Meillä nyt tök tök tökkii. Onneksi meidän ohjaaja lohdutti että tuommoinen taantuma tulee tosi monelle urokselle tuossa vuoden hujakoilla, eikä ollut huolissaan tilanteesta. Sylikääntö vielä jotenkin toimi, kun sitä on tehty aiemminkin, mutta niisto (ja saksalainen - vaimikäsenytoli) oli hieman harmaita hiuksia aiheuttava kokemus. Oiva ei vaan kertakaikkiaan suostunut hyppäämään mua kohti. Kai se meinas etten kuitenkaan väistä, kun olin muutenkin kömpelönä liikaa siinä edessä. Eikä varmaan auta asiaa että silloin kerran tossa talvella se jäi mun jalkoihin ja heitti voltin. Oiva teki totaalisen stopin ja haukkui ja peruutti. Ja siinä ei ole kyse huvittamisesta, vaan sen sitten näkee kun sille tulee semmoinen aivolukko, että ei vaan pysty/tajua/kykene.
Onneksi Päivi oli ajantasalla ja harjoitusta helpotettiin heti riittävästi. Saatiin myös kotitehtäväksi harjoitella niistoa sillä hyvin hyvin helpolla tavalla. Loppuun otettiin sitten semmoinen suoraviivainen hyppy-putki kaahailu joka menikin hienosti.
Sitkeästi ajateltiin myös mennä tiistaina korkkaamaan Oivan agikisaura mölliagilityn putkiluokkaan. Eli luokassa on vain putkia ja 20cm hyppyjä. Aiemman kokemuksen mukaan putkiluokan rata on melko suoraviivainen, eikä siinä yleensä ole ollut mitään hurjan vaikeita ohjauskuvioita. Lähinnä käydään tutustumassa myös vähän muihin agikenttiin ja nuuskimaan kisatunnelmia. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti