Agilitykurssin 2. kerta + Reginan agi-vartti

Tänään oli agilitykurssin toinen kerta. Tehtiin ensin kotitehtävänä ollutta serpentiiniä, ja saatiin Huldalle esteet jo kokonaan suoraan linjaan. Todella hienosti Hulda haki niille sopivat reitit! Toisena harjoituksena käytiin läpi takaakierto-persjättö, sekä japanilainen. Näistä harjoiteltiin ensimmäistä. On siitä nyt jokunen aika kun on Huldan kanssa vimeksi tehty takaaakierto-persjättöä, mutta hyvin se sujui tauonkin jälkeen! Ainakin siis Huldan osalta, mähän juoksentelen itse ihan ihme suuntiin siitä esteen jälkeen.

Kotona oli jo viikonloppuna aloitettu harjoittelemaan taukomattoa, ja ei kertakaikkiaan mitään ongelmaa siirtää harjoittelua halliin. Hulda jo hyvin tähtää itsensä maahan matolle, ja malttaa siinä pieniä hetkiä maatakin. Nyt vaan pikkuhiljaa harvennetaan namien antoa ja annetaan Huldan tarjota mattoa matkankin päästä.

Ennen Huldan kurssia oli Reginan ohjattu "agi-vartti". Tehtiin tuttua tolpan kiertoa ja putken tarjoamista. Siitä sitten yhdisteltiin tehtäviä kierto + putki ja putki + kierto + putki. Regina tekee tosi hienosti hommia, ja sitä pitää ihan pidellä melkeimpä sylissä jos sen haluaa hetken lepäävän: Se nimittäin tarjoaa kaikkia osaamiaan tehtäviä muuten ihan nonstoppina. Hetkeksi unohdin, ettei Regina halua pois kentältä, ja kun olin kävelemässä väliaidalle Regina katsoi, että "En ole tulossa!", ja lähti pinkomaan hallin toisessa päässä olevaan putkeen...

Huldalle kotiläksyksi persjättöharjoitus, sekä serpentiini. Taukomaton harjoittelua jatketaan myös. Reginalle kierto + putki, sekä erikseen putken tarjoamista eri matkojen päästä, eri kulmista. Lisäksi Reginalle pitää askarrella heitettävä lelu, josta se saa itse kaivettua namit. Esim. tennispalloon sopiva viilto, nakit sisään ja sitten Reginan kanssa harjoittelemaan miten se avataan. :)

Hajoitin? Tein paremman!
Ilmastoidun. Kesää varten.
P.s. Multa irtosi hammas!

Agikurssin kotitehtäviä (osa 2), sekä seuraamista ja muita juttuja

Eilen käytiin taas hallilla treenaamassa mm. agikurssin kotitehtäviä, mutta tuli siinä tehtyä myös seuraamista Huldan kanssa, sekä kiertoharjoituksia ja putkea Reginan kanssa. Hulda aloitti kotitehtävänsä kanssa, mutta koska olin ykin hallilla, niin ei tuosta videoimisesta meinannut tulla tietenkään mitään, kun koira on videolla hyttysenpierun kokoinen täplä, mutta ehkä siitä nyt jotain näkee... Tosi hyvin Hulda hakee itse linjaa hypyille, vaikka ohjauksesta ei tule tässä harjoituksessa apuja. Tehtiin taas 4 toistoa kerta kerralta enemmän esteitä vinoon kääntäen, ja saatiin jokaisesta toistosta onnistunut. Tältä näytti siis neljäs toisto:

Harjoitus kuvattuna toisen putken suulta.
Näin vinoon estet lopulta saatiin.
(Harjoituksen pohjapiirros edellisessä
postauksessa)

Regina jatkoi taas siivekkeiden kiertoja. Kotona olen huomannut, että se kiertää pöydänjalkaa mielellään aina vain vasempaan, vaikka sen lähettäisi kiertoon niin, että oikea suunta olisi loogisempi siitä lähestymisestä. Kiinnitin nyt huomiota hallilla, että valitseeko se aina sen vasemman suunnan, vai liittyykö se enemmän tuohon pöydänjalkaan. Olen saattanut sitä alkuvaiheessa vahvistaa huomamaattani enemmän vasempaan kääntyvistä kierroista, kun palkkasin kaikki kierrot mitä se tarjosi. Hallilla tätä ongelmaa ei ollut, vaan se kiertää aika tasapuolisesti kumpaankin suuntaan. Ilmeisesti se siis on oppinut, että pöydänjalalla on alussa tullut vahingossa palkattua enemmän sitä vasenta suuntaa. Aika magee pupsi, vaikka itse sanonkin! Tässä pätkä Reginan kiertoharjoituksista kahdella siivekkeellä:

Mun oli hirveä hinku päästä tekemään Huldan kanssa seuraamista, joten sitä sitten seuraavaksi. Pallopalkalla se oli niin tiloissaan, että se seurasi kyllä hienosti, mutta myös haukkuapaukutti ihan kokoajan. Rohkenin jopa aika kovasti komentaa sitä siitä, mikä yleensä saattaisi lässähdyttää koko vireen ja Hulda heittäisi hanskat tiskiin, mutta eikä mitä. Sama meno jatkui edelleen. Totesin, että joku muu ratkaisu pitää olla. Muuten me huudetaan kilpaa ja päällekkäin.

Työnsin siis pallon taskuun ja kaivoin nakit esiin, ja ohjasin sen niillä pari kertaa perusasentoon. Siitä kun lähdin seuruuttamaan niin Hulda olikin hiljaa, mutta seurasi tosi hyvällä vireellä. Palkaksi pieni nakkien saalistus armottoman kehuhihkumisen kanssa ja vielä se pallonheito siihen päälle. Uuteen toistoon pallo taskuun ja yksi nakkitemppu sopivasti pitämään virettä aisoissa ja taas hiljainen ja hieno seuraaminen, josta edellä kuvatut palkat. Teki ihan mieli taputtaa itseään olkapäälle kun siitä lennosta keksin ratkaisun asiaan. Monesti ei heti keksi missä mättää, ja ne hyvät ideat tulee sitten joskun illalla kotona... Tässä vasemmalle käännöksiä:

Toisessa pätkässä sitten melkoista kiemustelua sinnetänne. Ensikerralla pitää muistaa tehdä enemmän käännöksiä myös oikealle. Videon "äkäinen" oikealle käännös on ihan tarkoituksella sellainen kuin se on. Kun yllättäen vähän karkaan Huldalta, se aktivoituu ja on tosi tarkkana siitä mihin suuntaan ollaan seuraavaksi menossa. Ei välttämättä sovi kaikille, mutta Huldalle oikealle käännöksiä on alussa opetettu tällä tavalla, joskin se on aluksi tietenkin palkattu heti jokaisen käännöksen jälkeen kun se on aktiivisesti kirinyt mukaan. Koesuoritusta ajatellen on kuitenkin tarkoitus tehdä luonnollisemmat käännökset. Viljelen näitä "aktivointikäännöksiä" kuitenkin toisinaan edelleen.

Lopuksi molemmat koirat tekivät putkiharjoituksia. Regina hyvin loivasti kaarevaa putkea molemmilta puolilta, eli aluksi sisäkurvin puolelta jossa se kokoajan kääntyy ns. mua kohti, ja sitten vielä ulkokurvin puolelta, jossa putki kääntyy (joskin hyvin pienesti) poispäin minusta. Meni molemmat tosi hyvin.

Huldalle tein pimeisiin kulmiin lähetystä samalla hyvin loivakaarisella putkella, ja päätin kokeilla lampaankarvavetolelua palkaksi. Hulda kävi leluun kuin sika limppuun ja veti niin p*rkeleesti, että mua alkoi hirveästi naurattaa ja Hulda ihan oikeasti meinasi voittaa lelun mun käsistä heti alkuunsa. Näköjään se on kehittynyt leikeissään myös treenitilanteissa siihen pisteeseen, jossa vetolelu on oikeasti tosi hieno. En meinaan meinannut saada sitä irti lelusta edes nakilla. Ja se on jo jotain se... :D

Agikurssin kotitehtäviä

Eilen käytiin hallilla treenaamassa Huldan kanssa agikurssin kotitehtäviä, ja Reginan kanssa sitten työn alla olleita juttuja kuten putken tarjoamista ja siivekkeen kiertoa. Huldan ensimmäinen harjoitus oli kuvan mukainen:

Tarkoitus oli tehdä neljä toistoa jokaista toistoa vaikeuttaen (paitsi tietenkin jos ei suju, niin sitten helpotetaan). Ensimmäisellä toistolla jätin Huldan istumaan esteen nro 2 taakse, jotta sain itse etumatkaa. Sen jälkeen otettiin ensimmäinen putkikin mukaan harjoitukseen ja neljällä toistolla päästiin aika hyvin tuohon kolmoskuvan tilanteeseen esteiden vinoudessa. Tätä harjoitusta on tarkoitus jatkaa myöhemmin tällä viikolla suunnilleen siitä vinouskulmasta, johon ensimmäisellä harjoittelukerralla jäi. Videolle tallentui Huldan viimeinen toisto tästä harjoituksesta.

Regina harjoitteli omalla vuorollaan ensin yhden siivekkeen kiertoa pienen matkan päästä, ja ensimmäistä kertaa myös kahden siivekkeen kiertoa. Jonkinlainen valssin esiaste tästä saatiin aikaan. Heti kun Regina huomaa, että harjoitus loppuu ja joutuu kentältä pois, se alkaa pinkoa mua karkuun... Ihan positiivinen ongelma, että pentu tykkää treenaamisesta niin kovasti!

Toisella vuorolla Hulda jatkoi kotitehtävien parissa putken pimeän kulman kanssa. Koira siis lähetetään kaarella olevaan putkeen sen takaa, ja koiran pitäisi myös kääntyä putkesta tultuaan takaisin ohjaajaan päin. Kokeilin tehdä tätä ilman hyppyä, ja hypyn kautta vauhdin saamiseksi. Hulda kyllä menee tunnollisesti putkeen, mutta menee sinne tosi hitaasti. En tiedä onko se vain jotakin epävarmuutta vai järkevää varomista, mutta pitää helpottaa tehtävää seuraavalle kerralle. Vaikka nytkin helpotin tehtävää, olisi pitänyt helpottaa enemmän ja katsoa auttaako. Hyvin se kääntyy putkesta oikeaan suuntaan.

Toisella kierroksella Regina teki suoran putken tarjoamista, ja tällä kerralla sintti myös löysi heitetyt nakinpalat lattialta. Kai se kasvaa ja alkaa hahmottamaan asioita paremmin. Pystyin siis seisomaan helposti putken sivulla parin metrin etäisyydellä, ja Regina sinkoili innokkaasti putken läpi eestaas ja minä heittelin sille nakinpaloja kun se tuli ulos putkesta.

Huldan ja Reginan kolmannet kierrokset sisälsivät paikallaolotreeniä korkeassa vireessä aiemmassa postauksessa kuvatulla tavalla. Tällä kerralla otin Huldalle pallon ja heitin sitä itse. Reginalle kaveri oli namikupin kanssa apuna. Huldan kolmas kierros sisälsi myös pari toistoa seuraamista, jotka menivät todella hyvin. Kerran tuli ennakointia palkalle, mutta ei kertaakaan ennakointia maahanmenoon! Tein pari lyhyempää ja yhden pidemmän pätkän palkaten pallolla. Pitää tätäkin saada joku kerta taas videolle. :)

Aina ei mee putkeen, vaikka muuten hyvin menisikin

Olin eilen hallilla Reginan kanssa. Aloitettiin harjoittelemalla tuttua tolpan kiertoa.

Se sujui niin hyvin, joten kokeilin myös siivekkeellä.

Putkeen meno aluksi jostain syystä vähän takkusi. Vaihdettiin ihan aluksi putkeakin, kun kaverin koirakin oli vähän jäänyt haistelemaan sille samalle putkelle. Toiseen putkeen otettiin aluksi  pari helpotettua toistoa niin, että kaveri piteli Reginaa toisessa päässä, ja mä kutsuin toisesta päästä. Sen jälkeen se alkoi sujua ja myös loiva kaari onnistui hyvin. En tiedä mikä siinä ensimmäisessä sitten haisi ettei sinne halunnut mennä.

Kokeiltiin vielä joitakin toistoja "seuraamista"/mukana kulkemista kaukoimutuksella, ja se sujui tosi hyvin. Musta kuitenkin tuntuu, että haluan alkaa opettamaan varsinaista tokoseuraamista joskus myöhemmin. Mulla on vain sellainen olo, että Regina on siihen valmiimpi sitten joskus tulevaisuudessa. Eikä mulla muutenkaan ole asian kanssa mikään kiire. Olen ajatellut Reginasta muutenkin enemmän agilitykoiraa, ja se nauttii nyt siihen liittyvien juttujen opettelusta tosi paljon. Saatiin itseasiassa myös Reginalle agilitykoutsi! Tarkoitus on nyt parin viikon välein treenailla vähän pupsiaksajuttuja aina ennen Huldan agilitykurssia. Saa sopivasti molemmat koirat treenattua samalla reissulla, hallille kun kuitenkin tulee matkaa vähän vajaat 50 km yhteen suuntaan.

Lumihepulin uhri

Talvitreenit

Miten sitä onkaan tottunut sellaiseen luksukseen koiraharrastuksessa, kuin lämpimät treenihallit? Ei siitä oli kuin 10 vuotta, kun treenattiin ympäri vuoden ulkona, kun ei mitään muutakaan paikkaa ollut. Tänään oli kuitenkin mukavan leppoisa keli treenata ulkona muutamassa pakkasasteessa ja hyvin vähäisessä lumisateessa. Pohjakin oli kohtuullinen. Kyllähän sitä muuten treenaisi enemmänkin ulkona, mutta tokon liikkeistä kärsii kaikki mihin tarvitaan vauhtia ja näyttävyyttä, kun koira alkaa varomaan liukastumista. Tai sitten on anturat halki kun sopivasti kaahaa lelun perään ja jokin terävä jääkökkö osuu tielle lumen alta.

Hulda on vaikuttanut jo paremmalta juoksunsa kanssa, ja ajattelinkin kokeilla tänään jättää kipulääkkeen pois. Otin Huldan mukaan vähän sellaisella varauksella, että katsotaan miltä se vaikuttaa. Jos se on juoksujen (tai myöhemmin valeraskauden) takia haluton treenaamaan, niin saa sitten olla treenaamatta.

Regina ei "imutu"

Aloitin ensin Reginan kanssa ihan vain siitä, että kun se kentällä vilkaisi minuun, se sai innostavia kehuja ja namia. Sen jälkeen kokeillen erinäisiä juttuja, kuten "kaukoimutusta". Reginahan ei oikein imutu. Se toteaa hamutessaan namia, jota ei kuitenkaan hetikohta saa, että pidä tunkkisi. Sehän on ollut alusta asti hyvin helppo opettaa siihen, ettei esim. Huldan ruokakupille ole asiaa. Regina totesi kai heti kolmantena päivänä, että joo, se on ison koiran kuppi. Kaukoimutus siis toimii siten, että namia pidetään noin 10cm päässä koiran kuonosta, ja sillä tavalla ainakin Regina seuraa namikättä. Kotona sisällä se on jopa tullut melko tarkasti ja aika tiiviistikin oikealla seuraamispaikalla, mutta ulkona vieraalla kentällä tämä ei onnistunut ihan niin pilkun tarkasti. 

Toisaalta olen ajatellut, että sama se mitä tässä kokeilee ja värkkää, kun mitään käskyä ei vielä mihinkään ole. Jos tästä ei tule riittävän hyvää menoa seuraamiseen, niin tästä voi tulla sitten lenkillä sellainen mukana -käsky jolla kuljetaan vierellä. Silloin seuraamisen voi vielä opettaa jollakin paremmalla tavalla. Regina on melko itsenäinen tyyppi, ja tässä on taas tutustumista ja ihmettelemistä, että mitkä jutut sille toimii ja mitkä ei. Mulla ei nimittäin ole ikinä ollut pentua joka ei automaattisesti kulje imuttamalla namin perässä.

Huldan kotiläksyt

Hulda aloitti tekemällä agilitykurssin kotiläksyä, eli korkeassa vireessä paikalla pysymistä. Treenikaveri innosti ja hihkui nakkien kanssa ja mä kiepautin Huldan itseni ympäri ja kun kuono oli taas kohti etupalkkaa, ja jarruttamalla etutassut pysyivät paikallaan sen sekunnin, niin vapautin Huldan namipurkille. Olin laittanut pantaan puolen metrin hihnanpätkän, sillä Hulda joskus ahdistuu jos joku roikkuu sen pannassa. Ei se välttämättä minusta niin ahdistu, mutta päätin ottaa varman päälle ja ei tarvitse itsekään niin paljon kumarrella kun on narunpätkä mistä pitää kiinni. Hulda oli tässä hyvin taitava, eikä tehnyt ensimmäistäkään virhettä, että olisi joutunut "sakkokierrokselle" mun ympäri. Hulda on nin kuuliainen, että jos kerran joku pitää yhtään kiinni, niin sitten odotetaan. Nämä on näitä Huldan omia sääntöjä, kuten sekin ettei se halua tervehtiä hihnassa muita koiria. Ainakaan liian innokkaita.

Katsekontakti

Reginan toisella kierroksella tein katsekontaktia parilla eri tavalla. Ensin olin Reginan kanssa naamatusten, ja sitten vaikeutettiin harjoitukseen, jota on tehty kotonakin. Siinä Ohjaan Reginan ensin mun sivulle istumaan ja laitan namikäden Reginan pään vasemmalle puolelle. Heti kun Regina lakkaa hamuamasta kättä ja katsoo minuun se saa palkkansa. Melko hyvin Regina teki hommia ulkona vieraalla kentälläkin, mutta ei se vielä tietenkään niin 110% pysty keskittymään kun olisi kaikkea kivaa tutkittavaakin. Olen kuitenkin tyytyväinen sen tekemisiin. Video on edellispäivän keittiötokoilusta.

Seuraamista ja maahanmenoa

Huldalla oli niin hyvä pössis, että ajattelin kokeilla sen kanssa vähän tokojuttujakin taas pitkän tauon jälkeen. Tehtiin sivulletuloja, lyhyen matkan luoksetuloja uudella sivulletulotyylillä, sekä vähän kaukokäskyjä. Kaikista parasta oli kuitenkin hyvin lyhyet seuraamispätkät, ja nyt pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan pari kuukautta takaperin saamiani ohjeita Riitta Jantunen-Korrin koulutuksesta. Koska se maahanmeno on Huldan mielestä niin ihanaa, niin nyt kun se ei kertaakaan seuratessa ennakoinut maahanmenoa, teinkin liikkeestä maahanmenon. Hulda teki hienosti! Kerrassaan upeasti! Poistuin koiran luota muutaman metrin, kiersin sen oikealta puolelta koiran taakse, ja takaisin koiran sivulle ja vauhdista nappasin sen mukaani seuraamiskäskyllä. Hulda näytti varsin hämmästyneeltä, että voiko näinkin tehdä, mutta nousi ja seurasi hienosti. Siitä se saikin sitten superpalkan nameina, kehuina, rapsutuksina ja yleisenä hihkumisena.

Agilitykurssin 1. kerta

Eilen alkoi LSKK:lla agilitykurssi, mutta koska Hulda on juoksussa eikä hallille saa nykyään enää viedä juoksuista edes housuilla, niin Regina oli tuuraamassa Huldaa. Kouluttaja toki tiesi, että tulen pennun kanssa ja harjoitukset sovitettiin Reginalle sopiviksi.

1) Regina aloitti tolpan kiertämisellä. Hallilla oli tietenkin nyt enemmän häiriötä, kuin mitä kotona pöydän jalkaa kiertäessä on, mutta melko hyvin Regina keskittyi tekemiseen. Kotona se on hyvin kiertänyt useamman kerran samaan suuntaan, mutta nyt se vaihteli suuntaa joka kerran jälkeen. Se toki on ihan sallittua, kun tarjoamisella tehdään ja molempia suuntia on opeteltu. Autettiin Reginaa sitten saamaan useampi kieppi samaan suuntaan. Tälle toiminnolle pitäisi keksiä jokin käsky. Pitä vielä hetki pohdiskella, mutta "kääntyy" voisi toimia ja sopia omaan suuhun. Regina kuulemma käyttää kääntyessään hyvin takapäätään, vaikka onkin vielä aika sintti. 

2) Toinen harjoitus oli paikalla pysyminen korkeassa vireessä, tai ainakin kun edessäpäin on selvästi jotakin mitä koira haluaa. Tämä tehtiin tietenkin Reginalle mahdollisimman helpoksi. Kouluttaja oli edessä namikupin kanssa (voi olla myös lelu, mutta Reginalle nakit on ykköspalkka) ja mä pidin Reginaa parin-kolmen metrin päässä pannasta kiinni. Pyöräytin Reginan itseni ympäri namia apuna käyttäen, ja kun sen oli taas nokka tulossa kohti namikuppia, niin kouluttaja vähän kiinnitti Reginan huomiota, jotta se katsoi eteenpäin. Mä jarrutin pannasta, ja kun se puoli sekuntia pysyi aloillaan se vapautettiin namikupille. Kriteerinä on molempien etujalkojen pysyminen paikallaan. Jos koira ei pysy, se "joutuu" uudelle kierrokselle ohjaajan ympäri, ja pääsee kohteeseen vasta kun on aloillaan vapautuskäskyyn asti. Tätä tehdään ehdottomasti Huldankin kanssa, ja hyvä kun pystyy kotona harjoittelemaan. 

3) Kolmas harjoitus oli putken tarjoaminen. Kun Regina oli muutaman kerran singonnut suoraa putkea edes takaisin, niin menin itse putken sivulle. Kun Regina siitä lähti suorittamaan putkea, niin palkkasin sen suoraan eteenpäin sen tullessa ulos putkesta. Tähänkin pitäisi jo ottaa putkikäskyä. Vaikka odottaisi, että Regina tarjoaa putken, niin käyttäisi käskyä kuitenkin sitten kun se selvästi lähtee putkelle. Hienosti Regina jo on hoksannut putken jujun, eikä sitä hirveästi haittaa mun sijainti, paikalla pysyminen tai liikkuminen. 

Osaavammille koirakoille harjoitus oli putkeen meno pimeästä kulmasta, ja sieltä takaisin ohjaajaan päin kääntyminen. Tähänkin harjoitukseen tietenkin kuuntelin ohjeet, jotta pääsen sitten Huldan kanssa jossain vaiheessa harjoittelemaan.

4) Illan viimeinen harjoitus oli ylipäätään tarjoamisella opettaminen, ja tehtiin etujalkatargettia. Tämän sai sitten soveltaa omaan käyttöönsä sopivaksi että haluaako koiran käyvän vain läppäisemässä alustaa, vai haluaako että se jatkossa pysähtyy etujalat targetille. Mä halusin pysähtymisen ihan jo tokojuttujakin ajatellen. Tätä tehtiin kentällä samaan aikaan toisen koirakon kanssa, ja kouluttaja varmisti että meidän treenikaverina ollut uros on kiltti pennuille. Regina hoksasi ihan supernopeasti, että jalat halutaan alustalle, ja mä saankin sitten olla tosi nopea sitä palkatessani, että ehdin edes 2-3 palkkalupausta ja palkkaa antaa niin, että sen kintut oikeasti vielä ON sillä alustalla, ja että saan sen vapautettua ennen kuin se itse ehtii astua alustalta pois. Kerran kaveri tuli nuuhkaisemaan Reginaa, ja kerran Regina kävi kurkkaamassa kaverin touhuja, mutta tuli kutsuttaessa nopeasti takaisin. Ihan järjettömän hyvin Regina keskittyi omiin hommiinsa, vaikka muutaman metrin päässä touhusi ihan vieras koira. 

Paljon tuli juttuja, mutta puolet oli Reginalle jo entuudestaan tuttuja. Kaikkien harjoitusten välillä pidettiin taukoa ja käytiin välillä ulkonakin. Treenihetket pidettiin lyhyinä ja Regina jaksoi tosi hyvin keskittyä loppuun asti.

Eiliseltä metsälenkiltä

Enimmäkseen Reginan treenikuulumisia

Vähiin on jäänyt blogin päivitys Huldan treenitauon aikana. Rokotusreaktiosta Hulda on toipunut ennalleen, mutta juoksut ovat olleet taas jokseenkin kivuliaat ja siksi ollaan taas tauolla. Kipulääke auttaa pahimpaan, ja ollaan turvauduttu myös lämpötyynyn rentouttavaan vaikutukseen. Jos on pakko olla menkkakipuinen koira, niin kannattaa olla endometrioosipotilaan koira. Kaikki keinot siis käyttöön!

Regina sen sijaan on treenaillut pieniä temppuja. Se osaa mm. sisälle tullessa istua eteisessä ja samalla nostaa etuassut mun jalkaa vasten. Aluksi se teki sen vahingossa, mutta mä olen jalostanut sen näitä luontaisia toimintoja tempuiksi. Lisäksi Regina pyörii jo aika pätevästi pöydän jalkaa ympäri molempiin suuntiin. Tänään käytiin hallilla ja aloitettiin ihan vaan leikkimisellä. Kokeiltiin pyörimistä myös tolpan (pituusesteen kulmatolppa) ympärillä, putken tarjoamista ja apparin avulla ensin 1, sitten 2 ja lopulta 3 esteen yli kirmaamista etupalkalle. Koska hallilla ei ole pumppereita, oli rimat matalimmassa mahdollisessa, eli 10 cm korkeudessa.

Tokojuttuja ei hirveästi ole tehty. Regina tuntuu nauttivan paljon enemmän agilitytempuista, joten olen ajatellut että treeniriemun ja -vireen oppiminen sitten niiden mieluisimpien juttujen parissa on ihan hyvä homma. Varsinkin kun ensisijaisesti haaveilen siitä agilitykoiraa. Huldastakin on kuoriutunut ihanan innokas tokokoira, vaikka sen kanssa tokoilut aloitettiin vasta siinä 9kk hujakoilla.

Viime aikoina on kaverin kanssa puhuttu erityisen paljon siitä, että miten tärkeää on soveltaa oppimansa koiransa mukaan. Kaikki tavat eivät sovi yhtä hyvin kaikille - tietenkään. Joskus vain tuntuu, että osa kouluttajista on melko mustavalkoisia omien tapojensa ja tyyliensä kanssa. Olen myös ajatellut, että mun ei ole mikään pakko tahkota sivulletuloja ja seuraamista, jos me molemmat Reginan kanssa tällä hetkellä nautiaan enemmän pupsi-aksasta ja hupsuista tempuista. Kyllä se niilläkin oppii oppimisen jalon taidon ja treenaamisen mielekkyyden. Oikeita tokojuttuja voi ihan hyvin tehdä ohessa hyvin pikkuhiljaa, tai kokonaan sitten myöhemmin jos siltä tuntuu.

Ai niin, käytiinhän me Reginan kanssa viimeviikon torstaina myös Punkalaitumen Koiraharrastajien yhteiskävelyllä! Kolmen vartin hihnalenkki porukassa oli melko mielenkiintoinen kokemus. Yksin (ja Huldan kanssa) Reggie kulkee oikeinkin kauniisti, eikä yleensä edes vedä, mutta ai hyvän tähren se veti, huusi ja karjui, kun olis hetipaikalla pitänyt saada päästä muiden luokse. Koska tämä ei tuottanut mitään tulosta se alkoi loppulenkistä välillä itse tarjota katsekontaktia ja naru löysällä kävelyä. Tätä treeniä olisi tarjolla joka torstai, joten mun vointien salliessa osallistutaan kyllä mahdollisimman usein.

Kuvapläjäys

"Dear Eki! Koirallani alkoi juoksu, ja sen jälkeen on esiintynyt mm. kuvienmukaista toimintaa. Pelkään ettei tämä ole enää normaalia. Mitä teen?" 
Nimim. Paskaahuumoria -83

Treenipäivä hallilla

Treenailin tänään koirien kanssa hallilla (tai siis eilen, kun taas tätä kirjoittaessa ollaan jo perjantain puolella). Regina aloitti putkella ja siivekkeen kiertämisellä. Uusi lampaankarvasaalislelu oli eniten siisti just niin kauan, kunnes Regina sai ensimmäisen nakinpalan. Jatkettiin siis pääosin nakeilla, mutta myöhemmin treenissä se intoutui palkkautumaan vinkulelulla ja erikseen vielä leikkimään saalislelullakin.

Toisella vuorolla yritin tehdä vähän sivulletuloja ja seuraamista, mutta kesken seuraamistreenin Reggie muisti putken olemassaolon ja pinkoi sinne. Tehtiin vielä kuitenkin pari sivulletuloa, joista ei tänään oikein tullut mitään, ja palattiin sitten agilitytemppujen pariin. Kun Regina hoksasi, että nameja saa kulkemalla kahden peräkkäisen esteen yli, niin se jopa vähän liikuttavan tosissaan ja keskittyneenä suoritti tehtävää. Ja olisi ollut pariinkin otteeseen lähdössä siitä muitta mutkitta muutaman metrin päässä olevalle putkelle. Pätevää, mutta ei sun sintti rakas tartte niin paljoa vielä kerralla tehdä.

Kuvittelin kuvaavani takaakiertoa molempiin suuntiin, mutta koska Regina uteliaana oli kiinnostunut myös mun puhelimesta, niin se ehti mun huomaamatta tökätä sitä niin, että videolle ei tallentunut kuin toinen suunta. Ja sekin sillan nippa nappa, mutta kyllä siitä nyt vähän suunnilleen jotain näkee.

Hulda aloitti oman työrupeamansa piiiitkän tauon jälkeen keinulla. Se oli taas aluksi vähän jännä, mutta matalimmassa mahdollisessa säädössä siitä kuitenkin selvittiin. En viitsinyt sitä sitten sen enempää vaikeuttaa, kun kertaalleen jo olen hosumalla saanut aikaan... en yhtään mitään. Paluun tähän alkuun. Hulda sai alkuvuodeksi paikan agilitykurssille, niin voin siellä sitten tätä keinuasiaakin vähän kysellä.

Toisella kierroksella aloitettiin muutamalla seuraamispätkällä, ja Hulda oli tänään tosi hyvä! Jotenkin en raaskinnut tehdä kovin pitkää tai vaikeaa pätkää, kun tässäkin on taukoa ollut huimasti sairasloman takia, ja se sujui tänään jotenkin niin hyvin, että halusin vain nauttia siitä onnistumisen tunteesta. Ihan hyvä seuraamistreeni siis, ehkä ensi kerralla vähän enemmän sitten. 

Lopuksi Hulda teki vielä A:ta. Siitäkin on ihan ikuisuus kun sitä on tehty. Siis varmaan useampi kuukausi, ja ai kamala miten kaoottinen se sitten oli. Enemmän vauhtia kuin järkeä. Just ja just kun osuu ylösmenokontaktille ja hyppää siitä jo suoraan A:n harjan yli, ja sitten vielä yrittää pysähtyä alasmenolle, niin on siinä koiralla kroppa kovilla... Onneksi muutamalla toistolla Hulda alkoi vähän edes ajatella mitä on tekemässä, ja osui videollekin sitten viimeiseltä toistolta suoritus joka on sentään jo jotenkin järjellinen. Kyllä juoksarien opettaminen alkoi tänään houkuttaa...

Kaikkinensa jäi kuitenkin treeneistä ihan tosi hyvä fiilis molempien koirien osalta, ja sehän se on tärkeintä. Nyt vaan Huldan agilitykurssia innolla odottamaan, kuin myös huhtikuun Tuhkavuorten agilitypäivää. Nyt tammikuussa alkavalle kurssille tosin Reggie pääsee tuuraamaan Huldaa juoksujen ajaksi - kun siis Huldan juoksu alkanee tässä ihan pian - ja hallin säännöt muuttuivat vuodenvaihteesta alkaen niin, ettei enää edes juoksuhousut jalassa saa juoksuista tuoda halliin. Kouluttaja sitten lupasi Reginalle pupsi-aksaa tuurauskerroiksi.

Mitäs tehtäis vuonna 2018?

Tietenkin kaikista tärkein toive on pitää koirat terveinä ja hyvinvoivina, mutta jos nyt jonkinlaista harrastelutavoitetta kirjaisi ylös, niin voisi sitten vuoden päästä ihmetellä miten meni. Vuosi sitten olen kirjannut ylös anti-tavoitteita ja epäsuunnitelmallisuutta, ja siihen nähden saavutettiin aika paljonkin.

HULDA

Huldan RTK1 titteli on enää yhdestä hyväksytystä tuloksesta kiinni, joten kai me sitä kokeillaan kalastella alkukesästä vaikka sitten kertalisenssin voimin. Pari piipahdusta kokeessa kertalisenssillä taitanee kuitenkin olla koko lisenssin ostamista halvempi ratkaisu.

Agilityn viralliset kisastartit siirtyvät näillä näkymin vuoteen 2019, sillä se keinu on edelleen niin alkutekijöissään kuin joku vaan voi olla, ja kesä-heinäkuulle kuitenkin jo odotellaan juoksuja, joista Hulda on tarkoitus astuttaa. Loppuvuosi meneekin sitten Huldan osalta pentutouhuissa. Parin hyppärin takia en viitsi kuitenkaan agilityyn lisenssiäkään ostaa. Tavoitteena siis opetella keinu siihen jamaan, että pentujen jälkeen voi suunnitella kisauraa.

Toko onkin sitten aikamoinen arvotus, että mitä siinä ehditään saada aikaan. Parin viikon päästä pitäisi juoksujen jo alkaa, ja Huldalle juoksun/valeraskauden aikaan tokon treenaaminen on aika nounou. Jää siis treeniaika melko vähiin sitä ajatellen, että mahdollinen koekin pitäisi sitten käydä jo ennen seuraavia juoksuja. Tekemistä riittää kuitenkin vielä sen verran, etten taida varsinaisesti tokokokeeseen osallistumista asettaa tavoitteeksi. Se jääköön vähän sellaiseksi "mennään jos siltä alkaa näyttää" anti-tavoitteeksi. Treenata kuitenkin aiotaan sitäkin lajia. 

FH-jäljen ainoa tavoite on, että sitä tulisi edes vähän tehtyä kesän aikana.

REGINA

Reginan ainoa tavoite on se, että se huomaa treenaamisen olevan mahdollisesti eniten siistiä ikinä. Lajeina kuitenkin on pupsiagilityn alkeet, tokossa oppimisen oivaltaminen ja mahdollisesti Reginallekin pitää kesällä jäljen alkeita esitellä. Katsotaan näistä sitten miltä lajivalikoina naperon kanssa tuntuu.