Haimatulehdus

Blogin kirjoittamisen yksi paras puoli on asioiden jääminen muistiin ja talteen. Vaikka nyt kuvittelee muistavansa kaiken kyllä sitten vielä kolmen tai kuuden vuoden jälkeen, mutta ei niitä sitten enää muista. Mitenköhän monta kertaa olen omista höpinöistäni täällä blogissa löytänyt vastauksia kysymyksiin, kuten "Koskas se taas olikaan?", "Mitäs lääkityksiä se silloin saikaan?", "Mikäs lääke se oli kun ei oikein sopinut?", "Millaiset ne veriarvot silloin taas olikaan?" jne. No tässäpä nyt sitten höpinää Huldan haimatulehduksesta, lähinnä omaan muistiin.

Hulda siis sairastui helmikuun alussa. Aamupäivällä oltiin oltu vielä hyvällä menestyksellä terveen koiran kanssa agikisoissa tekemässä nollatulosta, ja myöhään illalla se oli todella kivulias vatsastaan. Seuraavana päivänä lääkäriin, vaikka pahin kipukohtaus olikin jo sillä erää selätetty.

Verikokeissa häikkää löytyi sekä cPL ja TLI arvoissa. cPL oli 396 (viite 0-200). TLI oli "yli asteikon". Asteikko loppuu 50 kohdalle, joten tulos on ilmoitettu muodossa >50 (viite 5-34). Ultrassa poissuljettiin mm. sappirakon sairauksia, ja verikokeilla sappi-, maksa-, yms. sisuskalusairauksia. Haima-arvot kun voivat reagoida myös muihin sairauksiin, kuin vain haimasairauksiin. Muuta vikaa ei kuitenkaan löytynyt, joten diagnoosina akuutti haimatulehdus. 

Huldalle aloitettiin Tramal, Litalgin ja Losec, ja koska huomasin sen hyötyvän myös ruuansulatusentsyymeistä, niin niitä se tietenkin sitten myös sai. Cereniaa se sai yhtenä päivänä, kun pahoinvointi yltyi yökkäilyksi asti. Haimaa itseään kun ei voi mitenkään lääkitä, lääkehoito perustuu oireenmukaiseen hoitoon, kuten kipulääkkeisiin, närästys- ja pahoinvointilääkkeisiin. Ruokavalio keveni sen verran, ettei suolisto oireillut ja rasva imeytyi hyvin. Ruokaa tuli 2 kertaa päivässä. Ei mitään väliaikanameja tai muita eväitä, ettei ruuansulatus käynnisty montaa kertaa päivässä ja käynnistä proteiinien pilkkomista jo haimassa haiman samalla nakertaessa itseään. 

Noin kolmen viikon kuluttua ensimmäisistä verikokeista otettiin kontrollikokeet, jolloin molemmat haima-arvot olivat kauniisti viitteissä. Oireilua kuitenkin vielä oli, vaikka suunta olikin jatkuvasti (joskin hitaasti) parempaan päin. Tilanne alkoi kuitenkin helpottaa edelleen, joten lääkityksiä päästiin pikkuhiljaa purkamaan pois. Nyt viisi viikkoa sairastumisen alusta Hulda saa enää ruuansulatysentsyymejä (enkä ole niitä vielä hetkeen aikomassakaan jättää pois) ja on ollut pari kertaa jo lenkilläkin. On se raju tauti, kun lievänäkin vetää aktiivisen kisakuntoisen koiran viideksi viikoksi makaamaan kertakaikkiaan laakereillaan tekemättä mitään.

Agilityvuosi 2021

Tähän aikaan vuodesta tulee katsottua harrastusvuotta taaksepäin ja ihmeteltyä, että mitä sitä oikeastaan tulikaan tehtyä. Mä olen kyllä maailman huonoin asettamaan mitään aikataulullisia tavoitteita, kun mun tuurilla on joko koira rikki, tai on itse rikki. Mun tavoitteet on enemmän sellaisia "Olis kiva sitten joskus saavuttaa asia X, jos ehditään ennen kuin koira (tai itse) eläköityy".

HULDA 2021

Vuosi alkoi parin kuukauden saikulla (kuinkas muutenkaan!), kun pitkään jatkuneen niuelutulehduskierteen päätteeksi Huldan nielurisat päädyttiin leikkaamaan tammikuussa. Treenejä pääsiin jatkamaan maaliskuussa. Vuonna 2021 oli tavoitteena Huldan kanssa nousta kolmosluokkaan. Oikeastaan tää on ollut mun sellainen päätavoite koko Huldan agilityuralle, ja kun kolmosiin noustiin jo kesällä, on loppuvuoden kisailut menneet vain sellaisessa päämäärättömässä "Joy the ride" moodissa, mikä on ollut ihanaa! Ei sillä, etteikö tavoitteidenkin kanssa voisi ensisijaisesti nauttia matkasta, ja on sitä hauskuutta ja tekemisen riemua me aina arvostettukin enemmän, kuin mitään muuta.

Rotumestiksistä Huldalle saatiin SL3 luokan kolmas sija.

Tänävuonna ehdittiin kisata seitsemät kolmosluokan kisat (2 starttia per kisa), joista kotiintuomisina 3 nollatulosta, ja viimeisimmistä kisoista vielä agiserti voittonollan myötä! Se kyllä ylitti heittämällä meidän tavoitteet, vaikka Hulda huikea muija onkin.

Agiserti

REGINA 2021

Reginan kanssa tavoitteiden asettaminen on vielä hankalampaa, kuin Huldan kanssa, ja meidän harrastusfilosofia Reginan kanssa nojaa hyvin vahvasti siihen yhdessä tekemiseen ja hauskuuteen. Ja sitten vain katsotaan mihin sillä päästään. Jonkinlainen ajatus oli startata kisoissa loppuvuodesta, ja se me tehtiinkin rotumestiksissä.

Reginahan on keskeneräinen keppien suhteen, mutta tavoitte kisojen suhteen täyttyi, ja Regina pystyi tasonsa mukaisesti parhaaseensa kisatilanteessa, ja siitä olen kovin iloinen. Rotumestiksistä tuli kotiintuomisiksi L1 rotumestaruus.

Rotumestari
Kuva (C) Outi Puhakka & Marko Tetri

Kesästä asti ollaan painittu enemmän ja vähemmän trauman aiheuttamisen terveyshuolien kanssa, joiden ajattelin jo olevan ohi, kun päästiin välissä treenaamaan ja kisoihinkin osallistumaan. Nyt muutaman kuukauden jälkeen oireet ovat kuitenkin uusineet, ja niitä parannellaan nyt varmasti pitkälle kevääseen, ennenkuin uskalletaan agitreeneistä edes haaveilla. Ensivuoden tavoitteet siis ovat täysin auki.

Huldan ensimmäiset agikisat!

VIH-DOIN-KIN me päästiin starttaamaan Huldan kanssa agikisat! Startattiin 2.6. RimA:lla, ja meni kyllä koko kisat ihan yli odotusten! Agiradalta pari virhettä ja vähän yliaikaa kun sählättiin, mutta silti päästiin palkintopallille sijalle 3. Kepeiltä sisäänmenovitonen, ja keinulle kielto, kun oli jännä. Toisella yrittämällä teki keinun tasonsa mukaisesti. Keinun jälkeen tuli pian puomi, jonka ylösmenolla oli vähän hidas, mutta teki virheittä. Loppusuora oli huikea, ja muuten ohjautui hyvin. Ei voi muuta, kuin olla tyytyväinen!

Hypäriltä Hulda sitten tykitti luokan ainoan nollan, ja sitä myöden nappasi voiton! Loppusuora oli pidempi ja taas tosi hieno ja nopea! Etenemä radalta oli 4,4m/s. Huikea Hulda!

Seuraavat kisat sitten juhannuksena TSAU:lla.

Nyt meitä on täällä viihdyttämässä Lakka Reginantytär, joten tässä pupsispämmiä (ja muutenkin pitkästä aikaa kuvia)!

Valmennukset helmi-maaliskuu

3.2.

Tällä radalla kaikki meni kohtalaisen hyvin, kunnes meinasin auttamattomasti olla myöhässä tuuppaamassa Huldaa takaakiertoon esteelle nro 7, jonka jälkeen meni pakka sekaisin ja sähläsin esteellä nro 8 ja käänsin Huldan huonosti. (Tai siis kun en juurikaan ehtinyt kääntää). Joskin se haki kepit tosi hienosti, vaikka sen olisi paljon helpomminkin niille voinut tuoda. Kyllä se harjoittelemalla tämäkin alkoi sujua.

Saksalainen nro:lle 14 sujui, kunhan maltoin taas ohjata huolellisesti. Esteelle 21 vaati melkeinpä valssin kääntyäkseen A:lle putkeen sujahtamisen sijaan.

Hieno Hulda! 

29.2.

Sitten tulikin helmi-maaliskuun vaihteeseen kaksi valmennusta vain yhdellä välipäivän huililla. Tässä ensin ison kentän treeni.

Ihan ensin sain huolehtia siitä, että Hulda tietää jo kolmoshypyn ponnistuksessa kääntyvänsä takaakiertoon neloselle. Olis ollut niin paljon helpompaa yrittää vaan murehtia ehtimisestä pelipaikoille, muttakun piti keskittyä vielä ohjaamaankin. Kumma juttu... :D Keppien jälkeen valssi ja jaakotus seiskalle. 

Keinua otettiin erillisenä, kun se on ihan vaiheessa. Siihen saatiinkin vähän patistelua, että pankaas ny treenaten se samalle tasolle, kuin muukin tekeminen on. Hirveä hinku Huldalla siihen keinuun sitten kuitenkin on, vaikka jännittääkin.

A olisi syöttänyt aika suoraan seuraavan esteen takaakiertoon, joten siinä omalla liikesuunnalla sai paljon aikaan. Päällejuoksut esteelle 20 oli tosi hyviä siihen nähden, miten vähän niitä on tehty. (Ja oikeasti noihin keppeihin ei törmännyt mennessä 20-21 väliä, vaikka piirros siltä pahasti näyttääkin). Esteelle 22 kokeiltiin pariakin eri vaihtoehtoa. Viskileikkaus osoittautui hieman haastavaksi, vaikka onnistui lopulta. Ajoissa tehty sokkari toi kuitenkin ehkä sujuvimman etenemän. Ei han helppo puserrus ollut tämä meille, mutta kaksi asiaa jäi päällimmäisenä mieleen:
1) Hulda oli taas ihan hurjan hieno!
2) Mä pystyin alun takkuamisen jälkeen ohjaaman tämän jokseenkin jouhevansujuvasti läpi! 

Ja tietty se, että oli i-ha-naa!

2.3.

Tässä sitten viimeisin kirmailukartta maanantailta. "Mä jo katselin, että eikö ne meinaa siihen yhtäkään virhettä tehdä", tuumasi kouluttaja kun posotettiin puhdasta rataa Huldan kanssa, kunnes... viimeisellä esteellä lentokeinu! Ja sit oli taas porokoiralla jännää sen asian kanssa. Nyt on käynyt ilmi, että Hulda ei erota vieraita keinuja puomista. Tai mistäs sen olisin tiennytkään, kun kotihallin keinun kyllä jo osaa erottaa. Mutta jos jotakin positiivista, tällaisen säikähdyksen jälkeen päästiin muutamilla toistoilla siihen pisteeseen, että Hulda oma-aloitteisesti tarjosi keinua ja halusi mennä sinne. No, treeniä, treeniä!

Ja vaikkei siihen mennessä olis kisaradalta tullutkaan virheitä, ni jäi sinne toki pari kohtaa mitä hiottiin sujuvammiksi. Putken leijeröinti keppien toiselta puolelta (nro 12 ja 22) sujui yllättävän hyvin. Esteelle 16 kokeiltiin takaakierto-persjättö ja vaihtoehtoisesti pakkovalssi. Esteelle 24 tehtiin ensin poispäinkäännös esteen oikealta puolelta, mutta kokeiltiin myös takaakierto esteen vasemmalta puolelta. Jälkimmäinen varsinkin vaati sen leijeröinnin aiemmin putkella, että oli mitään mahdollisuutta ehtiä ohjaamaan.

Hulda oli taas ihan kone, ja tämä treenikerta tuntui kaikkinensa harvinaisen sujuvalta.

Huldan agivalmennus

Eilen oli Huldalla agivalmennuspäivä, ja voi apua...! Hulda oli valtavan erinomaisen taitava, mutta jos kartturi sössii kerta toisensa jälkeen, niin ei siitä ole koiraa syyttäminen - tietenkään. Eipä ole hirveästi tullut vippauksia tehtyä, ja ne oli päivän aihe. Mutta tässä taas nähdään miksi valmennukset ovat niin hyviä: On pakko poistua omalta mukavuusalueeltaan, koska olisin itsenäisesti treenatessa kyllä keksinyt jotakin tuttuja ja itselle helpompia ohjauskuvioita. Mitä eilen opimme?

A) Älä häiritse koiraa, vaan anna sen suorittaa. Se osaa kyllä!
B) Hulda on ihan tositosi herkkä ohjautumaan ja hakeutumaan esteille, joten kartturin on parasta pysyä omalla tontillaan.
C) Vippaus menee treenilistalle.

Muutenhan tässä radassa ei ollut mitään ihmeellistä, mutta ne meille uudet vippaukset. Väli 6-8 takkusi ihan huolella, kun en malttanut ohjata nro 7 takaakiertoa kunnolla, kun olin jo muka kiirehtimässä nro:lle 8, jonne ei edes oikeasti ollut kiire. Sitten kun sain itseni ohjaamaan takaakierron huolellisesti, suuntasin linjani ihan liikaa estettä nro 8 kohti, jolloin Hulda hyppäsi sen väärään suuntaan. Kyllä siinä hyvä tovi meni, että saatiin onnistumaan sekä takaakierto nro 7, että vippaus nro 8.

Seuraava ohjaajan tuskan aihe olikin sitten keppien jälkeinen elämä ja vippaus nro:lle 15. Huolehdi, että koira pujottelee kunnialla loppuun asti. Katso koiraa. Minne se on lukinnut reittinsä. Älä etene liian pitkälle. Ja älä nyt ainakaan liiku itse sinne kohti estettä 15. Tämä viimeinen kohta olikin sitten helpommin sanottu kuin tehty. Liikaa liikkuva osia. Tiedä minne juokset, vaikket katso sinne.

Ja sen jälkeen kun olet omalla liikkeelläsi työntänyt Huldan hyppäämään esteen suoraan, saatkin onnistua ihan pirun hyvin, jotta Hulda muuttaa reitin takaakiertoon. Sillä kun on taipumus jumiutua tekemään asiat niin, kuin ne on ekalla toistolla ohjattu. Mutta onpahan opettavaista, kun sen ekan oman mokan jälkeen ei pärjääkään enää millään puolivillaisella säheltämisellä.

Agilityn vuosi - eli tavoitteet vuodelle 2020

Kaikenlaiset treenien merkitsemiset ovat tällä hetkellä melko levällään, ja blogia on tullut päivitettyä todella harvakseltaan. Olen innostunut nyt vuoden alusta kokeilemaan bujoa (tai jotakin sen tyyppistä), mutta blogin ehdoton plussa on se, että kaikenlaiset ratapiirokset on niin paljon helpompi tehdä koneella ja säilöä ikuisiksi ajoiksi blogin avustuksella internettiin. Tuollainen vihko kun vuosien aikana helposti hukkuu ja häviää. Saisihan ne piirokset toki tulostettua - jos olisi tulostin. Yritän siis jatkossakin kirjailla tänne jotakin, vallankin niitä ratapiirroksia ja tietty videoita.

Mutta itse asiaan: TAVOITTEET VUODELLE 2020!

Tavoitteiden kulmakivet tänä vuonna Huldan kohdalla ovat kontaktien ja keppien kisavalmiudessa, sekä sitten keväällä kisauran korkkaus hypärillä, ja kesällä juostaisiin sitten jo myös agiradoilla.

Joulukuulle merkitty nousu kakkosiin riippuu sitten paljon taitojen ja tuurinkin lisäksi ihan siitä, että montako kisaa on vuoden aikana varaa startata ihan rahallisesti. Taitojen puolesta uskon nousun onnistuvan tämän vuoden aikana, mutta katsotaan mitä elämän realiteetit saavat sen osalta aikaan.

Tauko on merkitty nyt heinäkuulle, mutta käytäntö ja kisakalenterin tutkailu sitten kertoo lopullisen ajankohdan. Jonnekin tuohon heinä-elokuulle se on kuitenkin suunnitelmissa.

Regina sen sijaan keskittyy nyt pentupuuhiin, ja jos kaikki menee sen osalta alkuvuodesta nappiin, olisi loppuvuonna edessä sterkkaus (ja sitä ennen mahdollisesti myös valeraskaus). Reginan osalta siis harrastusrintamalla hyvin rikkonainen vuosi, vallankin kun ottaa huomioon varovaisen treeneihin palaamisen sekä pentujen, että sterkan jälkeen, niin ei siihen paljoa treeniaikaa jää.

Reginallekin on kuitenkin, jos ei nyt ihan tavoitteita, niin ainakin suunnitelma olemassa. Enimmäkseen kylläkin mun päässä. Tarkoitus on tänä vuonna keksittyä agilitypainotteisesti vireeseen, pieniin täsmäharjoituksiin ja meidän oman kuplan vahvistamiseen. 

Ja kaiken tämän päälle toivotaan, että kaikki osapuolet pysyvät terveinä ja hengissä!

Astutuksia ja agiepiksiä

Siinäpä se lyhykäisyydessään otsikossa seisoo, että mitä on loppuvuodesta puuhasteltu.
Regina siis astutettiin juuri ennen joulua, ja koska Regina on sijoituskoira, pennut syntyvät Tuhkavuorten kenneliin. Jos siis kaikki menee suunnitelmien mukaan ja Regina on tiine. Ihastuttava Nemo vieraili meillä 4 päivän joululomalla, ja astui Reginan onnistuneesti joka kerta, kun siihen annettiin mahdollisuus: yhteensä 5 kertaa. Yhdistelmän sukutaulu koiranetissä.

Regina & Nemo

Hulda sen sijaan on palannut agilityn pariin. Ja on kestänyt treenejä ilman minkäänlaisia ongelmia selän kanssa! Toki kaikilla koirilla, mutta vallankin Huldalla pitää treenit miettiä rasittavuuden kannalta huolellisesti, ja paljonko toistoja milläkin esteellä on järkevää tässä vaikeessa tehdä. Tätä päivää en todellakaan uskonut enää ikinä näkeväni, että suunnitelmissa on kisalisenssin osto, ja jossain kohti alkuvuotta starttaaminen hyppyradalla! Keinu on vielä siinä määrin kesken, että katsotaan missä vaiheessa se tulee osaksi ratoja, ja päästään myös agiradoille. Viimeistään kesällä, mutta hyvällä tuurilla jo keväällä. 

Joulukuun alussa episteltiin Hyvinkäällä palkintopallille (sijalle 3.), ja nyt Tapaninpäivänä sijoituttiin toisiksi putkirallissa. Tehtiin myös hyvä kisaavien rata, mutta siitä hyl, kun jätin keinun suorittamatta. Mutta siinä oli ekaa kertaa ikinä kepit kisatilanteessa!

Tokoa en nyt täysin ole heittänyt kankkulan kaivoon, mutta kyllähän tämä agility vaan on se THE laji sekä mun, että Huldankin mielestä. Nyt on lähinnä tokoiltu agitreenien yhteydessä muutama toisto jotakin liikettä, mutta tällä tahdilla ei avoin luokka kyllä ihan heti valmistu. Vaan kiirekös tässä. Eikä missään sanota että joka koiran on oltava tokokoira ylipäätään.

Lisäksi Hulda oli joulukuun puolivälissä tuuraamassa Reginaa agivalmennuksessa. Regina pitää nyt toivon mukaan pitkää äitiyslomaa, joten Hulda piipahtaa valmennuksessa jatkossakin kerran kuussa.

Näissä odottavissa (pun intended) tunnelmissa päätetään tämä harrastusvuosi ja innolla odotan tulevaa vuotta! Pitäkäähän karvakorvanne tallessa vuodenvaihteen räiskeissä!

Riitta Jantunen-Korrin tokoyksäri

Siitä taitaakin olla jo pari vuotta, kun Hulda on viimeksi ollut Riitan koulutuksessa. Nyt kun TK1 on plakkarissa (ja ennenkaikkea koira treeni-, kisa- ja vaikka missä kunnossa!), oli aika käydä hakemassa vinkkejä tulevaan - niin koesuoritukseen ylipäätään, kuin myös ylempien luokkien liikkeisiin. 

Kehäänmeno ja kisasuoritus:

• Hihnassa luonteva ja toimiva, kunhan muistaa myös kisoissa tehdä juuri kuten treeneissä harjoiteltu. Älä yliyritä!
• Treenaa kehäänmenoja myös vapaana ja luo siihenkin rutiini.
• Poistu kehästä mahdollisuuksien mukaan seurauttamalla ja/tai teetä joku tehtävä ennen loppupalkkaa, jotta kontrasti koesuoritukseen ja kehän ulkopuolella saatavaan palkkaan ei ole niin suuri.
• Treeneissä tee lyhyt "koesuoritus", jonka jälkeen jätä koira istumaan tai makaamaan ja juttele hetki "tuomarin" kanssa. Poistu seuraamalla ja anna loppupalkka.
• Kaikkiaan hyvällä mallilla, ei ilmeisiä ongelmia. :)

Täyskäännös:

• Riitan mielestä täykkärissä ei ole ihmeempää vikaa, mutta jos kerta haluan viilata, niin voin hioa käännöksestä tiiviimmän. Olen heitellyt heti täyskäännöksestä liikaa palkkalelua, ja Hulda hivenen irtoaa odottaessaan, että onko tämä sellainen kerta kun lelu lentää.

1. Seurauta lyhyt pätkä, tee täyskäännös ja heti käännöksen valmistuttua pysähdy ja auta aluksi selkeillä avuilla tiiviiseen perusasentoon. Voit myös käyttää perusasentokäskyä.
2. Kuten yllä, mutta heti käännöksen jälkeen pysähdyksen sijaan 1-2 askelta oikealle. Auta koira tiiviiseen perusasentoon.

Liikkeestä istuminen:

• Tätä ei olla vielä oikeastaan edes tehty, joten ajattelin lisätä työkaluja työkalupakkiin, ja kysyä millä tavalla Riitta lähtisi liikettä opettamaan. Huldalle kun sopii kovin huonosti kaikki suurieleiset huitovat käsiavut, kun jää niin helposti tuijottelemaan käsiä.
• Ensimmäisessä harjoituksessa peruutetaan hyvin hitaasti ja imutetaan (riittävän iso nami!) koiraa oikealla kädellä lähellä vartaloa. Koira saa kunnolla hamuta namia. Käsi nostetaan omaa kylkeä pitkin suoraan ylöspäin, ja sanotaan samanaikaisesti istu-käsky. Useimmat koirat istuvat tässä kohdassa, kuin myös Hulda parin toiston jälkeen. 
• Liikettä jatketaan myös koiran istuutuessa, joskin alussa palkka tulee hyvin nopeasti.
• Seuraavassa vaiheessa ei imuteta namilla, mutta otetaan koira mukaan ja edelleen peruutetaan hitaasti. Nostetaan käsi ylöspäin kuten yllä, mutta ilman namia. Samanaikaisesti istu-käsky.
• Edelleen jatketaan hitaasti peruuttaen, mutta käsimerkki häivytetään/jätetään pois koiran opittua suullisen käskyn.
• Joka vaiheessa käsky tulee vain silloin, kun koira tulee aktiivisesti hyvällä ilmeellä mukana! Ei vahvisteta ennakointia tai laamailua.
• Toisessa harjoituksessa seurautetaan koiraa normaalisti, ja annetaan istumiskäsky puoli askelta ennen pysähdystä (koirathan pysähtyvät jokatapauksessa istumaan perusasentoon). Käännytään koiran eteen, kehutaan miten hieno istu, ja palkataan.
• Koiran oppiessa suullista käskyä, voidaan jatkaa pidemmälle ennen palkkaamista, mutta vasta kun koira selvästi on hoksannut istu-käskyn idean.

Liikkeestä seisominen:

• Huldalle on jo opetettu seisahtuminen peruuttamisen kautta, ja pysähdys onkin napakka ja selkeä. Nyt hommaa pitäisi lähteä viemään eteenpäin. Tällä hetkellä Hulda osaa pysähtyä hyvin, jos peruutan sen edellä ja annan käsimerkin. Suullinen käsky ei vielä ole kovin vahva.
• Seuraavaksi yhdistetään olemassaolevaan harjoitukseen suullinen käsky.
• Sen jälkeen häivytetään käsimerkki.
• Pysähdystä voi vahvistella jatkossakin peruutusharjoituksilla
• Toisessa harjoituksessa seurautetaan koiraa normaalisti lelu valmiiksi oikeassa kädessä. Vasen käsi luonnollisesti kuten seuraamisessa normaalistikin. Samanaikaisesti suullisen käskyn kanssa lelu heitetään oikealla kädellä koiran yli sen taakse. (Pidän oikeaa kättä koukussa rinnan kohdalla, niin ettei Hulda näe kättä tai lelua. Pyrin nakkaamaan lelun niin, ettei Hulda näe mistä se lentää, jotta se ei taas jää kyttäämään mun käsiä ja niistä lenteleviä palkkoja).
• Kun koira alkaa odottaa käskyn kuultuaan lentävää lelua, voidaan aikaa käskyn ja lelun heittämisen välillä alkaa asteittain pidentää. Koira todennäköisesti seisahtuu odottamaan lelua.
• Lentävä lelu voidaan myös kokeilla vaihtaa valmiiksi maassa olevaan takapalkkaan.
• Muista jo alkuvaiheessa jatkaa kävelyä eteenpäin lelun jo lentäessä, jotta koira ei ota apuja ohjaajan pysähdyksestä missään vaiheessa

Muita huomioita:

• Hulda bongasi kehäänmenoharjoituksessa suoraan edessäpäin ruudun, ja jäi aika tehokkaasti kyttäämään sitä. Seuraamisen liikkeellelähdössä se melkein ampaisi matkaan kohti ruutua, mutta rekisteröi viimehetkellä käskyn ja alkoi hienosti seurata. Tulipahan vaan mieleen. että näitä tilanteita pitää harjoitella treeneissä, missä ruutu tai merkinkierto on suoraan edessä, mutta lähdetäänkin seuraamiseen tai tehdään joku muu liike.
• Aasinsiltana edellisestä saatiin automatkalla treenikaverin kanssa idea, että merkin kierrossa joku voisi seisoskella suht lähellä merkkiä. Kokeissa kun näkee säännöllisesti ihmisiä kierteleviä koiria merkin kierrossa.
• Treenikaveri sai ruudun treenaamiseen yhdeksi vinkiksi ruuduntarjoamisleikin.
• Mennään noin kahden metrin päähän ruudusta, ja lähetetään koira ruutuun. Kun koira ruudussa, palkkasana ja namin heitto koiran taakse.
• Heti kun koira syönyt namin, heitetään toinen nami pari metriä ohjaajan taakse, jonka jälkeen jäädään vain odottamaan, että koira tarjoaa ruutua itse. Ei siis sanota tässä kohden enää mitään.
• Kun koira tarjoaa ruudussa hyvää paikkaa, heitetään taas nami sen taakse, jonka jälkeen nami ohjaajan taakse jne.
• Tärkeää, että koira menee kerralla ruutuun, eikä tarjoa vääriä paikkoja ruudun edessä. Jos menee ensin väärin, mutta korjaa sitten, kehutaan mutta ei anneta muuta palkkaa. (Sama periaate kaikessa ruudun harjoittelussa) Sen jälkeen lähetetään kokonaan uudestaan ruutuun. Varsinkin alussa oltava riittävän lähellä ruutua, jotta tulisi pelkkiä onnistumisia.

Reginan agivalmennus (4. kerta) + viikkoryhmä

Valmennus (30.9.)

Lyhyet muistiinpanot viime viikon valmennuksesta:

Valkoiset

• Kerro käännöksestä ajoissa esteelle #3 (valssi)
• Putki-puomi erottelua. Tehtiin myös putkeen menoa, vaikka se ei varsinaiseen rataan kuulunutkaan. Nämä sujui hyvin.
• Puomille kehikolla 100% osumat
• A sujui todella hyvin (ilman kehikkoa menty edelleen), 100% osumat. Ennen putkea persjättö.
• #8 takaakierto-persjättö, #10 valssi

Harmaat

• Irrotus #2 sujui hienosti
• Kuin myös välistäveto #4:lle vastaisella kädellä/puolivalssi
• Takaakierto + valssi #5
• Työnsin turhaan koiraa laajalle kaarelle ennen #7 takaakiertoa. Samalla peitin esteen näkyvyyden olemalla liikaa siivekkeen edessä. Riman kohdalla riittää! Silloin koira pystyy vielä lukitsemaan esteen kun näkee esteen ja minne ollaan menossa.
• Välistäveto #10:lle hieno

Muuta

• Jos etupalkka näkyvissä, suosi tässä vaiheessa vielä paljon valsseja persjättöjen sijaan, jotta koira pysyy paremmin ohjauksessa. Regina kyllä parantanut huimastti työskentelyä ja keskittymistä etupalkan kanssa, mutta jotkin kohdat vielä vaikeita ilman jatkuvaa kontaktia koiraan.

Viikkoryhmä (1.10)

Saatiin paikka ÄSKK:n viikkoryhmään, ja oltiin siellä nyt toista kertaa. Hienosti Regina jaksoi, vaikka edellisenä päivänä oli tuo valmennus. Joskin nyt kun valeraskaus on ohi, niin elämä harrastusrintamallakin hymyilee.

Uutena asiana harjoiteltiin #4 viskileikkaus. Ja koska se oli meille uusi asia, niin tietenkin sitä harjoiteltiin ensin erikseen heti ohjauksesta palkaten. Vaikka palkka(aja) oli esteen ponnistuspuolella, Regina keskittyi tekemiseen hienosti ja saatiinkin heti onnistumisia.

Yhdistettiin viskileikkaus rataan ottamalla pätkä 1-4 ja se sujui hienosti. Regina otti A:n kontaktin, mutta kääntymistä juoksarin jälkeen pitää selvästi vahvistella lisää.

Seuraavaksi tehtiin koko rata. Se tuntui sujuvalta ja jouhevalta, Regina ohjautui hyvin ja teki tarmokkaasti hommia. Puomin juoksarikin oli vallan bueno! :)

Lopuksi treenattiin tovi keppejä.

TK1 Tuhkavuorten Meren Helmi

Perjantaina bongasin ilmoituksen peruutuspaikoista Loimaan tokokokeeseen, ja eilen lauantaina oltiinkin sitten jo äkkilähtönä kehässä. Hallissa oli ihan tolkuttoman ahdasta! Sain onneksi Huldalle varattua häkin, jossa se sai rauhassa lepäillä odottamassa omaa vuoroaan.

Mentiin hyvillä mielin kehään, ja sitten alkoi seuraaminen, ja homma lässähti heti alkuunsa. Hulda seurasi kyllä säntillisesti, mutta jätättäen reilusti. Sen nenä oli mun polven kohdalla. Jotenkin se silti suoriutui tilanteeseen nähden hienosti kaikista käännöksistä. En tiedä onko mulla jotain yliyrittämistä ja sitäkautta jotain epänormaalia hihkumista joka lamaannuttaa koiran. Koska kun olin todennut, että jaaha, näillä mennään tänään, Hulda paransi tekemistään loppua kohden. Parin viimeisen liikkeen kohdalla sillä jo naama nauroi, ja hypyssäkin se tuli tosi täpäkästi ja säntillisesti yli esteen ja sivulle. Lisäksi sillä on vähän taipumusta katsella kaikkea mitä ympärillä tapahtuu, ja se jonkin verran sen takia missaa käskyjä, joka johtaa kaksoiskäskyihin. Mutta perskeles, koulari tuli!

Kootut selitykset:

Paikkis 8 - Kaksoiskäskyjä, mutta muuten vakaa ja rento paikkis

Seuraaminen 8½ - Jätätti

Liikkeestä maahan 9 - Kaksoiskäsky loppuperusasentoon

Luoksetulo 8 - Kaksoiskäsky jotta lähti (vaikka olikin tässä tarkkana)

Kapulanpito 10 - Super!!! Myös luovutus

Kaukot 8 - Kaksoiskäsky istumiseen

Hyppy 10 - Täydellinen

Kokonaisvaikutus 9 

Miten mahtavaa onkaan, kun SAA kisata ja ennenkaikkea tehdä yhdessä,
ja Hulda on toipunut selkävammastaan, vaikka pahimmillaan näytti tosi pahalta.
Nyt näyttää hyvältä. Tosi hyvältä. :)

TK1

Reginan agilityvalmennus (3. kerta)

Hyvin nysät muistiinpanot itselle, jotta jää joku merkintä mitä tehtiin. Regina on niin valeraskaana, jotta maito ruiskuaa, mutta melko hyvin se jaksoi painaa hommia, vaikka terävin kärki ehkä puuttuikin.

• Poispäinkääntö esteelle nro 3. Ennen kakkosta koiran ohjaus syvemmälle kaarteeseen, jotta linja kolmoselle parempi. 
• A ilman kontaktikehikkoa, 100% osumat kontaktille. Keskity kotitreenissä vauhtiin etupalkalla. Mahdollisuuksien mukaan niin, että jatkuu A:n jälkeen vielä ainakin yhden esteen verran.
• Putki-puomi erottelu oli vaikea, varsinkin kun putki oli ekana tyrkyllä. Puomi tehtiin kehikolla.
• Kepit verkoilla ja etupalkalla. Vauhti parani toisto toistolta ja Regina tarjosi keppejä mielellään. Otettiin yksi verkoista pois, sujui hienosti!
• Ohjaaja oli aivan kuutamolla, ja juoksenteli ympäriinsä hutiloiden. (Regina-parka!)

Huldan tokokoe ALO1

Hulda tokoili Nokialla 24.8. tehden ykköstuloksen, joskin koesuoritus ei ollut ollenkaan Huldan näköinen. Meidän suoritusvuoro oli koko kokeen viimeisenä klo 23.30, ja Hulda lähinnä huolissaan kyttäili pimeään metsään, eikä pystynyt ollenkaan keskittymään.

Paikkamakuu 10
Seuraaminen 7
Liikkeestä maahanmeno 8
Luoksetulo 7
Noutoesineen pito 9
Kauko-ohjaus 7
Estehyppy 8
Kokonaisvaikutus 8

Yhteensä 162 p.

Paikkamakuussa se oli vielä normaali oma itsensä, ja teki asiat täpäkästi käskystä. Yksilöliikkeet oli sitten reilua tuntia myöhemmin, ja Hulda veti oudoksi juuri ennen kehäänmenoa, ja tosiaan vilkuili kovin huolissaan metsän suuntaan. Moneen asiaan tarvitsi tuplakäskyn, koska oli joko epävarma ylipäätään, tai kyttäili juuri silloin muualle eikä keskittynyt käskyihin. Seuraaminen oli kaikkea muuta kuin seuraamista.

Mutta ei muuta kuin lisää treeniä ja uusiin kokeisiin! Tämä oli meiltä niin outo suoritus, että huolestutaan vasta sitten, jos se jatkossa menee yhtä oudoksi joka kokeessa.

Reginan agivalmennus (2. kerta)

Yritän tässä asetella esteitä ratapiirustukseen siten, että se edes kaukaisesti muistuttaisi eilistä treeniä. Samalla on hienoa huomata, että kaikista niistä mahdollisista harjoittelun teemoista, jota tämä rata antaa, on eilen valittu juuri ne Reginalle sopivat aiheet. Osa sellaisia, joita olin itsekin ajatellut rataan tutustuessani, mutta osa sellaisia, joita en ehkä olisi itse keksinyt.

Tässä siis rata kokonaisuudessaan, mutta me tehtiin sitä tietty sopivissa pätkissä. Nyt oli A-este ekaa kertaa radalla ilman kehikkoa. Aion sitä kotitreeneissä vielä aika ajoin vahvistella kehikolla + etupalkalla, mutta hyvät osumat Regina siihen otti näinkin. Ensimmäinen pätkä siis railakasta rallia välillä 1-7, ja keinun päässä namikuppi. Keinu meni tosi kivasti siihen nähden, että se oli Reginalle ihan vieras keinu. Harjoituksen vuoksi keinua toistettiin pari kertaa, mutta koska se meni niin hyvin, annettiin sen olla. "Palauttelevana" pätkänä otettiin 1-5 etupalkalla, koska Reginalle tuttu A on palkitsevampi loppukiihdettylen kohde, kuin vielä kuitenkin vähän jännä keinu. 

Seuraavaksi päästiin kiemurteluosiolle. Palkkasin Reginan jokaisen ohjauskuvion jälkeen. Aloitus esteeltä 8, esteelle 9 pakkovalssi + palkka. 10 ja 11 takaaleikkauksella + palkka. 12 ja este 13 takaakiertopersjätöllä + palkka. Ja taas Reginalle sopiva tyyli harjoitella: Meni hyvin, joten ei hinkata kaikkea mahdollista, vaan valitaan joku 1 kohta, jota tällä kertaa työstetään hieman. Ei haluttu etupalkkaa liian vaikeaan kohtaa, jotta ei tule liikaa epäonnistumisia sen takia että Regina ehkä karkaa etupalkalle. Harjoiteltiin väliä 12-14 etupalkalla. Kerran se karkasi takaakierrosta namikipolle, toinen toisto meni hieman empien, mutta kolmas oli tosi hyvä ja reipas, joten jätettiin hinkkaaminen siihen.

Esittelin Reginalle puomin kehikolla yksittäisenä esteenä, jonka jälkeen tehtiin pätkää 15(tai 16)-18, mutta kepeille pelkkä ensimmäisen välin haku etupalkan avulla. Päivi ohjasi Reginaa etupalkan avulla vielä kiertymään hieman toiseen keppiväliin, kun se oli löytänyt tiensä ensimmäisestä välistä. Koska puomi oli ollut osana rataa, haluttiin vielä loppuun vahvistaa vauhtia puomilla, ja tehtiin muutama toisto pelkkää puomia etupalkalla. Hetsasin kunnolla Reginaa vauhtiin, ja kerran se meinasi vauhdin hurmassa lähteä loikkaamaan kehikosta yli, mutta muisti viimehetkellä mitä piti tehdä, ja polkaisi toisen takajalkansa lennosta kontaktille. Se oli tavallaan aika hieno, mutta onneksi muut toistot menivät kuitenkin kuin oppikirjan mukaan, eivätkä niin hilkulle.

Treeni lopetettiin taas helppoon etupalkkakruisailuun takaperoisessa järjestyksessä, eli esteet 5-1. Ensimmäisellä yrityksellä Regina meni hurjan lujaa, mutta ei saanut askeliaan sopimaan renkaalle, joten se viimehetkellä veti liinat kiinni, törmäsi melkein renkaaseen, ja täpärästi vältti kolarin, mutta jatkoi innolla maaliin. Regina sai palkkaa, koska oli tullut täysiä. Eikä mua suoraan sanottuna haittaa, että se tekee järkeviä ratkaisuja, ja mielummiin kieltää, kuin rikkoo itsensä jossain päättömässä paikassa. Sen nimittäin näki sokeakin otsallaan, ettei se olisi siitä hypystä selvinnyt puhtaasti, ja vauhtiakin oli niin paljon, kuin Reginan kintuista lähtee. Vammoitta olis selvinnyt varmastikin, koska aukeava rengas, mutta kuitenkin. Otettiin toinen toisto välillä 3-1. Vauhtia oli yhtä paljon, mutta nyt Regina sovitti askeleensa ongelmitta renkaallekin, ja saatiin tosi hyvä lopetus treenille. 

Ai niin, ennen omaa vuoroa hyödynsin naapurikentän verkotetut kepit, ja aivan äimistyin millä kiihkolla Regina niitä porskutti! En uskaltanut tehdä kuin ihan pari toistoa, ettei taika raukea. :D

Loppukommentiksi saatiin, että Reginalla säilyi innokas ja hyväntuulinen tekemisen meininki koko treenin läpi, ja että kontaktit sujuivat myös hienosti. Ja että toisinaan sitä kannattaa palkata, varsinkin vauhdista, vaikkei ihan nappiin menisikään. Kerroin että ns. "errorless learning" tyyppisesti on aika paljon treenailtukin. Väärin menneestä saa monesti huonompaa palkkaa, ja nappisuorituksista sitten sitä parasta herkkua. Tämä on lisännyt valtavasti Reginan motivaatiota(!) ja toistonkestävyyttä(!), eikä se kuitenkaan ole alkanut tekemään sen enmpää asioita väärin. Ja joskus väärin menneestäkin saa sitä superpalkkaa: Ainakin jos on kaikkensa antanut ja ihan tosissaan yrittänyt! :)

Reginan ensimmäinen agilityvalmennus

Käytiin tällä viikolla ensimmäistä kertaa Reginan kanssa agilityvalmennuksessa. Tai ylipäätään kouluttautumassa. Reginahan teki ihan pikku-pikku-pupsina muutaman kerran pupsiaksaa ohjattuina lyhyinä treeneinä, mutta sen koommin ei sitten olekaan käyty missään, vaan keskenämme vain harjoiteltu. Nyt suunnattiin Sport Dog Parkkiin Lempäälään, kun kysyin Päivi Männistö-Rahuselta löytyisikö meille mahdollisesti treenipakkaa.

Kouluttajan valinta oli sikäli helppo homma, kun olen käynyt kuutisen vuotta sitten Oivan kanssa Päivin ryhmässä treenaamassa. Silloin käytiin ihan viikottain, kun ei oikeastaan ollut edes mahdollisuutta itsenäiseen treenaukseen, mutta nyt on tarkoitus Reginan kanssa käydä kerran kuussa. Siinä jää sitten kivasti aikaa harjoitella myös kotona ja kotihallilla.

Kerroin aluksi tietenkin hieman Reginasta, ja sanoin vireen ja vauhdin säilyttämisen ja lisäämisen olevan yksi tärkeimmistä asioista. Lisäksi kerroin, että kontaktiesteet on vaiheessa ja keppejä ei osata, mutta muuten pystytään helpohkoja ratapätkiä tekemään. Nämä huomioitiin tosi hyvin, ja heti kun harjoituksessa ilmeni pienikin mahdollisuus lisätä Reginan vauhtia ja itseluottamusta, niin se myös tehtiin. Lähdettiin siis katsomaan pienellä ratapätkällä mitä tulee vastaan, ja kontaktiesteistä päätettiin tällä kerralla keskittyä A-esteeseen.

TIUKAT KÄÄNNÖKSET

Tästä siis aloitettiin. A:lla oli kehikko, jonka jälkeen kupissa etupalkkana namia. Regina lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Ensimmäinen ongelma tuli esteellä nro 7, kun Reginan vauhti ja into tyssäsi tiukkaan kurviin. Seuraavana päivänä hierojalla löytyikin aika muikea lukko rangasta, ja vastaan kinnaava oikea kylki, joten kiintoisaa nähdä miten auottu kroppa helpottaa harjoituksia. Toki nämä tiukat käännökset ja vire niissä on meille se harjoittelua vaativa asia ollut aina, joten en oleta sen yhtäkkiä osaavan tätä pelkän hieronnan voimin. Mutta oli sen hyppytekniikkakin hieman normaalia kömpelömpi varsinkin vasemmalle kääntyessä. Regina kokolailla hyppäsi suoraan, ja kääntyi vasta sitten.

Mutta takaisin radalle. Ekassa tiukassa kurvissa siis vauhti tippui hetkellisesti raville, mutta kurvien jälkeen Regina teki hyvän A:n. Minä sain kurveihin ohjeistusta: Älä juokse koiraa karkuun, et saa sillä lisää vauhtia. Regina ennemminkin lannistuu, kun se katsoo, että tuolla se eukko jo menee, ja toteaa sitten, että menkööt. Mun ajatus siitä, että se kiirehtisi minun - tai oikeammin palkan - perään, ei siis ole toiminut alkuunkaan, vaikka sitä yksittäisistä käännöksistä olenkin palkannut. 

Jäin siis odottamaan Reginaa käännökseen, ja kun se oli saanut laskeuduttua ja muutenkin ajatuksen uuteen suuntaan, otin sen kaksi askelta "karkuun" ja palkkasin, jolloin Regina ehti mukaan, ja teki itseasiassa todella paljon parempia ja nopeampia käännöksiä!

RYTMITTÄMINEN

Tulin kertoneeksi myös siitä, miten Reginan vauhti hiipuu jos radassa on kohta jossa mä en pysty tai mahdu oikein ollenkaan liikkumaan. Tehtiin tosi simppeliä harjoitusta kahdella esteellä. Mä en juurikaan liiku keskeltä, ja senkin vähän mitä liikkeellä autan Reginaa, teen ihan miniaskelia. Harjoittelen siis rytmittämistä Ja aluksi palkkaa joka hypyn jälkeen, ja harjoitusta tehtiin molempiin suuntiin. 

Tämä itseasiassa sujui tosi hyvin, kun Reginan kanssa on paljon harjoiteltu omaehtoista esteiden tarjoamista. Tai siis tämä sujui Reginalta, itsehän olen kropaltani näppärä kuin kirjahylly... Ongelman ydin ei siis ehkä olekaan mun liikkumattomuus, vaan se kontrasti joka tulee radalla täydestä vauhdista siihen liikkumatomuuteen, yhdistettynä mun onnettomiin rytmittämistaitoihin.

A:n JUOKSARI

Seuraavaksi keskityttiin pelkästään A-esteeseen. Kerroin miten Regina on hienosti viimeaikoina osunut oikeastaan joka kerta kehikkoon sen ollessa esteellä, mutta Regina tuntuu keskittyvän osumiseen niin kovasti, että sen vauhti hieman kärsii. Tämän olin tulkinnut ihan oikein. Osumisprosentti näissäkin treeneissä 100, mutta alastulo menee ravilla.

Poistettiin kehikko, ja Regina tuli heti paljon rennommalla laukalla (ja siis ylipäätään laukalla) koko A:n. Suunnitelma on jatkossa kotitreeneissä tehdä alle pari toistoa kehikolla, ja sen jälkeen ilman kehikkoa keskittyen rentoon laukkaan ja reippaaseen vauhtiin edelleen etupalkalla. Heti jos tulee kontaktivirhe, kehikko lisätään taas parin toiston ajaksi muistuttamaan, että alas asti pitää juosta. Nyt tuli joka toiston ilman kehikkoakin hyvin kontaktialueelle.

SUJUVA RATA JA ETUPALKKA

Loppuun tehtiin vielä tällainen helpompi rataprofiili, joka sujui tosi kivasti takaakiertoa myöden.

Tämän lisäksi tehtiin etupalkalla esteet nro 1-6, sekä toiseen suuntaan esteet 6-3, niin että nro 3 hypättiin molemmissa pätkissä toiseen suuntaan, kuin mitä kuvassa. Tämä ihan vain vauhdikkaaksi ja helpoksi loppuhuipennukseksi, kun tuli kuitenkin aika paljon treeniä ja asiaa Reginalle, joten haluttiin lopettaa johonkin helppoon ja kivaan namikupille kirmailuun.

Odotan jo innolla tulevia treenejä ja seuraavaa valmennusta! :)

Epiksien ratoja ja tuloksia muistiin

18.6. episteltiin oman yhdistyksen kentällä. Ratapiirrosta ei ole olemassa, mutta helposta putkirallista kyse. Hulda sijoittui toiseksi 25cm rimakorkeudella. Regina ei sijoittunut, mutta teki niin ikään tosi hienon nollatuloksen olleen 3 sekuntia Huldaa hitaampi. 

29.6. episteltiin Porissa. Hulda osallistui 30cm rimakorkeudella putkiralliin, ja sijoittui ykköseksi! Rata näytti tältä:

Regina starttasi möllihypärillä 40cm rimoilla ja kipusi palkintopallin kolmannelle sijalle tällaiselta radalta:

Huldan tokoepikset

Lyhyesti: 189 pistettä ja sijoitus1.!

Ne liikkeet ja liikkeen osat mitkä ei menneet ihan nappiin, olikin jo etukäteen tiedossa. Liikkeestä maahanmenossa loppuperusasentoon nousu (nousi toisella käskyllä). Kaukokäskyjen istumaannousu onnistui toisella käskyllä, ja samoin tässäkin perusasentoon istumaannousu takkusi, onnistui niin ikään toisella käskyllä. Kapulasta irroitti kun olin ottamassa sitä pois. Yletyin itse nostamaan maasta.

189 pisteellä voitto kotiin!

Kisakuulumisia ja muuta mukavaa

Johan aika hujahtaa ihan siivillä!
Regina on siis osallistunut nyt yhteensä 4 kertaa agiepiksiin, ja kavunnut joka kerta palkintopallille supermölli/putkiralliluokissa. 3 kertaa sijalle 2. ja kerran kolmossijalle. Videolla ekat ulkoilmaepikset, ja itseasiassa ekat ulkoilma-aksat ikinä. Etenemä 5,19 ja sijoitus 2.

Hulda sitten taas palaa kisakentille tokoepiksien muodossa huomenna. Muutenkin on sterkan jälkeen kaikki sujunut mainiosti. Mitä selkävammaan tulee, nyt on aloitettu kipulääkityksen purkukokeilu. Tapaturmasta on jo niin kauan, että jos vaiva on sitä sorttia joka kuntoutuu ajan kanssa, pitäisi tässä kohdassa jo pärjätä ilman kipulääkkeitä. Nyt on päästy jo puolittamaan tulehduskipulääkkeen annos, ja edelleen jatketaan.

Loppuun vielä tunnelmia päiväretkeltä Liesjärven kansallispuistosta aiemmin tällä viikolla.