maanantai 17. heinäkuuta 2017

Kiikkukammo kumottu!

Tänään käytiin hallilla taas puuhaamassa mm. keinutreenin parissa. Huldahan tosiaan on ollut äärimmäisen vastahakoinen liikkuvia alustoja kohtaan, joten tämänpäiväinen oli varsinainen työvoitto asian suhteen. Vasta toiset keinutreenit ja jo sai pidellä vähän narusta vastaan, ettei vauhtia tule liikaa. (On kuitenkin ihan eri juosta suorilta matallimmillaan olevan keinun päähän, kuin kisakorkeudessa olevan).



Huldalla on kupissa kissan märkäruokaa, ja se on Huldalle sellainen ihan superpalkka, joka menee ylitse kaiken muun. Tai no, viimeksi olin ostanut kahta lajia Shebaa, ja tuli hyvin selväksi, että sen pitää olla paloja kastikkeessa. Pateet on syytä jättää kauppaan, sanoo Hulda... Niinpä siis meillä on ollut paloja kastikkeessa ja edistys on ihan huimaa jo vaikka siihen viimekertaiseen ensimmäiseen keinutreeniin verrattuna. Se ei todellakaan mennyt näin jouhevasti ja suoraiivaisesti, ja vasta viimeisellä toistolla Hulda rohkeni jäädä keinun päälle syömään kupin tyhjäksi. Nyt se jäi siihen joka kerta! Viimeksi se piti valjaista ohjata keinulle, nyt se veti sinne jo itse. Ensi kerralla saa jo nostaa keinua vähän korkeammaksi. LSKK:n hallilla on onneksi todella tiheään säätömahdollisuutta tuossa keinussa, joten eiköhän tästä hyvä saada.

Vähän on vielä mietinnässä millainen suoritus tähän sitten valmiina halutaan. Mun mielestä suht koht ideaali olisi, jos koira himmaisi keinun keskellä sen verran, että keinu kippaa ja sitten juoksee loput keinusta läpi. Olettaen, että se ei siitä sitten ala hyppimään kontaktin yli, mutta keskivälihimmauksella ainakin jo vauhti hidastuisi vrt. puomin alastulo ja täydestä vauhdista kontaktin yli hyppiminen.

Aika hurjan näköisiä on ne suoritukset, joissa koira juoksee suorilta aivan keinun päähän ja rämähtää siitä sitten keinun mukana alas. Vaikka kyllä epäilen ettäkö Huldalla riittäisi pokka ihan sellaiseen suoritukseen, vaikka mistä sitä ikinä tietää. Mielummin sitten puoli sekuntia hitaampi keinu, mutta turvallisuus ennenkaikkea. Onhan vaihtoehtona sitten puolivälikippauksen jälkeen vielä tehdä 2o2o, jos alastulokontaktista meinaa loikata yli vauhdin hidastamisen kanssakin. Jonkinlainen juoksarityylinen alastulokontakti olisi varmasti myös opetettavissa tuon puolivälihidastuksen lisäksi, mutten usko että mulla riittää motivaatio opettaa sitä tähän, kuten ei oikein puomillekaan. Se vaatii ihan julmetun määrän hermoja ja treeniä, ja valitsen ehkä mielummin jonkin muun vaihtoehdon niinkauan kuin sellainen on käytettävissä ja sillä päästään järjelliseen lopputulokseen.

Myöskin toista kertaa ikinä tehtiin pussia, kun jostain syystä se kapistus on jäänyt ihan vaille huomiota. (Mulla on semmoinen henk koht angsti sitä kohtaan :D ) Kaveri oli aluksi pitämässä vielä vähän pussin suuta auki ja palkkaamassa, ja siitä sitten pikkuhiljaa aiemmin ja aiemmin päästi pussin suun laskeutumaan Huldan päälle, ja lopulta Hulda sitten ihan itsekin tarjosi pussiin sukeltamista ilman että kukaan piteli enää pussin kangasta yhtään ylhäällä.

Loppuun tehtiin vielä vähän mieltä palautteleva vauhtipyrähdys noiden aivopähkinöiden vastapainoksi. 


Meidän hallilla tosiaan kulkee se ärsyttävä pylväsrivistö pitkittäin hallin poikki, joten tuli tuossa esim. irtoamisharjoitus putkeen nro 6, kun pylväs esti etenemisen jo 4 ja 5 etseen välille. Muita ohjauskuvioita ja tehtäviä oli takaaleikkaus 2-3 väliin, Persjättö 6-putken jälkeen ja valssi 7-8 väliin. Loppuun vielä kääntö esteeltä putken 10 "väärään" päähän.

Ei kommentteja: