Ruu uusiin naimisiin

Ruu kävi viimeviikolla taas riiuureissuilla. Lopputuloksena kaksi kertaa naimisiinmeno pikkumustan Virkku-neitosen kanssa. Astutukset siis sujuivat mallikkaasti, Ruu ei taaskaan suostunut astumaan ennenkuin päivä oli kohdillaan. Toiseen astumiseen Ruun oli jo käytettävä hieman suostuttelua ja pian pariskunta oli ollut kuuleman mukaan naimisissa karviaispensaan katveessa kolme varttia. Hyvä Ruu! Kyllä se vaan näjemmä ossaa!

Mutta voi mitkä sydänsurut tästä rakkaustarinasta alkoikaan. Ruu on kotona ulvonut, kiivennyt kallellaan olevien sängynrunkojen päälle istumaan nähdäkseen ikkunasta. Pään se oli tunkenut tuuletusikkunan ritilään kiinni ja laulanut sydänsurujaan maailmalle. Se oli syönyt hajamielisen hitaasti ja yhtenä aamuna jopa jättänyt puolet ruuasta syömättä! Siis ahmatti_kaiken_syövä_Ruu! Jättänyt syömättä! Ruu onkin nyt ihan liian hoikka, kun tarkoitus oli saada herraa hieman lihomaan ja laihtumaan on käynyt, niin mahtanut tuo naimisiinmeno ja sydänsurut olla kuluttavaa puuhaa.

Ruu ikävöi

Lisäsin ruokaa reilusti kahdella desillä päivässä. Nyt menee 6dl päivässä ja on pikkaisen tuhtia tuo intestinal pöperö (20/30)... Siksi määrä ollutkin aluksi aika pieni, mutta lisää se vaan näyttää tarvitsevan. Lauantain näyttelystä ei kannata toivoa ihmeitä tuollaisen hoikkeliinin kanssa. "Komea mutta ohkanen" on vissiin Ruun motto nyt.

Otto on menossa taas kerran lääkäriin. Silmätulehdus vaivaa ja kummasti vain toisessa silmässä. No samallahan se täällä menee kun Tampesteriin oli kuitenkin tultava käymään oman hammaslääkärin takia. Pääsee sitten Ottokin ihan omalle lääkärille. Ruu olisi kovasti innokas taas Oton silmiä hoitamaan, ja on kovasti sitä mieltä että saattaa se vaiva olla molemmissakin silmissä. Saas nähdä kuinka oikeaan tällä kertaa osuu.