Pääsiäinen

Hyvää pääsiäistä! Meidän piti mennä Ideaparkin piipahduksella eräälle metsäautotielle Ruun kanssa, mutta siellä oli niin paljon lunta ettei sinne yksinkertaisesti pienellä vihreellä päässyt. Eipä muuta kuin Ideaparkin kaukaisimmalle parkkialueelle, jota oli käytetty myös lumenkaatopaikkana. Pallo + porokoira on semmoinen yhdistelmä, että kylä sillä nyt ensihätään hupia saatiin!


Ei toi Idioottiparkki nyt ihan metsämaisemia päihitä, mutta auringonpaiste oli niin mahtava, että kelvatkoon.


Nähtiin myös joutsenia. Ruuta kiinnosti kovasti mokomat mölyävät kaakattimet, mutta antoi niiden rauhassa viettää päiväänsä. :)

Tokokurssi alkaa!

Eilen alkoi Koiranpäivien TOKO Jatkokurssi. Paikka on sama jossa Ruun päälle tuli sunnuntaina toinen koira, joten Ruu oli jo valmiiksi sitä mieltä että kurssikaverit on kaikki potentiaalisia vihollisia. Mulle tää oli aivan uusi puoli Ruussa, sillä se on aina ollut koulutuskentällä luottavaisin mielin, kun mitään pahaa ei ole ennen reenitilanteissa tapahtunut.

Aloitettiin kontaktipujottelulla ja mulla oli täysi työ saada Ruu kuuntelemaan ja rauhoittumaan rivissä, sillä se yritti yhtäaikaa kytätä kaikkia muita koiria ja oli suorastaan vakuuttunut että viereinen kultsu-uros on vähintäänkin itse perkele. Ruu murisi (!) ja vauhkoili (!), mutta kun tuli miedän vuoro pujotella vein homman idioottivarmasti läpi pentukurssin tyyliin namilla ohjastaen ja tässä ei ollut ongelmaa. Lopulta Ruukin alkoi rauhoittua ja pääsi pikkuhiljaa työmoodiin. HUH, mikä alku kurssille!

Seuraavaksi otettiin luoksepäästävyyttä vähän uudella tavalla. Jokainen kävi vuorollaan "ilmoittautumassa" koutsille, eli käveltiin koutsin eteen, istutettiin koira vierelle ja käteltiin ja vaihdettiin pari sanaa. Tämä sujui hyvin eikä Ruu välittänyt kättelytilanteesta vaan istua killitti kiltisti vieressä.

Paikallamakuu oli aavistuksen eläväinen tilanne ja yksi koira kävi naapuriaan moikkaamassakin, joskin ilman mitään rähinöitä. Ruu sai tällä kertaa maata rauhassa, mutta alun huomioon ottaen (se kultsukin oli edelleen meidän vieressä) jäin hihnan mitan päähän. Vähän Ruu pälyili ja pari kertaa piippasi, mutta muuten oli melko rauhallinen. Eli pidempää matkaa olisi tässä tilanteessa turha ollut ottaakkaan. Aikaa 1 min ja kerran välipalkkasin kun pysyi paikallaan vaikka naapurit morjesti toisiaan.

Sitten reenattiin hyppyä. Sama homma taas: Namialusta toiselle puolelle, hyppy ja odota-käskyllä pysäytys, koiran vierelle josta vapautus. Koutsi asetti namit alustalle jottei Ruu opi siihen että minä käyn esteen toisella puolella aina ensin viemässä jotain. Muuten kaikki meni hienosti, mutta Ruu hyppää laiskasti. Se melkein kolistelee estettä takajaloillaan. Kokeiltiin yksi agility-tyyppinen estehyppy, ja kun vauhtia on lisää niin Ruu hyppää ilmavammin. Siirrettiin namialustaa kauemmaksi ja hypyt oli aavistuksen parempia. Este oli vähän Ruuta matalampi.

Muiden hyppiessä tehtiin itsekseen seuraamista. Ruu haukkuapaukutti taas kaikki sivulletulot ja askelsiirtymät ja liikkeellelähdöt, mutta itse seuraaminen oli oikeinkin hyvää. Tein kaikenlaisia käännöksiä, ympyröitä ja siksakkeja ja aktiivisesti Ruu hakeutui sivulla tiiviiseen seuraamiseen.

Lopuksi reenattii ryhmässä peruuttamista ja paikallaan kääntymistä takajalkojen aktivoinniksi. Ruun peruuttamiset oli alkuun tasajalkahyppyjä takaperin, mutta aika pian se hoksasi myös ottaa askelia taaksepäin. Parhaiten homma onnistui kävelemällä koiraa kohti ja pyytää sitä väistämään. Nami suuhun kun takajalat otti askelia hyppyjen sijasta.

Noutoa ja muuta mukavaa

Koiranpäivien Kisavalmiiden reenit (hallissa)

Aloitettiin paikallamakuulla ja pyysin päästä kivan ruskean pienen koiran viereen, josta Ruu on tuntunut tykkäävän. Valitettavasti eilinen vaikutti Ruuhun ja se vinkui paikallamakuussa jos olin yli viiden askeleen päässä ja tätä vinkumishommaa ei ole aiemmin ollut. Lisäksi pälyili epäluuloisena ja oli rauhattoman oloinen. Niimpä siis palasin siihen viiden askeleen päähän ja välipalkkasin hiljaisita pätkistä. Sama homma paikalla istumisen kanssa. Harmittaa tämmöinen takapakki, mutta minkäs teet.

Seuraavaksi otin hyppyä muutaman kerran namialustan kanssa ja testasin eilisen odota -käskyn toimivuutta. Toimii.

Koutsin kanssa oli tänään syynissä nouto. Ollaan siis tilanteessa jossa Ruu on sivulla ja pitää kapulaa 3-5 sek. ja antaa sen mulle kiitos -käskyllä. Lisäksi onnistuu kapula suuhun, kontaktikävelyä, pysähdys jossa Ruu istahtaa sivulle ja siitä kapulan luovutus. Koutsi tykkäsi että oikein hyvällä mallilla on meidän nouto.

Kokeiltiin myös kapulan heittämistä, mutta sitä ei saada nyt tehdä toistaiseksi kun se kiihdyttää Ruuta aivan liikaa, olkoonkin että se noutaa sen kapulan (ja haukkuu kapula suussa). Sen sijaan saatiin uudenlainen harjoitus: Jätetään koira istumaan, viedään kapula n. 5 metrin päähän ja jatketaan itse vielä toiset viisi metriä matkaa. Sitten kutsutaan koira hae -käskyllä. Ekalla kerralla Ruu tuli pari metriä kapulan ohi mutta palasi oma-aloitteisesti hakemaan sen. Kun kapula oli suussa peruutin muutaman askeleen joka sai Ruun tulemaan automaattisesti sivulle. Tosi hieno homma! Toisella kerralla Ruu ohitti kapulan enää metrillä ja palasi taas itse hakemaan sen ja kolmannella kerralla ihan nappi suoritus: Ruu noukki kapulan matkalta ja toi sen sivulle! JES!!!

Itsekseen reenattiin myös liikkeestä seisomista eilisen kaltaisesti, samoin seuraamista eli ajoittain palkkaus suusta. Vaikka seuraamisessa tuli nytkin haukkumista, se oli paljon tiiviimpää ja innokkaampaa kuin pariin viime kertaan. Toki seuruutin myös ilman nakkeja suussa.

Menin sivummalle ottamaan paikallamakuuta takapalkalla. Sama homma kuin ryhmäliikkeessä: ei voi mennä 5 askelta kauemmas tai vinkuminen alkaa. :( No, nyt on ainakin selvillä mistä jatketaan...

Wellu oli mukana katsomassa reenejä ja yllätyin iloisesti myös siitä että Ruu ei kiinnittänyt mitään huomiota vaikka oli tuttuja paikalla. Otin sitten Wellun avustuksella luoksepäästävyyttä. Koira sivulle ja käskyttämällä pysymään paikallaan vaikka silitetään rinnasta. Jos alkoi haukku tai liikkuminen niin Wellu odotti paikallaan että ohjasin Ruun pannasta takaisin paikalleen ja silitys jatkui. Vasta kun Ruu hiljeni ja oli paikallaan Wellu meni pois. Muutama toisto näin. Kyse kun ei ole mistään pelosta ihmisiä kohtaan, vaan turhautumisesta kun ronkitaan kesken työnteon, niin tällainen lempeä "pakote" noinkin kovalla koiralla tuskin aiheuttaa harmia. (Varsinkin kun tuttu ja turvallinen ihminen). Pelkkä nakin kitusiin työntäminen stoppaa Ruulta kaiken muun ajattelun - paitsi "NAKKIA!!!!" - jolloin se oppii huonosti mitään.

Nyt sohvalla kuorsaa kovin väsyneen ja tyytyväisen oloinen koiruus. :D

Ei menny niinku elokuvissa

Tänään oli HerHaun kilpailevien reenit. Päätettiin aloittaa luoksepäästävyydellä ja paikallamakuulla. Olin juuri kumartunut Ruun puoleen irroittamaan hihnaa, enkä huomannut kun naapurikoira oli jo tikkana tulossa Ruun päälle. Mulla oli Ruu vielä pannasta kiinni ja hetki siinä mentiin karusellia kunnes sain toisen koiran tuupattua jalalla kauemmas ja omistajansa sai sen kiinni.
Hyvä alku reeneille kun mun hakkaa sydän kolmeasataa ja Ruu on ihan kierroksilla ja vaan haukkuu. Pikaisen tutkimisen jälkeen fyysisiä vammoja ei löytynyt, joten mentiin vielä metrin verran kauemmas muista ja yritettiin keskittyä tehtäviin.

Helpotin tehtäviä Ruulle koska se oli vielä melko keskittymiskyvytön ja kiihdyksissä. Luoksepäästävyydessä tungin nakkia kokoajan naamariin ja Ruu pysyikin paikallaan. Paikallamakuussa menin vajaan 10 askeleen päähän ja kävin 2 min aikana palkkaamassa 2 kertaa jotta saataisi varmasti onnistunut paikallamakuu ja hyvin se sitten menikin.

Seuraavaksi oli vuorossa hyppy. Sekoilin alkuun itse kun olin vielä vähän adrenaliinit koholla tai jotain. Päästiin kuitenkin lopulta tilanteeseen jossa Ruu lähti hyvin hyppyyn namialustalle, kääntyi ja pysähtyi odota -käskyllä, josta vapautus. Odota olikin tähän ihan hyvä käsky kun "seiso" tarkoittaa lähinnä semmoista näyttelyissä seisoskelua. Odota on myös paikallamakuun ja luoksetulon jättökäsky ja tarkoittaa siis olemista tai pysähtymistä niille jalansijoilleen missä ikinä onkaan.

Tässä välissä käytiin hieman vielä molemmat rauhoittumassa, vetämässä henkeä ja käveltiin pikku lenkki parkkipaikan ympäri.

Tuumailin minkä käskyn ottaisin liikkeestä seisomiseen, kun sen opetus on edessä seuraavaksi. Silloin 4 vuotta sitten käsky oli "seiso", mutta en ikinä onnistunut opettamaan sitä nopeaksi ja kovin varmaksi. Päätin ainakin kokeilla tuota samaa odota -käskyä. Aloitin siis liikkeen rakentamisen aivan alusta, ja aluksi kierähdin koiran eteen seisomaan samalla kun pysäytin sen kädellä ja palkkasin heti namilla. Koutsi tuli katsomaan meidän touhuja ja kannusti kokeilemaan pelkkää käsimerkkiä käskyn yhteydessä koska liike kuitenkin on Ruulle ennestään tuttu, samoin käsky (vaikkakin vähän eri yhteyksissä).
Homma tosiaan toimi: Tuuppasin Ruun nokkaa vasemmalla kämmenellä samalla kun annoin odota -käskyn ja jatkoin pari askelta eteenpäin joiden aikana käännyin koiraa kohti ja vapautin heittämällä nakin koiran taakse. On tämä pelkkä käsimerkki pienempi häivytettäväksi kuin koko vartalomerkki, jossa siinäkin oli käsimerkki kuitenkin mukana. Nyt kun vaan malttaa edetä pienin askelin jotta saadaan hyvä liike tästä aikaiseksi!

Luoksetulo on järjettömän äänekäs enkä tiedä mitä sille tekisin, mutta Ruu alkaa jo muistaa että tule -käskyllä tullaan suoraan sivulle. (Eikä jäädä nurkille hengailemaan ja jonottamaan nakkia).

Seuraaminen oli taas aavistuksen epämääräistä ja haukkumisen takia hieman ei_niin_keskittynyttä, mutta tungin nakit omaan kitaan, niin johan alkoi tulla tiivistä seuraamista, jopa käännökset oikealle tapahtui ihan huiman hienosti. Suusta sitten toki syljeskelin nakit Ruulle että sai palkkansa hienosta työstä. Tätä ei vaan parane tehdä liikaa sillä meinas perusasennot valua turhan eteen ja vinoiksi.

Ruutuun lähetystä tehtiin pari kertaa (namialustalle) kun oli taas vieraat ruutumerkit, mutta tällä kertaa merkit ei kiinnostaneet Ruuta kun tötsät oli melko saman näköiset kuin meidän omat. Ruutuunmenot oli vähän hitaita ja syyt ovat tödennäköisesti: Joko se että viimekerralla pari kertaa aika kovasti kielsin tunkemasta naamaansa ruutumerkin sisään, tai se että Ruun kimppuun hyökännyt koira oli ruudun takana vain muutamien metrien päässä.

Epämääräistä tokoilua

Oltiin tänään Koiranpäivien Jatkokurssilla. Mulla oli jo valmiiks ihan epämääräinen olo ja Ruu sietää huonosti mitään epämääräistä ohjaukseen liittyen. Ja Ruulla oli virtaa. Joten Ruu haukkui, paljon. Ajattelin että tänään on parempi vaan tehdä asiat semmoisina kun ne saadaan onnistumaan ja lakata ressaamasta.

Seuraamisessa käännökset vasemmalle on parempia kuin oikealle. Seuraaminen oli ihan ok, mutta ei Ruun (tai meidän) parasta antia kuitenkaan. Nyt en saanut Ruuta edes hiljentymään liikkeellelähtöihin joten koko seuraaminen oli vähän sunnuntaikävelyä haukahdellen. Saatiin kuitenkin vinkkejä harjoitteluun. Takaosan aktivointia ja käännöksiä paikallaan.

Noutokapulan pito ei ollut reeneissä ihan yhtä keskinyttä ja nättiä kuin kotona, mutta taitaa mennä tämän päiväisten keskittymisvaikeuksien piikkiin.

Tunnin lopuksi oli paikallamakuu ja -istuminen sekä luoksepäästävyys. Tehtiin Ruulle ainakin neljä kertaa luoksepäästävyys, ensin niin että "tuomarilla" oli nakkeja ja sitten lopuksi ne oli mulla. Pientä edistystä asiassa. Olin ensin itsekseni tehnyt paikallamakuuta aiemmin tunnilla niin että Ruun takana oli namialusta. Kaikki paikallamakuut sujuikin hienosti ja varman oloisesti, vaikka namialustaa ei ryhmäliikkeessä enää ollut. Paikallamakuu n. 10 askeleen päästä ja istuminen n. 4 askeleen päästä. Molemmat sujui tosi hienosti!

Keittiöreenit

Kaukokäskyt. Nakit pöydälle, koira maate ja itse koiran eteen seisomaan. Sitten istu-maahan-istu käskytystä ilman mitään käsimerkkejä tai nakkeja käsissä. Ahne koiruus hoksasi äkkiä mitä se "istu" tarkoittaa. Tai siis että istu tarkoittaa istumista vaikka mä en seisokkaan vieressä. Homma onnistui hienosti vielä askeleen päästäkin ja liikeradat pysyi oikeina! JES! :)

Nakki kourassa + käsimerkit on saanut Ruun tähän asti lähinnä tuijottamaan kättä ja nakkia ("NAKKIA!!!!") eikä se ole keskittynyt että mitä tarttis tehdä. Nyt nakki kaivettiin pöydältä vasta kun haluttu asento oli suoritettu. Jatkossa siis ihan lähietäisyydeltä nakkiohjausta oikeiden liikeratojen säilyttämiseksi (niin niitä olen tähänkin asti vahvistanut) ja sitten läheltä ilman käsimerkkejä jotta koiruus keskittyy käskyyn. Katsotaan sitten miten siihen liitetään käsimerkki, vai liitetäänkö.

Nouto. Nakit taas pöydällä ja koira sivulle istumaan. Tarjotaan kapula suuhun, hetken pito ja luovutus "kiitos" -käskyllä. Aluksi tuijotti nakkeja eikä meinannut huolia kapulaa, mutta hoksasi heti perään että se kapulan pito on keino tienata nakit (tätä tehty kyllä ennenkin). Muutama toisto ja päästiin noin 3 sek. pituiseen siistiin kapulan pitoon. JES tähänkin! :)

Tokokoira Ruu

Meinasin jotta olis hyvä kirjotella tänne mitä on reeneissä tullu tehtyä, kun vihdoinkin toi mutsi tajus alkaa reenata mun kans! Ollaan käyty nyt 4 kertaa tokotunnilla neljän vuoden totaalisen tauon jälkeen. Mutsi oli muka yllättyny et mä osaan tehdä vieläki niitä juttuja vaikka joitakin on kokeiltu ihan kylmiltään. Pah! Tottakai mä osaan! Tässä kertaus reenikerroista:

1. reenit. HerHau Kilpailevat 12.3.

Suoraa huipulle sano... no, joku vuorikiipeilijä varmaan! Suoraan tauolta kilpailevien ryhmään ja mä kailotin kaikille että I'm back in business! Tehtiin äärettömän äänekästä ja intensiivistä seuraamista ja ihan salamannopeeta liikkeestä maahanmenoo. Mä en vieläkään käsitä tätä luoksepäästävyysjuttua, että miks ne tulee ronkkiin mua kun mä olen töissä? TÄ!? Näytin sitte miten töitä tehdään ja makasin paikallamakuussa 2 minuuttia 5 metrin etäisyydeltä.

2. reenit. Koiranpäiviä Jatkoryhmä 15.3.

Mentiin sitten toisenkin koirakoulun reeneihin. Ensin mentiin kontaktipujottelua. Sitten otettiin yksitellen hyppy ja mutsi päätti koittaa sitäkin ihan kokonaisena liikkeenä joskin se unohti ettei käsimerkkiä saa näyttää ja estekin oli haukuttavan pieni. Mun suoritus: Perfecto! Ai niin paitsi tuun muka liian lähelle estettä ku käännyn ja mulle pitäs laittaa namialusta sinne toiselle puolen. Sitten otettiin liikkeestä maahanmenoa ja mä olin niin kierroksilla että aloin vähän empimäänkin että mitä tekis, mutta tein sitten ihan hienostikin kun maltoin keskittyä. Loppuun paikallamakuu 7 metrin päästä ja luoksepäästävyyttä namin kanssa. Mutsi oli ylpee ku koutsi oli kuulemma sanonu että olis potentiaalia!

3 reenit. Koiranpäiviä Kisavalmiit 19.3.

Tänään mentiin tokoileen halliin lempäälän Sport Dog Parkkiin. Siellä on keinonurmi ja kaikkee ja sinne kuseminen kuulemma maksaa kympin sano mutsi. Alkuun otettiin paikallamakuu 2 min ja matkaa 10 metriä. Itekseen reenattiin hyppyä sillä namialustalla ja normikorkeudella. Meni tosi hienosti. Sitten harjoteltiin muistinvirkistykseksi liikkeestä maahanmenoa sillain muutamankerran tosi helpotetusti. Sen jälkeen alettiin harjotella kaukokäskyjä. Ihan alusta alkaen ja namilla ohjaten. Tähän vaan reeniä reeniä! Istumaan nouseminen on kamalan vaivalloista, paljon helpompaa sinne maahan valahtaminen.

Mutsi oli ihan tohkeissaan meidän yksittäin tekemästä seuraamisesta, jossa ei kyllä alkua pidemmälle päästy. Se on nyt saanut päähänsä että mun tarttis olla hiljaakin välillä:
-Komennusta kamalasta mekkalasta koiran päälle kumartuen hyvin matalalla rauhallisella äänellä
-Pienemmästä mekkalasta tekeminen loppuu ja mahdollisuus palkkaan poistuu
-Hyväksikäytin Ruun omaa hakeutumista sivulle ja seuraamaan (tekee tätä hyvin aktiivisesti) -> Tekee nämä yleensä hiljempaa ilman käskyä. Näistä hiljaisita hakeutumisista käsky ja palkka suuhun -> Toivonmukaan mielikuva hiljaaolemisen ja käskyn välillä
-Väliajat "komennon alla" istumassa tai makaamassa

Lopputulos seuraamisen liikkeellelähdöt ja askelsiirtymät enää pienellä vinkumisella kamalan huutamisen sijasta!

4. reenit. Koiranpäiviä Kisavalmiit 26.3.

Hallissa taas. Alotettiin taas hypyllä, mutta mä keksin istua aina kun mutsi tuli takas mun viereen. No okei, on se joskus pyytänyt sitä! Se sitten vapautteli mua monta kertaa ennenkun se tuli mun vierelle ja saatiin sitten jotain onnistunuttakin lopulta aikaan. Mutta ei se enää sillä kerralla pyytänyt mua istumaan. Sitten tehtiin ruutua yksitellen. Mä keksin siihenkin uuden lisämausteen: Kävin tunkemassa nokkani ruutumerkkien sisään! Se ei kuulemma ollu toivottua joten mä haukuin vähän. Lisää. No okei, paljon! Tärkeintä siinä kai oli et mutsi sai ohjeita miten kannattas harjotella, mä kun kyllä teen kaiken minkä ymmärrän sen hosumisesta ja huitomisesta.

Mulla oli tänään hyvin puuhakas päivä. Oltiin muutamana päivänä kotona harjoteltu noutoa, mutta mä näytin mitä kaikkee silläkin välin voi tehdä, kun kukaan muu ei ehdi vielä tehdä mitään. Yhtään en kalvanut kapulaa, mutta haukuin hyvin selkeästi ja menin maahan ja nousin ylös ja niiasin. Sitten kun ei tullut hetipaikalla ohjeita niin syljin sen kapulan mäkeen. Helpompi haukkua. Saatiin me tässäkin sitten jotain valmista aikaan kun leikittiin pelkkää kapulan pitämistä ja kontaktikävelyä kapula suussa sekä istahtamista siihen vierelle.

Tässä vaiheessa ei ollu enää riemulla rajaa ja alotin seuraamiset huutamalla kans. Äkkiä kyllä muistu viimetunnin opit mieleen ja olin ihan hipihiljaa!!! Tai ainakin tosi paljon hiljempaa ku yleensä.

Mutsin note to self: Kaukokäskyt. Ruu ei osaa istua. Maahan menee kymmenestä metristä.

Paikallaistuminen: Ei onnistu. Makaaminen on mukavampaa kun on ensin lenkitetty 2 tuntia ja reenattu tunti! Paikallamakuu 15 metristä: Meinasin lähtee ku telkkä pöntöstä mutsin tykö, mutta se ehti ärähtää niin etten oikein ehtinyt mihkään. Enskerralla lyhyempi matka.