perjantai 18. toukokuuta 2012

Syteen tai saveen - näillä mennään

Tänään lähdettiin taas kerran Vethaussin suuntaan. Ruun vointi kun on vaan huonontunut. Tänään olisi muuten ollut mahdollista tähystellä keuhkot, mutta verihiutaleet olivat edelleen niin alhaalla (86) että vuotoriski minkäänlaisille operaatioille on liian suuri. Keuhkot kuvattiin taas kerran, ja tämän päivän eläinlääkäri oli sitä mieltä että koska kuvat on puhtaammat kuin ikinä, ja vaikka hengitys on mitä on, niin rohinoita ei kuulu, joten keuhkotähystys ei nyt olisi ekana listalla. Varsinkaan kun rahaa ei oikeasti ole kovin montaa tuollaista 800 euron toimenpidettä tehdä.

Saatiin uusi lääke, Imurel 50mg, tehostamaan verihiutaleiden nousua kortisonin lisäksi. Kontrolli on viikon päästä, ja jos arvot ovat parempaan päin, oli lääkärin suositus pernan poisto. Se auttaa trombosytopeniasta kärsiviä koiria. (Älkää vielä kysykö että miksi, en ole ehtinyt ottaa selvää). Lisäksi samalla voitaisi otaa luuydinnäyte, jolloinka saataisi varmuus onko kyse jonkinlaisesta luuydinsyövästä vai ei. Aina kun näille verihiutaleiden vähyydelle ei löydy edes syytä. Samaan syssyyn edelleen olisi suunnitelmissa kastraatio.

Näillä siis nyt mennään ensiviikkoon. Ja riittävästi vaan kipulääkettä Ruukkelille. Eli vaikka sitten Tramalilla viikon ajan "tainnuttaen", mutta ettei ainakaan ole kipuja.

Itsellä on pää aika pyörällä että ketä ja mihin tässä uskoo kun joka lääkärillä tuntuu olevan vähän omanlaisensa näkemys asiasta. Pernan poisto kuulosti kyllä ihan järkeenkäyvältä kun lääkäri sitä selitti. Pitää tässä nyt opiskella asioita viikon aikana ja paljon sitten tentata tohtoria myös jos ja kun nämä operaatiot tulevat ajankohtaisiksi. Kasvaimet toki kummittelevat nyt taustalla, mutta ensisijainen tavoite on saada verihiutaleet ylös, että jotakin voidaan ylipäätään alkaa tekemään.

Toivotaan että viikon päästä ollaan viisaampia, ja toivotaan että pernan poisto olisi meille se oikea ratkaisu. Enemmän kuin mitään muuta, toivon että asiat saadaan ratkaistua mitä pikimmiten parhain päin - ilman ylimääräistä tuskaa Ruulle.

Lääkärissä Ruu ainakin jaksoi olla melko reippaana, joten potkua vielä löytyy. Riittävä annos kipulääkettä tuntuu myös auttavan, ja Ruu nukkuu rauhallisesti. Eläinlääkärin mukaan, vaikka yleisvointi on väsynyt ja vaikka koirat kotona näyttävät kipunsa avoimemmin kuin klinikalla, ei Ruun tilanne yleisvoinnin osalta vielä näytä mitenkään hälyyttävältä. :)

Ei kommentteja: