sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Tokotreenit

Ruu tokotreeneissä
Aloitettiin liikkeestä seisomisella. Mulla oli hyvä suunnitelma käyttää koiran eteen pyörähdystekniikkaa pysäyttääkseni sen, mutta olin jotenkin tumpelo namien kanssa. Välillä nami lipsahti liian aikaisin Ruulle tai takertui sormikkaisiin jolloin palkkaus oli hieman ontuvaa. Lisäksi käskysana on hieman hakusessa. Olisiko se SEISO joka kylläkin on käytössä myös näyttelyissä seisottamisessa vaiko ODOTA joka on käytössä mm. paikallamakuussa (tai metsässä kun koira on menossa liian kauas). Loppuviimein homma eteni kuitenkin ihan ok, kunhan nyt vain muistaa ottaa maltilla eikä oleta että se hetikohta jo osaa sen. Liikkeen harjoittelun lopuksi jätin Ruun seisomaan ja poistuin pari metriä sen luota ja palasin palkkaamaan. Tässä käytin odota-käskyä joka meillä kutakuinkin tarkoittaa että "odota siinä asennossa mihin sut jätin". Tämä toimi hyvin.

Seuraavaksi oli vuorossa hihnassa seuraamista ja käännöksiä. Jos muistan tehdä käännökset huolellisesti, askeltaa samassa rytmissä mutta hieman lyhentää askelten pituutta, niin Ruu pysyy käännöksissä hyvin mukana. Suoralla seuraamisessa on ongelmana poikittaminen ja välillä edistäminen. Samoin palkkaus on hankalaa, kun jos Ruu seuraa hyvin, niin se alkaa poikittaa kahta kauheammin kun kaivan namia taskusta. Se kuitenkin seuraa maltillisemmin kun ne namit olisivat taskussa eikä kädessä. Yritettiin myös sitä että palkka tulee multa suusta ja niin että Ruu ei tiedä palkan olevan mun suussa. Tämän se hoksasi kuitenkin heti ensimmäisen yrityksen jälkeen, ja poikitti ja edisti taas paljon enemmän, jotta se näkisi mun suun paremmin... Pitänee harkita naksutinta tähän, se vaan pitäisi ehdollistaa uudelleen, kun ei sitä ole aikoihin käytetty. Naksuttimen ongelma on myös siinä että mä aina unohdan sen kotiin.

Otin omatoimisesti ohjelmaan myös sivulletuloharjoituksia. Heti kun mulla on nami vasemmassa kädessä ja käsi alhaalla suorana, niin Ruu hakeutuu automaattisesti sivulle niin ettei meinaa ehtiä käskyttää. Ilman namia se saattaa haukkua eikä oikein tiedä mihin kohtaa sen pitäisi tulla. Tai siksi se haukkuukin kun se ei ymmärrä. Pelkkä käsky ei oikein sano sille mitä siltä halutaan. Jos se taas luulee että mulla on nami kädessä, se tulee oikein sivulle, mutta hamuaa todella voimakkaasti mun kättä namin toivossa. Se on hieman huono lisä tähän liikkeeseen. Muut harjoitukset menivät kutakuinkin ilman haukkumista, mutta tämä aiheuttaa Ruulle epäselvyyttä ja sitäkautta haukkumista.

Luoksepäästävyyttä harjoiteltiin niin että meidän koutsi Mimmu seisoskeli 1,5 metrin päässä ja rupateltiin niitänäitä ja palkkasin Ruuta kokoajan ja se olikin hiljaa ja kauniisti kun ei ehtinyt muuta tehdä kuin syödä namia. Pari kertaa Mimmu siirtyi kaaressa meidän kummallekin sivulle tulematta kuitenkaan lähemmäs. Pääsin jo pitämään muutaman sekunnin tauon namien välissä eikä Ruu välittänyt "tuomarista". Tämä toistettiin myöhemmin toisen kerran.

Aika lopussa otin myös yhden lyhyen paikallamakuun itsekseni. Matkaa 10 askelta ja aika n. 30 sekuntia.

Otto ulkoilee
Otto on harjoitellut luoksetuloa ja kuulolla olemista. Perjantaina tunnin metsälenkillä Otto ei lähtenyt kertaakaan, joskin kahdesti mun piti korottaa sille ääntäni, että olen ihan tosissani ettei nyt lähdetä minnekään hirvijahtiin. Ruu oli mukana ja hyvin sujui lenkki molempien osalta. vastaan tuli yksi koirakin, mutta näin sen ennen kOttoa ja Ruuta ja otin ne kiinni.

Tänään Otto pääsi yksinänsä lenkille Ruun tokon jälkeen. Otto esitti vapaaehtoista hienoa seuraamista kun mulla oli nakkeja taskussa. Tunnin verran ulkoiltiin näyttelijänpuiston liepeillä ja haisteltiin uusia hajuja.

Ei kommentteja: