Kysytään koiralta!

Parit treenit on hurahtaneet vauhdilla ja raportoimatta ohi, mutta uusin innostuksenkohde on palkan valinnassa koiralta kysyminen. Jotenkin surkuhupaisaa on törmätä tämän asian yhteydessä siihen, että sitten kuvitellaan koiran saavan päättää ihan kaikesta, se vähintäänkiin hyppii kotona pöydillä koska se tahtoo, ja päättää missä omistaja saa nukkua. Aika pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä, ja kertoo vain siitä, ettei tiedetä yhtään mistä on kyse. Kannattaa ensinnäkin kysyä vain sellaisia asioita, jotka on mahdollista myös toteuttaa koiran valinnan mukaan. Ei kannata kysyä mitään sellaista, mikä on vain pakko tehdä.

Ja nyt huomautus. Minäkään en tiedä tästä vielä oikein mitään. Älkää lähtekö ainakaan tämän postauksen "ohjeilla" säätämään mitään, vaan ottakaa asioista vähän selvää, ja menkää vaikka johonkin koulutukseen jossa tämä osataan opettaa kunnolla. Mä olen tässä asiassa kaverin netinvälityksellä saatujen ohjeiden, aiemman hataran (hyvin hataran!) tietämyksen, ja vahvan soveltamisen varassa.

Huldan kanssa olisin varmasti ajatellut, etten tarvitse tätä mihinkään, ja asia olisi sillä kuitattu. Mutta Regina... Voi ihana, hassu Regina, jonka aivoituksissa mä en vaan kertakaikkiaan pysy perässä! Mä olen alusta asti sanonut, että tässä on koira joka opettaa mulle paljon. Ja tässä sitä taas ollaan uuden asian äärellä opettelemassa uusia asioita. Regina kyllääntyy palkkaan noin sen seitsemäntoista kertaa treenin aikana, ja sitten kun se ykskaks vaihtaa mieltään ja saa mielestään väärän palkan, se pettyy. Tai jos ei halua käyttää niin inhimillistävää sanaa kuin pettymys, niin ainakaan se ei palkkaannu saadessaan jotain mitä ei halunnut(kaan sillä kerralla). Ja se jos mikä on iso ongelma koiran kanssa, jonka motivaatiota pitäisi kaikin käytettävissä olevin keinoin kannatella ja vaalia.

Miten mahtavaa olisi, jos voisi joka toistolle - tai halutessaan vaikka neljän toiston välein, ennen koesuoritusta, tai ylipäätään kun tarve ilmenee - kysyä koiralta etukäteen mitä se haluaa?

Niin, no miksei kysyisi? 

Ollaan tässä asiassa siis ihan alkumetreillä, kummallakin koiralla on kaksi treeniä alla. Aloitin tämän myös Huldan kanssa, vaikken kokenut sitä sen kanssa tarvitsevani. On se ainakin virikkeistämistä ja aivojumppaa jos ei muuta, mutta näenpä samalla muuttuuko jokin asia paremmaksi tai varmemmaksi, kun palkan valinta on käytössä. Vaikkei olisi motivaatio-ongelmaa, saattaa palkan valinta kuitenkin tuoda keskittymistä itse tehtävään, ääntely voi vähentyä (jos sellaista ongelmaa on) ja liikkeisiin tulee varmuutta.

Tässä ensin Huldan video. Pätkä on ihan ensimmäisten treenien loppuosasta. Aloitin tämän niin, että ensin oli vain toinen symboli näkyvillä, ja sen tökkäämisesta tuli ruokaa (musta kuvio), ja sen jälkeen erikseen toinen symboli, josta tuli lelu (oranssi kuvio). Tässä olen ottanut molemmat symbolit käyttöön. Toki tämä on tässä vaiheessa aivan kesken ja koira vasta opettelee mitä mistäkin kuviosta saa.

Reginan kanssa aloitin samoin, mutta tässä videolla on menossa toinen treenikerta. Hyväksyn siis kaikenlaiset ilmaisut nenätökkäisystä tassulla näyttämiseen. Varsinkin Regina mielellään myös huitoo tassuillaan, kuten videolla viimeisen valinnan kohdalla.

Koska koirat ovat jokseenkin punavihersokeita, kannattaa kuvioiden värit valita sen mukaan. Parhaiten koira erottaa sinisen ja keltaisen, mutta koska mulla ei niitä ollut justheti saatavilla päädyin mustaan ja oranssiin, ja vielä erilaisiin kuvioihin. Lisäksi näissä on vahva tumma-vaalea ero. Ja kun nämä targetit on tökitty ja mytätty, on mustaa ja oranssia tussia saatavilla helposti lähes mistä vain kaupasta, ja on helppo tehdä uudet targetit.

Nyt kun kummallakin on kaksi treeniä takanaan, tulee tässäkin koirien ero selvästi esille. Hulda teki toisen treeninsä treenihallilla, ja kävi niin kierroksilla, että sähläsi ja tökki targetteja vain tökkimisen ilosta ajattelematta asiaa sen enempää. Lisäksi se tällä hetkellä tökkii enemmän oikeassa kädessä olevaa targettia, ja näyttää vähän luulevan, että se on se juttu, mutta tätä pitää seuraavassa treenissä vähän korjailla.

Reginan molemmat treenit on olleet kotona kaikessa rauhassa, ja varsinkin tässä toisessa harjoituksessaan se selvästi enemmän ajattelee asiaa kuin Hulda, eikä ihan niin summamutikassa töni targetteja. Tottakai sillekin vielä välillä käy niin, että se tökkää jompaa kumpaa, ja näyttää sitten hieman yllättyneeltä saamastaan palkasta, mutta en oletakaan koiran oppivan tätä vielä kahdessa treenissä. Huldalla tätä yllättymistä käy sähläämisen takia tässä kohtaa vielä Reginaa enemmän, mutta sille yleensä kelpaa lähes yhtä hyvin ruoka ja vinkulelu - onneksi!

Sitten kun koirat osaavat valita haluamansa palkan, siirrän tämän treeneihin:

1. Koira valitsee targetista näyttämällä palkan (targetit voivat olla maassa).
2. Tehdään jokin hyvin helppo ja lyhyt temppu.
3. Koira saa valitsemansa palkan.

Siitä sitten pikkuhiljaa edetään vaikeampiin ja pitkäkestoisempiin liikkeisiin samalla kaavalla. Ja joskus kaukaisessa tulevaisuudessa ehkä ihan kokonaiseen koesuoritukseen.

Mistä sitten tietää minkä lelun koira haluaa, kun sekin vaihtelee? Koira voi esim. lyhyen treenisession aluksi valita lelukasasta haluamansa lelun, joka sitten otetaan treeniin mukaan. Tästä aiomme rakentaa tässä targettiharjoittelun rinnalla rutiinin treenikertojen alkuun. Hulda aloitti eilen, ja valitsi sen saman vinkulelun kummallekin kierrokselle, jolla aina ennenkin on treenattu. Joko tunnen (edes toisen) koirani niin hyvin, että tiedän sen pitävän pienistä pyöreähköistä vinkuleluista, tai sitten Hulda kohdistaa juuri siihen leluun suurimman latauksen ja odotusarvon koska sillä on aina ennenkin treenattu ja valitsee sen siitä syystä.

Näillä eväillä me on nyt lähdetty liikkeelle, innokkaana odotan mihin tämä johtaa!