Ruokapohdintaa

Mä olen tässä tätä ruokinta-asiaa pohtinut aika paljon. Royal Canin Anallergenic -ruokaa on nyt syöty pauttiarallaa 4 viikkoa. Sehän on toiminut melko kelvollisesti. Ei yhtään löysää läjää koko aikana. Mutta aina on jokin mutta. Oiva p*skantaa aivan julmetusti, ja ruokaa joutuu antamaan aika paljon. Silti tuo ruokamäärä ei mun mielestä selitä sitä että se saattaa kakata 5 krt päivässä ja herättipä se tuossa yksi yökin, että kakkahätä vaikka oli juuri illalla käynyt. Maha ei ollut löysällä, sillä vaan tulee hätä tosi usein.

Sitä en sitten osaakaan sanoa onko tuo usein kakkaaminen (kasat ei ole kovin isoja yleensä) oire suoliston toimintahäiriöstä, vai siitä ettei tuo ruoka jotenkin sovi. Lisäksi Oiva kakkaa todella usein sellaista ihan tositosi pientä, jäniksen papanaa pienempää pipanaa/murua mitä varisee takapuolesta kun se kykkii. Lisäksi kepit ja ruohot pitäisi kaikki saada syödä hirveällä vimmalla. Oiva myös nukkuu hirmu paljon, vaikka onkin jo paljon vireämpi ja jaksaa innostua kun jotakin lähdetään tekemään.

Koska jotakin nyt pitäisi lähteä kuitenkin kokeilemaan tuon Anallergenicin tilalle/kanssa, päädyin kokeilemaan Intestinal-ruokaa. Ei siis pelkästään, vaan nyt ensinalkuun pientä määrää nykyisen ruuan kanssa. Syistä että:

1. Se helmikuussa Tylosinin kanssa paransi Oivan yhdessä hujauksessa, kun oli suolistovaivaa ja laihtumisongelmaa. Tätä tuskin olisi tapahtunut jos kyse olisi allergiasta. Palattiin kuitenkin parissa viikossa takaisin normaaliin ruokintaan.

2. Jos se ei olekkaan allergia vaan krooninen suolistotulehdus (joka edelleen epäilyjen listalla vahvasti keikkuu), niin eliminaatiodieetti saattaisi antaa siinämielessä virheellisiä tuloksia, että jonkin lihan lisääminen saattaisi kuitenkin saada mahan taas ärsyyntymään vaikkei allergiaa olekaan. Toki, jos Intestinal ei sovi, niin sitten palataan pelkkään allergiaruokaan ja lähdetään kokeilemaan eri aineksia pikkuhiljaa. Tai muuta nykyistä sopivampaa allergiaruokaa.

3. Intestinal-ruuan kuitenkin pitäisi hyvinkin sopia suolistovaivaiselle koiralle, joten se on mielestäni turvallinen kokeilla (varsinkin koska kohta 1.). Jos vaiva kuitenkin onkin allergiaa, niin sitten tilanteen pitäisi huonontua ja palataan takaisin allergiaruokaan.

Parin viikon päästä on aika siis rokotuksille, ja osataan (toivottavasti) sitten eläinlääkärin kanssa miettiä miten jatketaan, kun on sitten jotakin jo vähän kokeiltu. Ei se eläinlääkärikään selvännäkijä ole joka osaisi sanoa mitä on turvallista kokeilla. Ja oli myös puhetta että Oiva saattaa tarvita taas sitä Tylosinia, joten voipi olla että sekin tulee kokeiluun ja sitten nähdään mikä auttaa ja mikä ei.

Koiranruokaostoksilla

Käytiin Oivan kanssa ajelemassa Vethaussissa (kerrankin vaan) ruokaostoksilla ja käytiin puntarilla. Kivasti tullut painoa parissa viikossa, nyt lukemat 16,3kg. Mutta on se sitten kuppikaupalla syönytkin! Varasin parin viikon päähän rokotusajan, voi sitten tohtorin kanssa pohtia miten ton ruokavalion kanssa jatketaan. Taitavat hyvin mut tietää... Kysyin että kun rokotusaika on vaan 15 minuuttia, että pitäisköhän olla joku esim. 30 min aika että ehtii sitten vähän jutellakkin. Saatiin kolmen vartin aika... :D

Matkalla käytiin paikassa, joka sai nimen Paskamonttu. Oivis veti sieltä jonkun elukan paskapökäleen kitusiinsa. "Mitä se syö?" "Allergianappuloita ja paskaa.".

Tokotitoko!

Tänään päästiin vihdoista viimein starttaamaan tokokurssi! Ennakko-odotuksia ei juuri ollut, kun takana on Oivalla pitkä sairasloma, ja muutenkin ollaan taidettu tokokursseja käydä viimekesänä sen yhden pentukurssin verran. Lisäksi nameina tällä hetkellä tasan allergianappulat, niin meinasin että saattaa muut koirat varastaa huomion ihan tyystin.

Mutta eikä mitä! Oivishan meni vallan mainiosti. Kehnoiten se meni tasan silloin kun mä tiputtelin nameja maahan. :D Ei se toki mikään tokovalio ole, mutta olen kovasti hyvilläni siitä että molempien mielestä oli mukava puuhailla juttuja. :) Haukkumista oli jonkun verran, mutta ei silti puoliakaan siitä mitä Ruusta irtosi. Voisin siis yrittää olla kokemuksesta viisastunut ja puuttua siihen nyt heti. Agilityssähän se on saanut karjuapaukuttaa niin paljon kuin sitä on huvittanut. Siinä lajissa kun se ei vaikuta arvosteluun... :P

Tänään oli ohjelmassa luoksepäästävys, paikallaolo maaten ja istuen, sekä seuraamista, kontakti- ja ohitusharjoituksia. :)

Kuveja

Päätin pestä Oivan Malaseb-shampoolla, jos kutinat vaikka johtuiskin paljosta uimisesta. Mutta jos Oivis kerta pitää kastella kokonaan, voi ihan hyvin ensin käydä vielä uimassa! :D Kattellaan jos ensiviikolla ei mentäis ollenkaan uimaan, ja ihmetellään vieläkö raapiminen ja kirputtaminen lisääntyy tai jatkuu.

 

Ruokintalöpinää ja muuta ihmettelyä

Ollaan päästy Oiviksen kanssa palailemaan jo melko normaaliin ulkoilurytmiin. Oiva jaksaa hyvin, ja vielä lenkin jälkeenkin hengailee, ihmettelee, katselee ikkunasta tai leikkii. Selvästi alkaa jo olla semmoisia hepulintynkiä tässä sisätiloissa, että tiistaina alkava tokokurssi tulee ihan tarpeeseen. Saa vähän aivonystyrätkin jotakin puuhaa pitkästä aikaa!

Royal Canin Anallergenic ruokaa on mennyt nyt kokolailla tasan kolme viikkoa. Viime lääkärikäynnillä 10 pv sitten saatiin tehtäväksi seurailla Oivan painoa kotivaakalla. Joskin tuo vaaka ei aina ole antanut ihan luotettavia painoja koira sylissä -systeemillä, mutta kai siitä nyt vähän sitä muutosta näkee kun aina samalla tavalla punnitsee. Nyt 10 päivässä on saatu painoa lisää 300g. Hitaasti, mutta varmasti. Suunta siis ainakin on lähtenyt oikeaan.

Ruokamäärä vaan on aika valtava noinkin pienelle koiralle. Se syö nyt päivässä 6 dl nappuloita, kun omatoimi-nirsoilullaan se söi 3-4 dl ilman että paino putosi. Se tosin oli ennen sairastelua se, ja kerran aiemmin (helmikuussa) suolistotulehduksen yhteydessä se on kyllä laihtunut myös.

Maha on kyllä pysynyt allergianappulalla nyt hyvänä. Tai miten normaalia se nyt sitten on, että sieltä ajoittain tulee semmoista jäniksenpapanaa ja pikkupipanaa. Mutta löysällä maha ei ole ollut kertaakaan nyt kolmen viikon aikana, eikä tuotokset juurikaan haise millekkään. Ja Oiva on reipas, se kai myös tärkeä mittari on.

Pitää ottaa Oiva mukaan seuraavalle ruuanhakureissulle, ja punnita se samalla Vethaussin vaakassa. Näkee sitten vähän varmemmin mihin suuntaan paino on mennyt, kun sillä vaakalla sitä on tässä aika tiuhaan käyntien yhdeydessä punnittu. Ennen tätä tämänkertaista sairastelurupeamaa paino on ollut siellä punnittuna 17,2 kg, kun viimeksi vaaka näytti enää vain 15,5 kg.

Vielä pitäisi pari-kolme viikkoa jatkaa allergiaruokaa ja lihotuskuuria ja sitten sen mukaan miettiä jatkoa miten on mennyt. Vähän se on myös taas raapinut itseään, mutta voihan se kai johtua osin siitäkin että käytiin monena päivänä peräkkäin uimassa, ja keli oli tosi kosteaa muutenkin ja kuivuminen kesti kauan. Mutta pääasiahan nyt kuitenkin on se, että Oivis on reipastunut ihan hurjasti. :)

Oiva "Sportti-Vartti" Taikarumpulan paluu!

Eilen käytiin lyhyt metsälenkki, ja tänään mentiin rivieeralle. Mun ei pitänyt ihan vielä päästää Oivaa uimaan, mutta ei tuolla helteessä muuten voi ulkoilla. Kastraatiosta on jo melkein 2 viikkoa ja jo kontrollissa lääkäri sanoi että voi palata normielämään kun on niin hyvin parantunut haava. Oli ihanaa nähdä täynnä virtaa ja riemua! :)

 

Ja hepulivideo...'

 

Juhannus

Juhannus meni rauhallisissa merkeissä omassa pihassa. Koko pienkerrostalo oli meitä lukuunottamatta tyhjä, joten laitettiin koirat pihalle naruun ja istuttiin koko sakki pihalla.

Oivan epiduraali-luukku

Wellu ja Otto

Oiva huomasi että naapuritalossa grillataan