminen

Mitä seuraamiseen tulee, pitäydytään jo olemassa olevissa namilla houkuttelemisessa ja perusasentojen opettamisessa. Tai en mä oikeastaan edes imuta. Kuljen nami kourassa ja Regina tulee tosi hyvällä paikalla mukana. Näiden lisäksi opetetaan vaihe vaiheelta nenäkosketus, niin että lopputuloksena voin liimata vasempaan reidensivuun palan värikästä teippiä tai kangaspalan, ja Regina osaa koskea sitä nenällää ja kulkea mukana. Tämän opettaminen ei haittaakaan mitään, vaikkei sitä sitten ikinä seuraamiseen käyttäisikään, mutta sitä voi hyödyntää muissakin asioissa. Nyt on kuitenkin ajatus hyödyntää sitä yhtenä osana seuraamisen opettamista, tai jos joskus ilmenee jotain ongelmaa kontaktin tms. kanssa, niin sen voi ottaa hetkellisesti käyttöön katseen suunnan vahvistamiseen. Tässä saa myös kädet vapaaksi omille paikoilleen. Ja mikä tärkeintä, tämän voi opettaa tarjoamisen kautta!

Lyhyesti:
-> Nenäkosketus käteen
-> Vähän kestoa ja liikkumista samaan aikaan
-> Käteen värikäs teippi, ja kosketus siihen + kestoa + liikkumista
-> Teippi reiteen + kosketus + kestoa + liikkumista
-> Teippi optimaaliseen paikkaan + kesto + liike

Ja onhan se iha järkevää, kun tätä ajattelee koiralle jota tympii sitä enemmän, mitä enemmän toistoja tulee. Jos teen 9 toistoa seuraamista imuttamalla, niin Regina lähtee muihin puuhiin jossain neljännen ja viidennen toiston välillä. Nyt voin tehdä 3 toistoa imuttamalla, 3 perusasentoharjoitusta ja 3 nenäkosketusta, eikä koira ehdi tympääntyä kun harjoitukset vaihtelevat, ja saadaan kuitenkin joka toistolla vahvistettua seuraamista.

Palkkaaminen

Maanantaina Reginalle kelpasi hyvin makkara ja se leikki hienosti ja se pystyi jopa vaihtelemaan näiden välillä ongelmitta. Koska kuitenkin kerroin Reginan nirsoilusta ja palkkojen arvottamisesta saatiin ohjeita siihenkin. Ohjeet oli nyt pääsääntöisesti niinkin simppelit, kuin heitellä namia palkaksi samaan tapaan kuin kahden lelun leikissä jotta Regina saa samalla saalistaa (tätä vähän tehtykin, mutta pitää tehdä enemmän), sekä opettamalla opettaa Reginalle kilpajuoksu namikupille, jos se ei lähde siltä luonnostaan tulemaan. Ei tule, kokeiltiin. Kyllä se menee kupille ja syö, mutta ei sillä mikään kiire ole. Tästäkin voisi tehdä kivan leikin, ja yleensä se kuulemma lähtee sujumaan kun sitä malttaa ihan vain harjoitella.

Lisäksi osa treenikerroista voisi olla sellaisia, joissa tehdään jotain ihan tosi helppoja juttuja (esim. ihan vaan "istu" ja muita yhtä simppeleitä asioita), ja pääpaino harjoittelussa on palkkaamisen harjoittelussa, eikä liikkeissä. Etukäteen valkataan harjoitellaanko namipalkkaa, lelupalkkaa, vai sitä että Regina pystyy vaihtelemaan niiden välillä. Kahden lelun leikkiä on tehtykin, ja sitäkin jatketaan.

Liikkeestä seisominen

Regina on harjoitellut pomputtamista, eli pienellä käsivihjeellä hypähtää pienesti etujaloilla ilmaan. Tätä voi hyödyntää esim. vauhdikkaisiin (liikkeestä)maahanmenoihin suoraan pompusta. Reginan kanssa lähdettiin katsomaan miten tätä voi kivana pikku temppuna hyödyntää liikkeestä seisomisen opettamiseen. Pompusta - johon se laskeutuu yleensä samaan aikaan molemmilla etujaloilla - saa täpäkän pysähtymisen, eikä seisomisliike jää niin helposti hiippailemaan käskyn jälkeen. Ja vaikkei hiippailisikaan, niin koska Reginan mielestä pomputtelu on vallan hauskaa, niin siihen on mielekästä liittää jokin tokoon liittyvä toiminto. Käytännössä siis heti pompusta nakkaan namin sen etujalkojen väliin, jolloin se pysähtyy. Kuulostaa helpolta, mutta saa siinä ajoituksen kanssa itse olla vähän tarkkana.

Ruutu

Ruutua on helppo harjoitella palkkauksen harjoittelun ohessa heittelemällä lelua ruudun läpi. Yritettiin ensin niin, että Riitta heittäisi lelun ja mä päästäisin irti, mutta Reginan mielestä oli epäilyttävää, jos joku muu heittelee hänen leluaan. Ei ennenkään ole. "Mitä toi tekee mun lelulla?". Heittelin siis itse, niin sitten ei ollut ongelmaa. Murkkuikäiset teinit ja niiden ajatuksenjuoksu... :D 

Nouto

Ensin leikitään pieni hetki kahden lelun leikkiä esim. tennispalloilla, jotka on sellaiset semikivat lelut. Sitten pallot kerätään nopeasti taskuun ja nakataan tilalle kapula. Jos Regina tarttuu kapulaan sen annetaan vapautuskäskyllä pudottaa se ja käydä kiinni karvaleluun, joska on superhieno. Näitä ei alkuun kannata tehdä yhtä onnistunutta toistoa enempää, koska Regina arvottaa palkkoja tosi voimakkaasti, se ei enää tartu kapulaan uudelleen odottaessaan sitä parasta lelua. Jos Regina ei tartu kapulaan, sitä voidaan vähän hetsata ja antaa pari uutta yritystä, mutta jos sittenkään ei tapahdu mitään, otetaan kapula itse, leikitään sillä ja lällätellään, että mulla onkin tällainen hieno ja sä et saa. Sen jälkeen kapula menee pois ja karvalelu jää saamatta.

Muut liikkeet

Katsottiin myös etujalkatargetilla pyörimistä ja merkin kiertoa, mutta niissä ei mitään ihmeempää ongelmaa ole, joten niitä jatketaan entiseen malliin.

Olin taas erittäin tyytyväinen koulutuksen antiin, sitä kaikkea on vaikea tähän edes sanoiksi pukea. Riitta on tosi kannustava kouluttaja, joka tuntuu pystyvän lähestymään asioita monelta eri kantilta ja löytämään ne koira(ko)lle sopivat etenemistavat. Mä olin vähän sitä mieltä, ettei me osata oikeastaan vielä juuri mitään, mutta Riitta tuumasi että Reginahan osaa jo vaikka mitä, että tähän on helppo lähteä rakentamaan lisää. Nyt jos ahkerasti saadaan treenailtua, niin parin kuukauden kuluttua voisi suunnata Sipooseen uudemman kerran. :)

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Paikkishaaste!

Blogi tuntuu nyt jääneen hieman taka-alalle, mutta ihmekös tuo: Ulkona on ollut mitä parhainta kesäsäätä (niitä paria myrskypäivää lukuunottomatta, kun tuulesi niin että tukka oli lähteä päästä). Silloin kaikki olemassaoleva energia kannattaakin tuhlata sinne ulkoilmaan, ja lepäillä sitten hyvällä omallatunnolla loppuaika.

JÄLKI

Eniten on tullut tehtyä nyt jälkeä. Reginakin on selvästi pikkuhiljaa syttymässä jäljestyspuuhiin, ja kun se autosta katselee matkankin päässä kun tallaan jälkeä, on sillä kiire sitten jo päästä katsomaan, että mitä olen siellä pellossa tonkinut. Se on pari kertaa ottanut 4-5 askelta ennen paalua hajun, ja tarkasti seurannut siitä jalanjälkiä paalulle. Viimeisin jälki oli jo 58 askelta pitkä, sisälsi yhden 45 asteen kulman (koska oli kamala piikkisikakasvusto muuten edessä) ja satunnaisia tyhjiä (n. 2 tyhjää per 10 askelta). Kyllähän Regina on vielä häiriöherkkä, ja keskittymiskyky on vielä hieman ailahteleva. Se saattaa nostaa päänsä kun kuuluu jotakin selkeitä ääniä, kuten läheltä ohi ajava auto, tai naapurissa haukkuva koira, mutta pysyy sitten aloillaan ja pian jo taas jatkaa jäljestystä.

Hulda sai uudet jälkivaljaat, ja nyt pysyy liina kiinni selän päällä, eikä valjaiden kiinnityskohta valu kyljelle kesken töiden. Tässä joitakin Huldan jälkiä, kuvien ylälaidassa päivämäärä, jäljen vanhenemisaika ja askelmäärä:

Ensimmäinen harha ikinä. Hulda oli esineellä, kun kaveri lompsi jäljestä yli.
Sujui tosi hyvin. Myös pitkä suora ilman tapahtumia sujui hyvin,
ja muisti olla tarkkana eikä mennyt autopilotille, vaan kääntyi hyvin kulmassa.

Lyhyt jälki, jossa roimasti totuttua vähemmän nameja.

Vaikeuksien kautta voittoon.
Hulda olis mennyt ekan kulman pitkäksi, koska 2m päässä edessä olis ollut ihana peuranmakuu. Hääräsi ympäriinsä, ja kun sanoin, että "Hei mitäs me tänne on tultu tekemään, AJA!", niin tokaisi takaisin (jos siis osaisi puhua), että "No JOO, JOO!" ja lähti muitta mutkitta oikeaan suuntaan. Ihme elukka, ei kyllä ikinä hukkaa jälkeä, vaikka mitä muuta keksisi sählätä siinä ohessa. Tälläkin jäljellä oli suht vähän nameja jäljen pituuteen nähden. Olisko sinne maksimissaan noin 2dl mennyt kaikkiaan. Välillä namitan pätkän nami per askel ja välillä saatan sitten jättää pienen kasan yhteen askeleeseen. Tällä jäljellä pisin yhtenäinen tyhjä pätkä oli noin 40 askelta. Tässä vielä lyhyt videopätkä samalta jäljeltä tuolta pitkältä suoralta. Tässäkin Hulda tarkistaa jotakin kumpaankin suuntaan (mahdollisesti mennyt riistaa), mutta päättää ilman mun puuttumista asiaan jatkaa hommia omalla jäljellään.



Jäljen päätteeksi naurava ja tyytyväinen koira.

TOKO

Facebookissa kiersi hauska paikkamakuuhaaste.

HAASTE!
Video päälle, koira istumaan tai maahan ja sitten seuraavat häiriöt järjestyksessä:
1) kävele 3m
2) käänny selkä koiraan päin
3) "sido kengännauhat"
4) juokse 3m (tai muuten liiku niin rivakasti kuin irtoaa)
5) käy maahan makaamaan.
Ohjaajalla ei saa olla ruokaa tai leluja. Käskyjä ei saa toistaa, koiraa ei saa kehua suorituksen aikana.
Postaa sitten video. Missä kohtaa koira jättää paikkansa? Jos treenaat hommaa pidemmälle ja sitten onnistuu, voit laittaa toisen videon, mutta eka pitäisi olla koiran alkuperäisestä reaktiosta.

Tätä piti sitten tietenkin Huldan kanssa kokeilla. Regina kanssa en kokeillut, koska se pysyis just ja just tuon kohdan 1, mutta siihen se sitten kosahtaisikin. Tältä se näytti Huldan kanssa:


Tää pitää ehdottomasti ottaa haltuun. Reginan kanssa vähän pidemmällä aikataululla, mutta Huldan kanssa onnistunee jo melko pian. Että siitä muutkin kokeilemaan!

Kertaalleen on jopa haasteesta innostuneena treenattu Huldan kanssa BH-koetta silmälläpitäen paikkista, ja perinteisen tokon "naama koiraa kohti" -paikkiksen sijaan olin selin Huldaa kohti. Tehtiin helppo paikkamakuu 12 askeleen välimatkalla ja aikaa otettiin 1 minuutti. Tässä ei ongelmaa.

Reginan kanssa tokoilut seilaa vähän sen mukaan, miten kiinnostunut se sattuu olemaan palkasta. Viimeisin treeni meni kuitenkin todella hyvin, kun päätin lakata pingottamasta mistään asiasta. Ei mun alunperinkään ole ollut tarkoitus pingottaa yhtään mistään, mutta joskus siinä vaan silti käy vähän niin. Varsinkin jos alkaa mennä huonosti - tai ainakin ei niin hyvin - alkaa yrittää enemmän ja huomaamattaan pingottaa. Viimeksi kuitenkin tehtiin vaihteleva ja rento treeni, joka sisälsi kahdessa kierroksessa sikinsokin merkin kiertoa, kontaktikävelyä, istumista, leikkimistä, paikkamakuuta ja istuen odottamista. Toisella kierroksella kaverin koira oli yhtäaikaa kentällä. Reginalle sopii parhaiten treeni, jossa kokoajan jokin muuttuu, eikä samaa asiaa tehdä paria toistoa enempää peräkkäin. 

Mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa, kun löytyy sopivat tavat toimia Reginan kanssa. Vielä ei aina tiedä mikä olisi paras tapa, mutta se on tullut huomattua, että se mikä toimii Huldalla, ei yleensä toimi Reginalla. Siinä on jo hyvä lähtökohta: Ainakin tietää miten EI kannata tehdä! :D