sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Harvinaisen hankalaa diagnoosintekoa

Jos laittaisit koirallesi punkinhäätölitkua, ja se siitä 4 tunnin kuluttua alkaa vääntyä 90 asteen mutkalle vasemmalle ja sen takapää on hutera, sekä lisäksi koira mutkaillessaan törmäilee asioihin ja kaatuilee kumoon, niin mitä epäilisit vaivaksi?

Epäilitkö heti pissatulehdusta? Hyvä! Toimita mullekin yksi niistä kristallipalloista.


Minä epäilin punkkimyrkyn aiheittamia hermosto-oireita ja niitä alettiin myös perjantaina eläinlääkärissä hoitamaan kortisonipistoksella ja i.v. nesteytyksellä. Toki ensimmäinen tiskiainepesu haalealla vedellä tehtiin heti oireiden alettua, ja uusi pesu kosteuttavalla shampoolla seuraavana päivänä.

Oireet kuitenkin jatkuivan yhtään helpottamatta vielä kolmantenakin päivänä, joskin tuntui että peräpää mutkailun lisäksi alkoi erityisesti vaivata Armasta. Ja kuinkas muutenkaan kuin päivystysaika ja tuttu virsi: Hattula here we go! Eli ei muuta kuin suunta Hattulan eläinsairaalaan.

Sielläkin ensimmäinen epäily oli punkkilitkun aiheuttamat hermosto-oireet. Tutkimuksissa ei kuitenkaan löytynyt mitään hermostolliseen vikaan viittaavaa. "...Aivohermot normaalit. Pupillit symmetriset, reagoivat normaalisti valoon. Kaulan taivuttelu normaali. Korvakäytävät siistit, tärykälvot ehjät. Katselee vasemmalle peräpäätä, yrittää kiertää kehää vasemmalle..." Asentotunto oli myös normaali. Anaalirauhaset tyhjät. Pinnalliset imusolmukkeet normaalit. Vatsa palpoiden pehmeä.

Armaksesta oli heti otettu verikokeet siltä varalta, että oireet johtuvat punkkilitkun (tai muun) aiheuttamasta myrkytyksestä, mutta tutkimusten edetessä saatiin langanpäästä kiinni: Selkeä aristus lanneselässä. Vastustaa lonkkien taaksevetoa. Tässävaiheessa eläinlääkärikin vaikutti hieman yllättyneeltä ja sanoikin, että hermosto-oireilta Armaksen liikkuminen ja vääntyily kieltämättä näyttää, mutta ei hän kyllä kuitenkaan saa tästä irti millään muuta kuin kipureaktion lantion alueelta.

Se on semmoista paniikinomaista vuoristorataa, kun ensin pelkäät koirasi jäävän ikuisiksi ajoiksi hermostovikaiseksi Armas Ysikympiksi punkkilitkusta, ja seuraavassa hetkessä saat pelätä että sillä on vähintään lantio tai jokin nikama murteilla. Tässä vaiheessa Armas otettiin tarkempiin tutkimuksiin, ja mä lähdin kyläilemään, kahvittelemaan ja hermoilemaan. Oli sovittu, että jos verikokeet ovat normaalit, Armas uskalletaan rauhoittaa ja sitäkautta jatkaa tutkimuksia.

Verikokeiden tulokset olivat tulleet takaisin normaaleina ja Armas uskallettiin rauhoittaa röntgeniä varten. Koko takapää kuvattiin, mutta mitään ei ollut löytynyt: "Lonkkien rakenne normaali, selkänikamat normaalirakenteisia, ristiluu normaali. Polvissa ja kintereissä ei huomauttamista." Kuvat jäivät vielä kuitenkin ortopedin lausuttaviksi, mutta mitään kipureaktiota selittävää niissä ei ollut.

Minä olin vielä kaikesta autuaan tietämätön (ja onnekseni äidilläni oli kaapissa samaa beetasalpaajaa, jota itse tarvittaessa käytän. saatiin 120 leposykkeet taas normaalin rajoihin... Jaa mikä stressi? :P ), mutta pian eläinlääkäri soitti melko yllättäviä ja helpottaviakin uutisia. Kun ei mitään muuta ollut löytynyt, olivat vielä ottaneet pissanäytteen. "Runsaasti valkosoluja ja kohtalaisesti punasoluja. Armaksen oireet johtunevat rakkotulehduksesta."

Siis pissatulehdus! Siis aivan mahtavaa kaiken sen jälkeen, mitä se olisi voinut olla. Mutta oireet? Ei pissaamisoireita kuten kivuliasta pissaamista, usein pissaamista tai vaikeutta pissata. Ei hyppäämishaluttomuutta esim. sohvalle tai sänkyyn. Ei lisääntynyttä juomista. Ei ruokahaluttomuutta. Ei mitään.

Eilisilta meni naperokoiralla opiaattipöllyissä. (Jos sen vei ulos pissalle, se heittäytyi nurmikolle selälleen ja ujelsi. No, ei siis käyttäytyminen eronnut sisälläolemisesta mitenkään...) Antibioottia sai sairaalassa pistoksena, ja tänään jatkui kotona Synulox 200mg/50mg 1½ tbl aamuin illoin.

Toipumista torkuilla

Ei kommentteja: