Ruun möllitoko, Oivan mätsäri

Ruu möllitokoili tänään Forssassa.

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 9
Seuraaminen kytkettynä 8
Seuraaminen taluttimetta 8
Liikkeestä maahanmeno 8
Luoksetulo 10
Liikkeestä seisominen 9
Estehyppy 5
Kokonaisvaikutus 10

ALO I, 169p

Paikallamakuussa haukkui maahanmennessään. Kesken paikallamakuun kaksi vieruskaveria lähti lipettiin joista toinen meni omistajineen meidän takaviistoon. Ruu kurkki joka suuntaan, mutta pysyi varman oloisesti.

Seuraamiset meni melko haukkumiseksi ja vähän siitä johtuen haahuiluksi. Ei kuitenkaan tarvinnut lisäkäskyjä.

Liikkeestä maahanmenossa meni maahan vasta toisella käskyllä.

Luoksetulossa haukkui, mutta muuten nappisuoritus! Hieno perusasento ja kaikki!

Liikeestä seisominen muuten nappisuoritus, mutta istahti lopussa vasta toisella käskyllä.

Ei hypännyt ekalla käskyllä joten otin kokonaan alusta, jonka jälkeen ok. Muuten ei olis tullut (todennäköisesti) kuin kaksoiskäsky, joten saatiin vitonen kumminkin vaikka aloitin alusta.

Vuolaat kehut innokkuudesta ja teknisestä suorittamisesta, josta kokonaisvaikutukseksi 10. Harmittelut haukkumisesta, mutta kuulemma niin ihanan innokasta tekemistä, että 10 haukkumisesta huolimatta.

Sijoitus 4. :)

~~~~~~~~~~~~~~~~

Möllitokon perään Oivan mätsäri. Siitä ei paljoa kerrottavaa ole. Juoksi hienosti eikä edes yrittänyt haukkua ja on oppinut seisomisen taitavasti. Hampaiden katsominen oli tänään vähän ällöä, mutta onnistui kuitenkin ilman suurempaa draamaa. Oivalle siis pentukehästä PUN 2 !!! :)

Vartin tehotoko

Tänään reenailtiin Ruun kanssa keskenään amiksen hiekkakentällä. Otin sekalaisessa järjestyksessä luoksetuloja eri matkoilla (1-30m), liikkeestä maahanmenoa, liikkeestä seisomista ja seuraamista. Luoksetuloissa odotti maltillisesti käskyä ja hakeutui joka kerta oikeaan paikkaan sivulle. Jäävät liikkeet onnistuivat hienosti, ei ennakointia ja kuitenkin kaikki toimi yhdellä käskyllä. Seisomisessa autoin pari ekaa kertaa ihan namilla naamaan -meiningillä. Seisominen kun tuotti ongelmia viime tokoreeneissä. Mutta kun nami jäi pois, niin Ruu teki silti varmaa työskentelyä! Maahanmenoissa ei valittamista. Seuraaminenkin pysyi hyvänä ja intensiivisenä ilman ennakointia jäävistä liikkeistä, vaikka liikkeitä sekottelinkin ihan miten sattuu. Suurimman osan seuraamisista ja jäävistä liikkeistä tein lentävillä lähdöillä.

Reeniaika kaikkiaan 15 min, mutta mitä sitä sitten enää hinkuttamaan niin kauaa, että joku alkaa mennä pieleen. :D Ilman taukoja tässäkin ajassa ehtii tehdä toistoja paljon.

Oivan ekat agitreenit

Nappasin koirat töiden jälkeen autoon ja mentiin metsään ulkoilemaan. Eilinen tokokriisi alkoi helpottaa kun Ruu umpimetsässä teki hienoa tokoa. Se nähtävästi tartti vain poikkeaman rutiineihin. Ei nakkien pilkkomista, treenirepun pakkaamista, kentälle ajoa eikä oman vuoron odottelua. Joskin me nyt paljoa mitään treenattu, pari liikettä sillointällöin. Keskittyminen oli ainakin täysi 10! :)

Oivalla oli illalla ekat pentuagilitytreenit SportDogParkissa. Ensin käytiin läpi teoriaa, jonka jälkeen päästiin kokeilemaan putkea. Ihanaa kun Oivaa voi palkata lelulla! Se putken jälkeen ihan tohkeissaan roikkui lelussa. Sitten otettiin siivekkeiden välistä kulkemista ja siivekkeen kiertämistä. Pehmopallo toimi tässä erinomaisesti ja uskalsin pästää Oivaa irtikin. Pallon vaihto aina namiin ja uus kierto. Taitava Oiva! :)

Kotiläksyksi asioiden kierämistä ja eteenmenoa lelulla tai namialustalla.

Oiva Match Showssa

Oivan kanssa käytiin viime lauantaina ihmettelemässä maailman menoa mätsärissä. Oiva oli sinisten 3. ja sai kotiin tuomisiksi ruusukkeen ja erilaisia herkkuja sekä lelun. Hirmuisen nätisti se oli kyllä ja ehti näköjään viimekerralla oppia jo hyvät alkeet näyttelyseisomiseen ja kehässä ravaamiseen! Tai sitten se oli sattumaa. :D No, miten vaan, olin kyllä hyvin ylpeä Oivan hienosta käyttäytymisestä!

Oiva pääsi myös ekaa kertaa koirapuistoon. :)

Kamalimmat tokoreenit ikinä!

Oivan pentukurssi oli taas ensin, ja kaikki sujui oikein hienosti. Luoksepäästävyys, kontaktipujottelu ja luoksetulo kujassa. Uutena juttuna "paikallamakuu", eli koira maahan ja pennun mukaan askel pari taaksepäin ja takaisin palkkaamaan. Oiva kesti makuullaan hienosti parinkin askeleen poistumisen! Kokeiltiin samaa myös istualteen. :)

Mutta voi Ruukkeli, voi Ruukkeli! Kuuliko sitten että sille kastraatioajan varasin, vai todellako sitä niin ahdistaa että Oiva pääsee reenaamaan ennen Ruuta itseään. Vaikka Wellu toi taas Ruun jälkitoimituksena kentälle vasta juuri ennen omaa vuoroa, niin se näkee treenirepun pakkaamisen ja sen että mä lähden Oivan kanssa. Ruun reenit on meinaan vaan huonontuneet sen jälkeen kun Oivan pentukoulu alkoi. Siihen asti tehtiin hienoa nousujohteista iloista tokoa jo miellyttävän vähäisellä kailottamisella. Kipeäksikään en sitä nyt vielä usko, kun kotona painii Oivan kanssa ja metsässä jaksaa riekkua. Muutenkin kotona on ihan oma itsensä, joskin narttujen perään vähän pihisee.

On turha eritellä miten mikäkin liike meni, kun koko koira oli jossakin ihan ihme mielentilassa ja huusi, pihisi ja ulisi vaan minkä ehti. Keskittymiskyky täysi 0. Treenikaveritkin tuumasivat että jopas nyt onkin Ruulla kuppi nurin. Paikallamakuussa vinkuu, seuraamisessa haukkuu, sivulle tulee uudella käskyllä: SIVU PERKELE! Eli kaukana tokosta tämän päiväinen. Liikkeestä seisomista ei tällä viikolla osannut, vaikka vielä viikko sitten onnistui. Parhaiten pysähtyi kun tökkäsi nenään ja sanoi "kissa". Tämä todisteeksi koutsille, jonka mielestä meillä on huono käsky. :D Olin eri mieltä, kun se vielä viikko sitte pysähtyi ODOTA käskyllä. Nyt oli ihan sama mitä sille tarinoi, pysähtyi vasta nenän tuuppaisuun.

Ainoat kelvolliset liikeet olivat luoksetulo ja liikkeestä maahanmeno. Että näillä eväillä sunnuntaina möllitokoon. Ehh... :D

Nyt todellakin harkinnassa jättää Ruun kurssi kesken, ei tässä enää kuin pari kertaa olisikaan kun viimeinen kerta jää kastraation takia välistä. Uudella innolla sitten marraskuussa hallireeneihin, kun Oivan treenit ei ole samana päivänä. :) Jos taas löydettäis se iloinen meininki, jonka takia tokossa on käytykin!

Sateiset tokoreenit

Käytiin Ruun kanssa tokoilemassa porukassa. Tänään oli sitten taas ääntä vähän liiankin kanssa. Se tosin käy nyt kotonakin ihan kierroksilla jonkun ihanan nartunhajun takia, että olisko vaan nyt jotakin sellaista yhdistettynä viimeaikojen treeneihin joissa ollut oman vuoron odottelua ---> Kierrokset tapissa.

Aloiteltiin ohjatulla noudolla ja ruudulla, vähän semmosta haahuilua meinas olla. Kapulallekkin lähti ja pysähtyi ja tarvitsi välillä lisäkäskyjä. Muutkin reenaajat oli sitten saapuneet paikalle ja otettiin paikallamakuu. Pyysin saada Ruun keskelle, kun useasti jostakin syystä on tullut valkattua/ajauduttua reunapaikalle. Muutenhan se siellä makas ihan hyvin, mutta tänään se pihisi, piippasi ja lauloi koko pirun paikallamakuun ajan. Päätin olla puuttumatta asiaan, koska yleensä se makaa ihan hiljaa. Tulkitsin ääntelyn vitutuksena sateessa ja vesilätäkössä maakaamiselle. Pysyi kuitenkin hyvin.

Luoksetulot tänään ihan ok, pari kertaa jäi loppuasento vähän vinoksi, joten otin myös askelsiirtymisiä ihan namilla imuttamalla.

Otettiin myös käskytettynä molemmat jäävät liikkeet sekä luoksetulo. Liikkeestä maahanmeno oli hyvä. Luoksetulossa ensin nousi seisomaan kun kävelin poispäin, mutta aloitettiin alusta jonka jälkeen teki hyvin. Liikkeestä seisomisessa oli pieni viive ja pari askelta käskyn jälkeen, mutta seisoi sitten ihan varmasti sivulle palaamisisneen kaikkineen. :)

Luulen että reenataan ensviikolla kerran tokokurssilla, ja sitten reilun viikon päästä möllitokoon. Tuntuu että Ruu alkaa soveltaa jokaista aloluokan liikettä kun se kyllästyy hinkkaamaan niitä. Ja sitten kun se ei kuitenkaan kyllästy, koska toko on ihanaa! Eli se tekee aina, mutta näköjään sitten vähän omia ratkaisujaan kun alkaa olla liian ennalta arvattavaa. Ainahan sitä voi keksiä muutakin ohjelmaa kuin tokon hinkkaamista. Jos vaikka sais aikaseks jotakin jälkeä noille tehdä. :)

Tiistaitokot

Päivitin tuohon Ruun omalle "välilehdelle" myös kaikki Ruun näyttelyarvostelut, etteivät mene hukkaan vanhoilta sivuilta. Tuli hirvee hinku Oivan kanssa näytelmiin, Ruun näyttelyura kun taitaa olla jo aika pitkälti käyty. Sunnuntaina käytiinkin turisteina Hyvinkään näyttelyssä ja treffattiin samalla Taikarummun poppoo sekä Ruun poika Urban ihmisineen. Näyttelyn jälkeen käytiin Rutikassa ulkoilemassa ja hyvät oli painit, Oivaltakin lähti molemmat heiluvat alakulmurit. :)

Sitten tokoihin. Ennen treenejä käytiin kolmen vartin kävelyllä. Oiva ehti vapaanaollessaan rannalta evästää pari särkeä, eikä tietenkään antanut aarteitaan pois vaan söi ne kiireenvilkkaa. Pitää syödä hyvin että jaksaa!

Oivan ryhmä oli ensin. Aloitettiin luoksepäästävyydellä, sivulletuloilla ja seuraamisella. Oiva ohjautuu namiavulla sivulle hyvinkin näppärästi, ja seuraamista tein ihan imutusmeiningillä, lyhyitä muutaman askeleen pätkiä ja myös käännöksiä. Luoksepäästävyydessä tervehtii "tuomaria" innokkaasti, mutta antaa mm. katsoa hampaat melko nätisti. Luoksetulo otettiin taas yksitellen. Kirmasin pois Oivan luota (jota tietty pidettiin kiinni) ja käännyin, niin siellä se istui hienosti! En sitten tiedä oliko ehtinyt kuitenkin tempoa mun perään, todennäköisesti. Nappasin lelun taskusta ja kutsuin Oivaa, ja Oivahan tuli kuin ohjus ja tarrasi leluun kiinni. Taisi siinä hammaskin irrota taas. :D

Lopuksi otettiin vielä maahanmenoa. Ohjasin Oivaa namilla maahan ja nyt se hoksasi sen nopeammin kuin viimeksi. Hassua on se, että kun Oivan saa maahan, voi itse seistä ihan suorana, ottaa lisää namia taskusta ja palkata sitä taas sinne maahan. Siellä se pötköttelee kun sinne on kerta menty! Koska tämä sujui niin hyvin, kokeilin maahanmenoa myös sivulla. Taas sama juttu: Välillä sai kaivaa lisää nameja taskusta ja Oiva makasi kiltisti maassa! Hassunhieno napero! :) Loppuun vielä leikkimistä palkaksi, Oivan pissatus, ja koiran vaihto.

Ruu olikin sitten kerännyt kierroksia ja haukkunut taukoamatta tunnin autossa. Aloitettiin seuraamisella, mikä menikin yllättävän hyvin. Vähän meinasi olla viimekertoja enemmän pihinää ja piippaamista, mutta hyvin se seurasi. Mutta haukkuminen joka ikisessä muussa välissä olikin sitten ihan mahdotonta. Tänään oli aiheena hyppy, ja omaa vuoroa odotellessa päätin tehdä vähän Ruuta virkistäviä juttuja, kun niitä niin viime kirjoituksessa menin lupaamaan ja vannomaan. :D

Aloitin noutokapulan kanssa. Koira perusasentoon, kapula suuhun ja kontaktikävelyä. Siitä pysähdyksiä joista sitten kapulan luovutus. Muuten hyvä, mutta se pystyy ihan liian helposti haukkumaan kapula suussa! Päätin jatkaa noutoteemalla ja virkistellä muistia ohjatun noudon kanssa. Ohjattua noutoa (eikä myöhemmin olevaa ruutua) en ole opettanut kovin virallisesti tai oikein ts. niin pitkälle kokeita ajatellen. Ne on lähinnä olleet sellainen hupinumero ja mielenvirkistys muiden liikkeiden ohessa, ja Ruu tykkää niistä.

Eli koira istumaan sivulle, johon jätin sen odottamaan. Vein kapulat viistosti noin 5m päähän Ruun taakse. Kapuloiden etäisyys toisiinsa oli varmaankin vajaat 10m. Siitä sitten ohjasin Ruuta hakemaan aina jommankumman kapulan, ja aina se toi oikean. En ollut niin tarkka loppuperusasennosta, mutta melko hyvin se sivulle hakeutui ja piti kyllä kapuloita suussa kunnes otin ne.

Ehdin vielä ennen meidän hyppyvuoroa harjoitella ruutua. Vein ruutuun namialustan, ja sinne nameja. Lähetin Ruun ruutuun ja kirmasin itse perässä. Kun Ruu kääntyi namialustalta mua kohti, pyysin sen joko maahan tai seisomaan (odottamaan). Hyvin toimii! Mitä nyt ajatuksissani annoin ekalla lähetyksellä RUUTU käskyn SINNE käskyn sijasta... Noh, sattuuhan noita. Tein väliin pari kertaa tyhjällä namialustalla, ja kyllä se sitäkin lähti innoissaan tarkastamaan.

Hyppy tehtiin myös namialustan kanssa, jotta Ruu ei jäisi niin lähelle estettä. Muuten hyvä, mutta se alkoi tuijotella namien syönnin jälkeen koutsia, koska se seisoi lähempänä (ja se niitä nakkeja sinne alustalle laittoi...). Koutsi siirtyi siis nakkien laiton jälkeen selkeästi kauemmas, niin Ruu teki ihan nappisuorituksia. :) Hypyn jälkeen tehtiin liikkeestä seisominen, ja se sujui myös ongelmitta.

Seuraavana vuorossa yksitellen ALO luokan luoksetulo. Luulis että helppo nakki. Ruu painui ensin joka kerta maahan kun jätin sen. Sitten se ei osannut enää tulla edes sivulle vaan siihenkin syöksyi jotenkin ihmeellisesti maate. Lopulta kun pääsin kutsumaan koiraa se tuli ihan lupaavan näköisesti, kunnes jäi istumaan mun etuviistoon noin 2 metrin päähän. Sitten taas istu-maahan-istu-maahan jojokoiraa perusasentoon, ja koita siinä nyt jotain järkevää saada aikaan kun alkoi jo naurattaa. Taas päästiin kutsumisvaiheeseen niin Ruu alkoi jolkotella mun luokse tutkien samalla nurmikkoa... Ei kuitenkaan vaikuttanut mitenkään ahdistuneelta tai rauhoittavilta signaaleiltakaan, vaan siinä nyt oli joku haju. Teki ylihitaan, mutta tarkan perusasennon. Miljoonas kerta toden sanoo ja saatiin lopulta yksi ihan mallikas luoksetulo, joskin lyhyellä matkalla ettei se taas ehdi mennä maahan... :D

Loppuun vielä paikallamakuu, nyt sai makoilla ihan luvan kanssa! :D

Match Show ja tokopulma

Oiva kävi Lielahdessä mätsärissä. Pariksi saatiin 6kk ikäinen kelpie, että ihan kivan tasainen pari, pentuluokassa kun oli kaikenkokoiset samassa. Tuomari oli virallinen ulkomuototuomari ja juurikin FCI ryhmän 5 tuomari. Kehui kovasti Oivaa miten hyvän mallinen se on, miten hyvin kehittynyt lihaksisto, hyvinhoidettu napero ja hienosti opetettu. Oiva esiintyikin ihan mallikkaasti, kun "hienosti opetettu" tarkoitti näyttelyhihna kaulaan ennen kehää ja kokeillaan mitä se tekee kun sanoo "seiso". :D

Tietysti pari ilopomppua mahtui mukaan, mutta ihan hienoa raviakin. Näillä eväillä irtosi punainen nauha ja hyvä mieli. :) Sitten jäätiinkin odottelemaan punaisten kehää. Pentuja oli kaikkinensa 63, ja me oltiin tietty menty hetikohta kymmenen jälkeen ihmettelemään maailman menoa kun kehät alkoi klo 12.

FAIL!

Oiva oli punaisten kehässä jo ihan väsynyt ja sitä kiinnosti enemmän kehän ulkopuolella leikkivät sinisen saaneet pennut. Melko hyvin se silti malttoi olla, mutta ei päästy jatkoon. Sitten oli vielä rokkikoirakisa, missä joku Popedan hemmo (en muista enää minkä niminen) valkkas suosikkikoiransa. Koiraa oli tietty saanu mielensä mukaan koristella, ja Oivalle askartelin vanhasta niittivyöstä ja oranssi-mustasta kengännauhasta rouheen pannan ja taluttimen. Ei Ollu Oivasta kuitenkaan rokkikoiraksi tänään ja lähdettiin kotiin. Maukan takaloosterissa tuhisi koko kotimatkan hyvin uuvutettu pentu, joka oli tutustunut taas monen eri näköiseen lajitoveriin. (Ja yritti varastaa tanskandogilta pehmolelun...)

Ruun kanssa sitten taas käytiin yksinään amiksella tokoilemassa. Ruu on ilmoitettu 2 viikon päästä olevaan mökllitokoon, ja nyt se keksi alkaa vapaanaseuraamisessa laamailla takavasemmalla. Niinkuettä TÄ?! Ei mitään paniikkia mutta tänään oli eka päivä ilman punkkilääkitystä. Muuten menikin sitten ihan hyvin. Paitsi se on tänään ollut vähän väsynyt. Mutta se johtuu siitä että se on täällä koko päivän murjottanut kun Näppylä pääsi koko päiväksi jonnekkin namirepun kanssa, ja Ruu ei. Eikö johdukkin...?

Muistaisin tätä laamailuongelmaa olleen joskus ennenkin. Vielä kun jaksais kaikki satavuotta lukee omaa blogiaan taaksepäin, että mikä siihen on silloin mahtanut olla syynä. Varmaan liian tylsät ja samanlaiset seuraamisharjotukset, veikkaan mä. Nyt lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon, ja mörököllit ja sanojen syömiset, että ennen möllitokoa en tee perusseuraamista ollenkaan. Vain askelsiirtymisiä (tai muita perusasentoa vahvistavia harjoituksia) ja seuraamista vain pakolliset jäävien liikeiden harjoittelussa. Voisi myös ottaa ruutua tai ohjattua noutoa, niin tulee vähän vaihtelua. Paitsi jos ohjatuissa reeneissä tehdään seuraamista ni on kai tavallaan pakko sitä sitten ottaa. Ei tää mein möllitokoura nyt niin pilkun viilaamista ole. :)

Muuten jäävät liikkeet meni hyvin, seisominenkin ilman namia ja käsiapua. Vaikka huomasin vaistomaisesti tekeväni vasemmalla kädellä jotain minimaalista elettä, vaikka koitin olla tekemättä. Luoksetuloissa alkanut taas muistamaan että pitää tulla suoraan sivulle ja vielä istuakkin siihen. Ei varastanut lähdöissä, joskin yhdellä kerralla kun säpsyin hämyksi itse pakkoliikkeitä, niin koirakin säpsyi ja nyki, mutta ei lähtenyt. Huutelin itselleni käskytystä jotta "Valmis?" ja Ruu tuli vasta oikealla käskyllä. Hieno Ruu!

Anaplasmoosia ja koirakylpylähommia

Kokonaista puolitoista viikkoa ehti kulua silmänaarmusta, kun taas matkasimme Vethaussiin. Tällä kertaa Ruu oli astunut todennäköisesti lasiin, ja takajalan anturassa mollotti haava. Haava oli todella siisti, ja kotona sitä puhdistin, desinfioin ja kuivasin. Yritin haavaa teipata kiinni, mutta seuraavaan aamuun mennessä haava oli kuitenkin vuotanut. Yritin sitten arpoa jäänkö katselemaan haavaa viikonlopun yli, vai parantuiskohan se itsellään. Mielessä kumminkin kummitteli, että JOS se tulehtuu ja taas Ruu joutuu syömään jotakin lääkekuuria turhaan... Päätin siis käydä näyttämässä haavaa, kun veriarvokontrolli voitaisiin ottaa samalla kertaa.

Haavasta kyllä jää henkiin puhdistamisella ja ulkona suojaamisella, mutta yllätys olikin että veriarvot ovat edelleen vinksallaan. Ruu on ollut niin reipas, etten ikinä olisi sen uskonut olevan vielä jotenkin sairas. Leukopeniaa on edelleen sitkeästi, ja nyt on myös trombosytopenia uusinut! :( Tiedossa siis todennäköisesti Doksisykliiniä lisää aina 12 viikkoon asti.

Jätin tänään kuitenkin vielä soittopyynnön Ruuta yleensä hoitaneelle lääkärille. Ei sillä ettäkö viimekertaisessa olis mitään vikaa ollut, mutta haluan silti kuulla Ruuta huhtikuusta asti hoitaneen ell mielipiteen. Asiaa taas sulateltuani ja tutkittuani on tietty taas miljoona uutta kysymystäkin mielessä. Olisko sillä sittenkin anaplasmoosin kaverina borrelioosi? Jos pitkittyneeseen borrelioosiin saatetaan käyttää tiettyä suonensisäistä ab-lääkitystä, ni onko semmoisesta mahdollisesti hyötyä meille? Auttaako se myös sitkeään anaplasmoosiin jos meillä ei kuitenkaan ole sitä borrelioosia? Tartteeko mun nyt ylipäätään ressata, kun Ruukkeli on kuitenkin ihan reipas? Voiko toi jumalaton päällikarvaa myöden oleva karvanlähtö olla sittenkin joku uusi oire? Pitäsikö liikuntaa nyt kumminkin jotenkin säännöstellä vai antaa palaa vaan täysiä jos koirasta menohaluja kerta löytyy?

Ruu jäi siis kotiin parantelemaan tassuhaavaansa, ja lauantaina lähdettiin Oivan kanssa Taikarumpulatreffeille Hyvinkään Koirakylpylään. Tutummista koirista paikalla oli Oivan sisarukset Runo ja Toi, äitikoira Oona, sekä Oivan mummu Tuike. Lisäksi näin ekaa kertaa sitten pentulaatikkoaikojen Ruun pojan Urbanin! Ihan oli isin poika. :) Kaikkinensa taisi olla 14 koirulia uimasilla. Mutta mitäs siitä sen enempää, kuvat kertoo taas enemmän. Hauskaa oli, ja pitää järkätä uusi retki, että Ruukin pääsee kylpylään! :)

Oiva ja uimaliivit

Uudestaan!

Oiva ja Toi

Uimakilpailu: Oiva, Oona, Runo ja Toi

EDIT: No nysse mein oma lääkäri soitti. Doksisykliiniä ei enää jatketa, koska Ruu on ensinnäkin hyvinkin reipas ja pirteä, eikä veriarvot ole mitenkään vaaralliset joskin vähän epätavallisen alhaiset. 8 viikon kuurista vielä 5 päivää jäljellä, sitten jätetään lääkkeet pois ja toivotaan parasta. Jos oireet palaavat, on seuraava askel ottaa luuydinnäyte, että tuottaako luuydin edes niitä soluja tarpeeksi. Edelleen mennään siis voinnin mukaan. Jos kerta liikunta maistuu, niin ei muutaku lenkille ja harrastuksiin niinkuin tähänkin asti! :)

Nyt peukut ja varpaat pystyyn että Ruun vointi jatkuu yhtä hyvänä!

Tokokurssit alkaa!

Eilen alkoi siis Oivan pentukurssi ja Ruun seuraava jatkokurssi. Ruun meni maailma ihan ylösalaisin jo siinävaiheessa, kun pakkasit tokoroinat reppuun ja lähdin Oivan kanssa reeneihin. Ruu jäi kotiin suurena kysymysmerkkinä.

Oiva oli hirmuisen taitava! Ensin vähän jännitti kun kentälle tuli kaksi partacollieta. Sitten kolmas... neljäs... viides! "Niillä on pesä täällä jossain!", tuumasi Oiva. Kolme partiksista oli kuitenkin ihan pikkuisia vielä, 3,5kk ikäisiä. Kohta oli pentupainit käynnissä ja mietin mahtaako reenaamisesta tulla yhtään mitään.

Aloitettiin luoksepäästävyydellä ja Oivakin malttoi pitää kaikki 4 tassua maassa ja hampaitakin sai vähän kurkata. Kontaktiharjoitukset sujuivat hyvin, todella nopeasti Oiva hoksasi jutun juonen. Aluksi vähän pomppi kuin vieteri ja komensi haukkumalla, mutta parin onnistumisen jälkeen istuatönötti edessä ja tuijotti silmiin!

Oiva hurjistui ihan todella kiihkeään leikkiin vihreällä jänis-pehmolelulla, joka oli ratketa liitoksistaan. :D Pitää nähtävästi opetella myös lelulla palkkaaminen, kun näin hyvin häiriössäkin leikkii!

Luoksetulot meni mallikkaasti, ja muut koirat ei siinävaiheessa kiinnostaneet yhtään. Kontaktipujottelu Herra Snellmannin (hienoilla ja kalliilla) kalkkunasuikaleilla oli ihan helppo juttu. Samaten sivulletulon alkeet. Kamalan taitava mukula! :)

Wellu tuli kentälle hakemaan Oivaa ja tuomaan Ruuta. Oiva ei olis halunnut lähteä kotiin ja Ruulla oli jo valmiiks kuppi nurin. Se haukkui _hyvin_ närkästyneesti ensimmäiset 5 minuuttia ja alkoi sen jälkeen kytätä muita että kenelle vois räyhätä tästä kokemastaan vääryydestä. Siinävaiheessa tukistin jo poskivilloista, että NYT meni raja rikki. Senkus kailottaa muuten vaan, mutta räyhääminen ei käy laatuunsa.

Ruu siitä sitten tokeni, ja aloitettiin reenit. Luoksepäästävyys meni hienosti tiukahkolla käskytyksellä. Enää ei tarvinnut pitää nakkia naaman edessä ettei lähde haahuilemaan ja ala haukkua. Koko ryhmän seuraamisessa sikinsokin ja toisiaan ohitellen oli keskittyminen vähän hukassa. Ruun teki mieli haukkua ja se unohtui pari kertaa katselemaan muita. Ekassa luoksetulossa varasti, mutta pysähtyi itse kahden askeleen jälkeen. Sen jälkeen meni hyvin.

Paikallamakuu oli oikein hyvä, mitä nyt kerran alkoi pestä vehkeitään rivissä! :D Paikallaistumisessa harrastin haara-perushyppyjä ja muuta loikkimista että malttaisi luoksetuloissakin istua ja odottaa käskyä. Tein istumaan jättämisiä ja poistuin juosten. Ruun naama venähti kun jätin sen istumaan, ja poistuin viistosti n. 10m päähän toisen koiran eteen! Siellä se järkyttyneenä sitten istuatönötti. :D Jospa muistais enskerralla olla varastamatta luoksetuloissa.

Loppuun otettiin vielä piiiiiitkän matkan luoksetulo, ja kutsuin Ruuta ja lähdin juoksemaan karkuun. Tuli ainakin lujaa! :)

Pitää nyt vähän katsella Ruukkelin mielentilaa kun se joutuu odottamaan omaa vuoroaan. Ei taida olla paljon eroa sillä odottaako se autossa reenikentän laidalla vai kotona... Viimeikoina on mennyt reenit niin hyvin, etten nyt haluaisi pilata hienoja onnistumisia väärällä mielentilalla. Kyllähän se nytkin hyvin teki, mutta keksittyminen oli Ruuksi aika huonoa kuitenkin. Homma ei ollut ihan niin iloista, vaikkei sitä nytkään mihinkään tarvinnut todellakaan patistella. Katsotaan nyt pari viikkoa miten etenee, vai reenataanko Ruuta sitten kokonaan eri päivänä. Kun sinne tokokokeeseen tekee mieli...

Päivitystä

Ompas jäänyt päivittelyt taas muiden juttujen jalkoihin! Oiva on saanut jo kaikki rokotuksensa ja tänään alkaa pentukurssi! Lisäksi muutaman viikon päästä alkaa agilityn pentukurssi!

Nokialla on piipahdettu treffaamassa Ruun, Oivan ja Tuikkeen kanssa Oivan velipoikaa Toita. Ihan on veljekset saman oloiset!

Ruu tökkäsi silmänsä johonkin ja sai siihen pienen naarmun. Vethaussin keikkahan siitä tuli, kun ei noita silmähommia viitsi alkaa arpomaan. Tippakuuri saatiin.

Lisäksi Ruu osallistui Agiepiksiin. Reenattuhan ollaan n. 6 vuotta sitten omatoimisesti alkeis- ja jatkokurssin verran. Ja useimmiten  40-45cm esteillä kun Ruu oli vasta noin vuotias. :D

Ensin mentiin putkirata, jossa putkia ja hyppyjä (20cm). Viimeisellä putkella Ruu muisti ettei osaakkaan putkia, ja hyppi mm. putken päällä. Vähän oli jopa ohjauskuvion tynkääkin laitettu radalle. Sijoitus 19./31. ja kaikesta kuitenkin lopulta suoriuduttiin, niin olen enemmän kuin tyytyväinen. Ainakin meillä molemmilla oli hurjan hauskaa!


Sitten osallistuimme mölliradalle. Lähdössä Ruu sujahti kolmesti ykkösesteen alta ja sitten kun hoksasi että siitä voi myös hypätä, niin loput hyppikin todella hienosti. 54cm koiran ei tartte ku korvat kääntää littanaan niin hyvin mahtuu 55cm esteen alta, sanoo Ruu. Puomi, A ja pituus meni kuin vettä vaan. Suurin ropleemi oli kolme peräkkäistä U-mallista putkea. Tässä oltiinkin sitten viimeisiä "tuloksella" 112,82 virhepistettä.

Kummallakin radalla Ruulla oli hetkensä, pinkoi kuin ohjus ja mä H-moilasena koitan pysyä perässä kun se menee niin hienosti!

Ruulla alkaa tänään myös seuraava TOKO-kurssi. Se on nyt pari kertaa ollut reeneissä ihan hiljaa ja tehnyt ihan superhienosti! Piti vain vaihtaa seuraamiskäsky "Nätisti!" -käskyksi. :D Suotta sitä käskeä seuraamaan, kun se tekee sitä jokatapauksessa ellei erikseen ole painotettu että tarttis jäädä paikalleen. Pikku työmuurahainen! :)



Lisää reeniä on tiedossa kun ollaan löydetty tiemme Valkeakosken Tokoilijan FB-ryhmään. Kerran ollaan näissä omatoimireeneissä jo vierailtu!

Ruun epiksien "tulokset" :D

Oivassa on hortonomin vikaa :D

Oiva & Toi

 

Nyt lähti lapasesta! oiva eessä ja Toi takana.



Samikset!

Uusin ostos: Maukka :)