Huldan hallitokot

Huldan kanssa suunnattiin tänään kahdestaan hallille Reginan ollessa vielä juoksu"karanteenissa". (Ihan typerä sääntö muuten, ettei edes housut jalassa saa juoksuista viedä...). Tänään ei ollut mitkään erityisen hyvät treenit, jos ei nyt ihan susipaskatkaan. 

Kaukokäskyissä ajattelin vauhdittaa asiaa ihanalla karvalelulla, jonka Hulda siis kyllä hyvin näki mun kädessä, mutta palkatessani sillä Hulda pistikin silmät kiinni ja korvat linttaan, että helvetti kun mutsi viskelee mua asioilla! Heitin siis lelun Huldan taakse, eikä se halunnut koko karvareuhkaa tällä kertaa alkuunkaan, vaan pahoitti mielensä mokomasta vääräuskoisten leluista! Vinkulelu sen olla pitää, tai edes jotain ruokaa! Kaukokäskyt ei tämän jälkeen olleet mitään erityisen hyviä... Hyvä minä!

Olin suunnitellut tekeväni myös merkin kiertoa, mutta Huldalla lipsui hallin alustalla tassut niin kovasti, että ekalla yrityksellä se melkein kaatui kyljelleen, jonka jälkeen kierrot olivat tosi hitaita. Tietenkin, kuka sitä nyt kaatua haluaa? Ei siis tehty niitä sitä paria toistoa enempää.

Seuraavaksi jatkettiin seuraamisen liikkeellelähdöillä. Eli nami oikeassa kädessä vasempaan kainaloon, ja kun on puoli askelta tai askel edetty ja jos pää ei ole "dipannut", lentää palkka. Siitä sitten toistojen myötä häivytin palkka-apua, ja saatiin tosi hyviä liikkellelähtöjä aikaiseksi! Jes, vihdoinkin joku onnistui!

Pienen tauon jälkeen tehtiin hyppyä. Kokeilin ensin ihan kokonaisena liikkeenä missä mennään ja mihin pitää puuttua. Hulda hyppää hyvin ja varmasti, mutta vauhti hieman puuttui, vaikka ihan sillain tehtävään asennoitunut ja tarkkaavainen Hulda olikin. Lisäksi perusasento jäi helposti vinoon. 

Aloitin siis asenteen, innon ja vauhdin lisäämisellä. Heti kun Hulda käskyllä nytkähti, heitin lelun vasemmasta kädestäni itseni taakse. Pikkuhiljaa pidensin aikaa Huldan liikkelle lähtemisen ja lelun letämisen välillä. Siitä tein väliin yhden toiston, jossa pitikin tulla sivulle. Se sujui sitä hieman vinoa perusasentoa lukuunottamatta hyvällä pössiksellä, ja päätin hyppytreenin vielä yhteen toistoon, jossa taas lelu lentää. Vinoa perusasentoa pitää korjailla toisella kerralla.

Sitten oli ihan pakko saada tehdä seuraamista. Ai miten niin se on yksi mun lempiliikkeistä? Kun vaikkei mikään muu tallentuisi videolle, niin seuraamista löytyy aina! No, onhan tässä videossa vähän palkkaamistakin...
(Videoin mä vähän muutakin, mutta eipä sitä oikein ole mitään katsomista puolen askeleen liikkellelähdöissä. Lähinnä tutkailen niitä sitten itse löytyykö jotain korjattavaa mitä ei siinä tehdessä ole huomannut).

Paikkiksella jatkettiin kun oltiin hetki levätty. Jaksoin sitä puolitoista minuuttia makuuttaa, kunnes pitkästyin itse. :D Tarvittaisi paikkikavereita (tai muita häiriöitä), kun ei tuollainen ALO-luokan paikkis ole Huldalle yksinään mitenkään vaikea. Pitäisi alkaa opettaa myös paikkaistumista ja tietty aina voi pidentää aikaa ja matkaa ja mennä piiloon tai olla selin ja ja ja. Mutta ei tänään huvittanut. Tulipa vahvistettua yksi helppo ja simppeli lyhyt paikkis kunnon vinkupalloleikillä.

Lopuksi yritettiin sitten saada suoruutta perusasentoihin ihan tavallisilla luoksetuloilla. Tuosta läheltähän se tulee hyvin, jos otan sen perusasentoon vaikka ennen seuraamiseen tms. lähtöä. Luoksetulossakin vauhtia olisi saanut olla vähän enemmän. Pitää tehdä ihan kotipihassakin noita perusasentojen vahvisteluita eri matkoilta. Saattaa Huldan tuntien liittyä osittain vireeseen, mutta saatiin loppuun kivoja perusasentoja kun kunnolla hetsasin sitä riehakkaaksi. Matkakin oli tosin lyhyt.

Treenisuunnitelmassa luki vielä sivulla maasta istumaan nousut, mutta ne jätettiin väliin. Tässä oli jo niin paljon hommaa, varsinkin kun menin vielä seuraamistakin tekemään, joka ei suunnitelmassa ollut ollenkaan...