Nakkipallon arvoitus ja kaukaiset ystävämme kepit

Eilen hallilla aloitettiin Huldan kanssa viimekerran kurssiaiheena ja kotitehtävänä olleesta spiraalista. Se toimi edelleen hyvin. Reginan kanssa oltiin jo kotona ihmetelty pikkuruista tennispalloa, jossa oli sisällä nakkeja. Regina ei osaa vielä ainakaan avata palloa, mutta innoissaan se kirmailee sen perässä. Käytin siis Reginan kierto + putki, sekä putki + kierto + putki -harjoituksessa nakkipalloa palkkana, ja joko vaihdoin koko pallon nakkiin, tai avattiin pallo yhdessä. Jää jatkossa nähtäväksi miten kauan tuollainen pallo sitä kiinnostaa, mutta ainakin eilen se pinkoi putkesta ulos tullessaan pallon perässä niin lujaa kuin kintuistaan pääsi. Toimi siis ainakin eilen.

Toisena harjoituksena tehtiin Huldan kanssa kotiläksynä olleet takaakierto-persjätöt. Mä jo aika hyvin uskallan luottaa, että Hulda lähtee takaakiertoon, ja että se tulee ja hyppää oikein. Ja joka kerta se niin tekikin. Välillä palkkasin Huldan heti tehtävänä olleen hypyn jälkeen, ja välillä otettiin siihen perään vielä yksi hyppy, kun se auttaa mua jatkamaan oikeassa linjassa, ja ylipäätään liikkumaan määrätietoisemmin ja jouhevammin johonkin suuntaan. Hirveä hinku oli päästä myös kokeilemaan viimeksi kurssilla esiteltyä japanilaista, ja olin ihan yllättynyt miten hyvin se sujui. Toki harjoituksen myötä siitäkin saa sujuvamman, mutta tuli huomattua, että tässäkään ei auta jäädä yhtän arpomaan, vaan liikkua ja luottaa koiraan. Itseasiassa Hulda ei tehnyt tässä harjoituksessa kuin yhden hutin, ja sekin oli ihan täysin mun vika. Olin jäänyt arpomaan, ja olin myöhässä. Molempia harjoituksia tehtiin mutama toisto molemmista suunnista.

Regina harjoitteli toisella kierroksella mutkaputken tarjoamista, sekä siivekkeen kiertoa molempiin suuntiin. Taas se piti harjoituksen päätyttyä kantaa pois kentältä, kun ei se olisi halunnut tulla. :D

On jo pitkään ollut ajatuksena, että pitäisi Huldan kanssa vähän keppejä tehdä. Niitä on tehty viimeksi siis 5 kuukautta sitten. Ei kertaakan siinä välissä. Otin 6 keppiä ja lähdin niitä tekemään. Olin vähän yllättynyt miten hyvin Hulda muisti mistä välistä kepeille mennään, ja ihan selvästi se myös muisti, että jokainen keppi pujotellaan. Vähän sillä oli rytmi ruosteessa ja kepit olivat hitaat ja kömpelön näköiset, mutta siitä asiasta en olisi ollenkaan huolissaan. Kyllä se rytmi ja nopeus siitä takaisin löytyvät, kun ne on kerran joskus olleet olemassa. Olin siis hyvinkin tyytyväinen siihen miten se teki piiiitkän tauon jälkeen. Otettiin vain 2 toistoa per puoli, sillä hulda oli jo tehnyt aika paljon.