torstai 9. maaliskuuta 2017

Ken kainaloon kurkottaa, se palkan siitä saa!

Tänään treenailtiin ennen metsälenkille lähtöä vähän tokotouhuja olohuoneessa. Oli pakko ottaa videota ihan siitäkin syystä, jotta ison peilin puutteessa voin sitten edes jälkikäteen katsoa mitä kaikkea sitä oikeastaan treenituokiossa tapahtuukaan. Päällimmäinen tavoite oli saada Huldaa vähän keulimaan kohti kainaloa. Eilen kirjoitin, miten Hulda perusasennossa istuessaan kallistuu minusta ulospäin jos ei ole tarjolla minkäänlaisia apuja, kun se yrittää saada katsekontaktin mun naamaan.

Nyt harjoiteltiin sellaista, että vapaa-käskyllä Hulda saa ihan luvan kanssa hypätä ottamaan namia, sillä kaikki ihana tässä maailmassa tulee mun vasemmasta kainalosta, ja naaman tuijottelusta ei ole mitään hyötyä. Kainaloa kohti saa ja kannattaa pyrkiä, ja siitä on ehdottomasti hyötyä. Tai ainakin tulevaisuudessa kaikki ihana tulee kainalosta, josko saataisi joskus lelupalkkaus siihen jamaan, että voisi lelu kainalossa seuruuttaa ja tipauttaa siitä sitten palkan. Miksei kainalosta toki namiakin voi tiputtaa, jos kainalossa oleva lelu ei ole Huldan mielestä se The Paras Palkka. (Tällä hetkellä se ei ole.) Pari vasemmalle käännöstä vähän leviää liian auki, mutta ihan hyvin Hulda ne sitten pyrkii korjaamaan kuitenkin. Mutta näin se siis sitten sujui:


Ei kommentteja: