tiistai 22. huhtikuuta 2014

Hoitokoira Vanu

Sunnuntaina meillä kävi kylässä Täti Tuhkavuori koirineen, sekä Tuhkavuorten kasvatti pikkupentu Mosku ihmisensä kanssa. Oiva oli edellispäivänä taas nautiskellut pellon antimista (=peuran paskaa), ja muutenkin kortisonista hieman väsyneenä hän jäi peltoralleilta kotiin. Sai sitten rallatella kuitenkin tässä pihalla kamujen kanssa.

Mosku

Tuli, Elmo, Sylvi, Maisa ja Vanu

Olga ja Mosku

Olga

Vanu

Tuli

Olgaa naurattaa

Tuli

Maisa

Mosku

Elmo ja Sylvi

Klaara ja Vanu, neiti liuhuletit

Renkaanvaihdon apujoukot

Oman pihan sinivuokko

Vanu jäi meille kyläilemään Elmon leikkikaveriksi. Tuollahan nuo teinikoirat on rallattanutkin lähes 24/7 pihalla. En tiedä onko Oiva ollut tosi väsynyt, vai onko se jotenkin kipeä, mutta ekana iltana sen paloi Vanuun hermo pari kertaa, ja ihan tyhjästä kävi räyhäämään. Ei yhtään Oivan tapaista. Vanu on tosi helppo ja nöyrä likka, eikä yhtään ole kyllä käynyt Oivaa härkkimässä. Eilen tilanne oli jo rauhallinen, eikä Oiva rähissyt Vanulle. Väsynyt se kyllä oli, ja tänä aamuna heräsin siihen kun Oiva nuoli tassujaan ja kalvoi kylkeään. Toivottavasti oli vain joku sattuma ja kutina. Ruoka maistui hotkien ja nyt se näyttää taas vähän pirteämpää naamaa. Tänään on viimeinen päivä isompaa kortisoniannosta, katsotaan josko annoksen lasku helpottaisi tuota väsymystä parissa päivässä.

Vanu

Leikkikaverit

Elmo

Naperoiden päiväuniaika

Vanu
Aamulla päästin koiria pihalle, ja hetken päästä katsoin ikkunasta mitä nuo puuhaavat. Elmo oli tuolla kivikossa, irvisteli, hyökki ja väisteli... jotakin. Minä yöpaitasillaan pihalle, että nyt siellä on varmasti kyy. Pääsin ulos niin joku luikero sillä oli hampaissa. Ja oli vissiin hyvää kun piti äkkiä nieleskellä koko mato, ennenkuin ehdin paikalle. Vaskitsanpoikanen? Ei taida osata pöljä varoa sitten kyitäkään... :(

Ei kommentteja: