lauantai 26. maaliskuuta 2016

Missä vika piilee?

Armas on taas pari päivää järsinyt takajalkojaan kintereistä alaspäin. Siis järsimisellä tarkoitan hullua rouskuttamista. Samaten sen naama on mennyt vähän kireäksi. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta Oivallahan oli sama ilmiö jos se oli kipeä. Tuntuu kuin kaikki naaman lihakset olisivat aivan pinkeät, ja se muuttaa koiran ilmettä jonkin verran. Meillä onkin ihan tuttu ilmaus "naama kireänä", kun koiralla on kipua.

Yhtenä päivänä sitten mies tuli tuolta pihalta hakemaan mua, että "Armaksella on joku vialla, se vain istuu tuolla ja näyttää tosi kummalta!". Menin katsomaan. Siellä se tosiaan istui, vältteli Huldan riekkumisyrityksiä ja kummalta se näytti siitä syystä, että naama oli tosi kireä. Kello oli jo melkein viisi, joten ei ehditty enää sille päivälle eläinlääkärille ennen sulkemisaikaa. Lykkäsin kipulääkettä Armakselle ja varasin ajan seuraavalle päivälle punktaattipissanäytteen ottoon. Voihan olla että oireilulle olisi jokin muukin syy, mutta aika samat oireet oli viimeksi pissatulehduksessa.

Touhukaksikon touhuja ennen vatsaepisodia

Lääkäriin mentiin, mutta pissassa ei kuitenkaan ollut kertakaikkiaan mitään vikaa. Pissan pH oli jopa niinkin alhainen kuin 5, joten todettiin että Urinaidia riittäisi vain yksi tabletti jatkossa. Ei bakteereita, ei kiteitä, ei mitään. Otettiin sitten myös vähän verikokeita, mutta niissäkin kaikki ok. Maksa ja munuaiset toimii, sokeriarvot ja tulehdusarvot normaalit. Korvatkin katsottiin, mutta ei mitään vikaa missään.

Ajateltiin sitten, että olisko se tuolla jäisellä pihalla nyrjäyttänyt tai venäyttänyt vähän jonkun paikan. Kipulääke oli kuitenkin jonkin verran auttanut, joten sitä muutama päivä ja seurataan.


Seuraavana aamuna, eli eilen, sitten katsoin että sillä onkin kyllä vatsa aika kovalla, mutta kakkaa oli kuitenkin joka päivä tullut, joten en ollut asiasta sen enempää huolestunut. Annoin kuitenkin lääkärin ohjeen mukaan Levolacia, mutta siitä muutaman tunnin kuluttua Armas olikin sitten jo vesiripulilla. En sitten antanut enää kipulääkettäkään ripulin takia, enkä luonnollisestikaan enempää Levolacia.

"Kato mun ikenii!"




Viime yönä Armas sitten herätti mut useampaan otteeseen päästäkseen ulos ripaskalle ja nyt aamusta se oksensikin pariin otteeseen. Kipulääkkeet ja Levolacit vaihtui siis lennosta Biobakkiin ja Inupekt forteen. Saas nähdä kuinka tämä vielä etenee.

Muuta "syyllistä" en juurikaan keksi, kun sen että nuo saivat ajanvietteeksi naudan putkiluita ennen tämän episodin alkua. Niistä nyt kuitenkaan ei irtoa juurikaan mitään ja säännöllisesti niitä ovat saaneet, joten en tiedä voiko niitäkään nyt tästä syyttää. Tai sitten Armas on syönyt tuolta pihalta jotakin. Joku sen vatsan on nyt kuitenkin ärsyttänyt pahemman kerran. Hulda on onneksi toistaiseksi säästynyt vatsaoireilta. Toivotaan, että asia on jatkossakin niin.



Ei kommentteja: