perjantai 4. helmikuuta 2011

Kevättä rinnassa

Mä olen ny taas niin rakastunu että ette voi varmaan uskookkaan. Löysin alkuviikosta tosta mein talon toiseltapualen pyörätieltä niin maukkaita tuoksuja että tuli ihan poru aina ku käveltiin siitä ohi nii et ne hajut loppu.

Mä sitte taas nii lemmentuskissani nuolin ton jalkani nahkat rikki, ku mää olen tullu siihen tulokseen ettei mutsi ota näitä mun tyttöystäviä vakavasti jos en tee asialle jotakin radikaalia ja näyttävää ikävöimisoperaatioo.

Se sitte kehtas viedä mua yks päivä hihnassa ja kuonopannassa lenkille! Ihan älytöntä! Mää kiamurtelin ja raavin naamaani maahan enkä pystyny eres kunnolla mahtaileen muille koirille sen kidutusvälineen takia. Muka liukasta ja selkä kipee emännällä ja kaikkee... Väitti vielä että jumitan joka lumikökkäreeseen missä näkyy keltasta. Mää sanon et se vaa tahallaan rääkkää mua!

Eikä tää rääkkäys siihen sitte loppunu. Eilen se meni tekemään mulle jonku betadinehauteen yöksi tohon jalkaan, ja siinä oli viälä rapiseva muovipussi. Enhämmää voinu edes olla samassa huoneessa sen rapisevan ja märän kinttuni kans. Jäin miälenosotuksellisesti si nukkuun olkkariin enkä menny ollenka tonne makkariin ku vasta sitte ku muut ei nähny.

Onneks mulle sitten vähän hyvitettiin mun kärsimyksiä ja käytiin tänää tuala Kangasalan soramontuilla ja metiköissä ulkoilemassa!

Ei kommentteja: