Mökkireissulla

Vietettiin viikonloppu Tammelassa mökkireissulla. Retkeiltiin läheiselle laavulle, saunottiin ja hengailtiin vaan pihalla. Kuvia koirien touhuista voi käydä kurkkimassa täällä.

Ruu kesäfiiliksissä

Meillä asuu oikea Jedi

Ruu, I am your father...

... vai miten se meni? Tallielämä loppui toistaiseksi koiriltakin lyhyeen, kun emäntä sai dinosauruksenkokoiselta hevoselta kaviosta, vietti yön Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja on sairaslomalla. Kaikenmaailman kauhuskenaarioista huolimatta olen kaikinpuolin aika ehjä, joitakin ruhjeita lukuunottamatta.

Tositoimiin!

Tallikoiraura saa jatkoa. Koirat on osallistuneet jo mm. hevosten tarhaukseen ja ruokintaan, tarhojen siivoamiseen ja vesien vaihtamiseen sekä yleiseen seurusteluun tallin pihamaalla.

Eilen Ruu löysi myös uuden tyttöystävän tallilta ja voi sitä porua kun tytsy lähti omistajansa matkassa kotiin!

Meillä asuu nykyään pari kappaletta kohtuullisen uneliaita koiria, kun päivisin riittää puuhaa. Eilen tosin Ruu jaksoi vielä parvekkeelta tähyillä, josko sitä ihanaa tyttöä näkyisi edes vilaukselta... :) Voi Ruu-miäs ja syränsurut!

Tallikoirat

Koirat ovat päässeet vähän tallielämän makuun. Tosin turvallisuuussyistä niiden pitää majailla toimistossa aina sen aikaa, kun itse teen töitä. Toistaiseksi olen ottanut koiria mukaan vain lyhyinä työpäivinä ja silloinkin toimistossa yleensä riittää melkein koko ajaksi rapsuttelijoita. Otto on esittänyt temppuja ja kerjännyt mansikoita ja Ruu... osaa antaa tassua! :)

Välillä käydään ulkoilemassa viereisellä laitumella, jossa vielä ei ole tosin hevosia, mutta siellä koirat on vetänyt hirmuista hepulirallia. Oton lempileikkiin kuuluu syöksyä korkeampaan heinikkoon ja vaania Ruuta, kunnes Ruu tulee niin lähelle että Otto hyökkää ja lähtee siitä uuteen hepulirinksaan joka päättyy sivuluisussa makaamaan ja vaanimaan takaisin pitkään heinikkoon. Ruu sinkoilee ja pyörii ympyrää kuin väkkärä ja hauskaa näyttää olevan.

Tutustuttiin vähän lähemmin myös Shetlanninponeihin Tottiin ja Jonttuun. Aidan eri puolilta ja hihnassa tosin. Nämä jääräpäiset ponit eivät olleet moksiskaan vaikka koirat vähän yrittivät että saako niihin haukkumalla liikettä. Nenätysten sitten vähän haisteltiin - sen jälkeen kun Otto oli aloittanut haistelun takakaviosta. Oton mielestä on turvallisempaa aloittaa sieltä takajalasta, kuin siitä päästä, vaikka allekirjoittanut on hieman eri mieltä asiasta. :)

Juhannus

Juhannus sujui mukavasti töissä. Päästiin kuitenkin lauantaina lähtemään iltapäivällä mökille, ja voi sitä riemua kun koirat sai painella pitkin pihaa. Hepulia, painimista, pusikkohippaa ja kaivelua. Ja tietenkin grilliherkkujen kerjäämistä.

Sunnuntaiaamuna Otto vinkui ulos, vaikka olin koirat jo aiemmin aamulla käyttänyt pihalla ja mennyt takaisin nukkumaan. Vääntäydyin ylös, kellokin oli kuitenkin ja vaikka mitä, ja päästin Oton ulos. Eikä mitä! Se meni vain nurmikolle auringonpaisteeseen makoilemaan! No, mikäs siinä oli itsekin aamukahvia auringonpaisteessa juodessa.

Sunnuntaina oli koirillakin jo meno rauhoittunut ja ne enimmäkseen nautiskelivat olostaan. Vähän piti silti toki vielä painia...

Peurajahdissa

Vitsit kun taas eilen säikähdin. Ruu nuuhkutteli metsän puolella ja Otto haisteli pellolla. Sitten näkyy kun Ruu ampuu peuran perään ja hetken se kakoo ääniään ennenkuin alkaa ajohaukku. Otto saatiin onneksi kiinni, ennenkuin se tajusi mihin Ruu lähti, mutta voi hyvät hyssykät miten Otto veti kierrokset! Se kiskoi ja MÖLISI Ruun perään kun hän TAHTOO! Olen mä tiennyt että sillä on vahva riista- ja saalisvietti, mutta että noin...

No Ruuta sitten alettiin huudella takaisin ja se tulikin semmoisen 5 minuutin jälkeen ihan rapaisena ja paskasena. No ei muutakun autolla kotiopäin, niinkuin oltiin ennen ajojahtiakin oltu jo autolle päin menossa. Autolta sisälle aloin katsoa että Ruu ontuu ravissa. Ei paljoa, mutta ontuu jompaa kumpaa takasta. En oikein nähnyt kun itse sitä juoksutin kun Petrin kanssa se ei suostunut juoksemaan järkevästi.

Kotiin ja koira pesulle jonka jälkeen tutkin sen ihan joka paikasta. Ja eikä mitään. Ei yhtäkään kipeää eikä aristavaa kohtaa koko koirassa! Onneksi! Eikä se sisällä liikkuessa enää ontunutkaan eikä kuulemma iltapissilenkkilläkään. Toivon mukaan sillä sattui vaan olemaan joku hetkellinen nyrjähdys tai kuusenneulanen tassussa tai jotain! Nyt aamulla se liikkui ulkona ihan normaalisti!

Viimeaikojen elukkajahdit on vaan päättynyt niin onnettomasti: Ruu lähti rusakon perään ja juoksi pusikot ryskyen vissiin silmät auki -> Silmässä haava. Otto karkasi ja oli puoli tuntia ties missä ja tuli takaisin hyvin kipeänä -> Lääkäriä ja hierontaa ja muutenkin 5 viikkoa hoitelua kotona että se on taas enstisellään. Ja nyt jos olisi ollut vielä joku ontuminen...

Ruun elukkajahtiin karkaamiset ei niin paljon huoleta, varsinkin jos se lähtee ilman Ottoa (lähtee vaan näkölähdöllä) kun se tulee pian takaisin. Otto taasen lähtee vaikka pelkälle jäljelle ja viipyy sen puolikin tuntia.

Tässä vielä pari kuvaa jotka jäi laittamatta tuohon viimekerran
postaukseen kun alkoi kone sohlaamaan omiaan.

Ruu tarkkana

Otto tuumailee

Kesämiehet