Tänään treenailin vähän seuraamista tuossa kotitiellä. Käytännössä siis mahdollista oli tehdä suoraa, pysähdyksiä, täyskäännöksiä ja juoksua. Täyskäännökset vaativat vielä vähän viilausta, tänään ei oma kääntyminen oikein ollut kohdillaan, ja jotenkin "yllätin" joka kerta Huldan kun käännyin. Lisäksi se ei käänny takapäällään kunnolla loppuun asti, mutta siihen todnäk vaikutti tuo mun oma huono kääntyminen. Pitää ottaa lisää videoita joku kerta, niin näkee onko kyse toistuvasta ongelmasta.
Muutenkin Huldalla oli havaittavissa vähän valeraskauden aiheutamaa häröilyä. Käytännössä siis ääntelyä ja ihmeellisiä lukkoja joita ei normaalisti ole. Kuten vaikka perusasennoissa: "Ai siis mikä oli? En ole ikinä kuullutkaan!". Tässä olisi nyt 3 viikkoa hormonitoiminnan aikaa tasoittua ennen tokokoetta. Saatiin nimittäin paikka 15.4. Poriin kokeeseen! Onhan tuossa seuraamisessakin tekemistä, mutta kyllä mä ihan hyvillä mielin tällä tekemisellä alokasluokkaan lähden. :)
Olen yrittänyt vaalia ja muistaa ottaa treeneissä aikaa toistojen välillä myös Reginan pallutteluun, silittelyyn ja rapsutteluun, sillä sen mielestä on ihanaa kun se palloa takaisin tuodessaan voi ylpeänä pidellä palloa samalla, kun saa läjäpäin rapsutuksia, hellittelyjä ja muuta sosiaalista palkkaa. Jos ei satu olemaan palloa, niin yhtä lailla voi korvat lintassa hytkyä ja puskea ja olla ihanaa kun rapsutetaan. Mä niin toivon, että tämä sosiaalinen palkka säilyttää arvonsa jatkossakin ja osaan sitä oikein rakentaa!
Tänään sattui olemaan se hetki kun ei ollut palloa. Olin kyykyssä, koska sillä tavalla ei tarvitse kumartua pennun päälle. Regina sitten hyppäsi vähän mua vasten, josta kellahdin jo valmiiksi huonosta asennosta takamukselleni. Tästä riemastuneena Regina sinkosi mua päin niin että pelastauduin kallistumalla selälleni. Silloin yli 14 kiloa pentua kiipesi hepulin kourissa mua pitkin, heitti mun pään vieressä jonkinlaisen kuperkeikan tms. ja heittäytyi selälleen mun pään yläpuolelle. Siinä me sitten maattiin molemmat hallin lattialla selällään päät vastakkain ja Reginalla oli ihanaa! Paras palkka ehkä koko päivänä! Selällään sätkivä hepulipentu ja hekotteleva omistaja... Jos olis ollut joku näkemässä, niin varmaan saisin jonkun uuden lääkityksen siitä hyvästä.
Reginan treenilistalla oli tänään juoksarimattoa, keinun paukuttelua, rengasta ja vähän estehyppelyä. Renkaalta tuli ihan videotakin. (Huomaa miten Regina itse käy kääntämässä kameraa kesken treenin. Oli vissiin huonosti.)
Huldan päivän treenilistalle puolestaan kuului agilitykurssin kotitehtäviä, kuten takanaleikkaus kuvan osoittamalla tavalla (molempiin suuntiin), jokunen valssiharjoitus (jossa olin itse ihan kuutamolla), sekä pätkä hyvää seuraamista, kympin arvoinen (vaikka itse sanonkin) ALO-luokan hyppyliike kokonaisuudessaan ja valeraskaus-omituinen luoksetulo.
Jos sattuisi saamaan paikan 4 viikon päästä olevaan tokokokeeseen, niin pitänee kartoittaa missä mennään ja mitä pitäisi treenata. Onhan se jo yhden ykköstuloksen tehnyt, joten tuskin se huonompi on, jos tekee tasonsa mukaisesti hommia. Aika paljon on kiinni siitä saadaanko nuo valeraskausmielikuvituspennut synnytettyä ja vieroitettua ennen koetta. Syksyllä 3 kk juoksun alusta riitti siihen, että Hulda oli kokeessa oma itsensä. Nyt se sama 3 kk tulisi täyteen, jos saadaan paikka kokeeseen. Toivottavasti hormonitoiminta noudattaa edellisen juoksun aikataulua. Paikalla makaaminen 1 min: Ei pitäisi olla ongelmaa. Seuraaminen: Parhaimmillaan tekee tosi hyvää seuraamista, mutta joskus saattaa tulla jotain aivopieruja. Treenattavana olisi ainakin pysähdykset ja liikkeellelähdöt, jos jotain haluaa parantaa. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: Huldan lempiliike, pitäisi onnistua. Luoksetulo: Uuden luoksetulon opettaminen hyvällä mallilla. Loppusilausta vaille valmis. Uskon, että aika riittää hyvin tehdä liike valmiiksi. Noutoesineen pitäminen: Ei pitäisi olla ongelmaa. Kauko-ohjaus: Joskus vaatii toisenkin käskyn noustakseen istumaan, mutta pääosin onnistuu ihan sillain kuin pitääkin. Estehyppy:Pientä treeniä, koska tässäkin uusi perusasentoon tulo, mutta onnistuu siinä missä luoksetulokin. Kokonaisvaikutus: Parasta ja tärkeintä olisi, jos Hulda tekisi hyvällä fiiliksellä kuten edellisessä kokeessa syksyllä.
Nyt on lievän hiljaiselon jälkeen taas reipastuttu treenirintamalla. Perjantaina treenailtiin hallilla, kuten myös tänään sunnuntaina. Osittain tehtiin samaa treeniä, eli Reginalle juoksarimattoa ja molemmille keinun paukuttelua. Perjantaina Hulda treenasi lisäksi eteen irtoamista ja tiukkaa kääntymistä. Vire oli sen verran kohdillaan, että tuli tehtyä myös pari pätkää seuraamista, vaikka olinkin laittanut Huldan valeraskaus-toko-tauolle. Tältä se sitten näytti:
Tänään Regina harjoitteli takaaleikkauksen alkeita, sekä ihan vaan putkessa rallattelua ja leikkimistä. Regina on nyt todella hienosti alkanut tuomaan palloa takaisin mulle. Nykyään melkeinpä ihan yhdellä pallolla leikki toimii parhaiten, koska silloin Regina nopeasti tuo pallon mulle takaisin. Kahden lelun leikissä sen huomio kiinnittyy vain siihen, kun se yrittää sulloa molempia palloja samalla kertaa suuhunsa. Palkkaan sen silti välillä kahden pallon leikilläkin, koska se pitää siitä kovasti.
Hulda sitten taas teki ylläolevaa harjoitusta. Tehtiin kuitenkin vain ohjaajaa nro 2, mutta hyvin löytyi joka toistolla putken nro 7 kauimmainen pää. Hulda teki hyvällä vireellä hyvää treeniä. Loppuun otettiin vielä pari toistoa takaakierto-persjättöä, joita harjoituksia löytyy tuolta aiemmista postauksistakin.
Regina Regina aloitti paukuttelemalla keinua, ja se jo pari kertaa melko pontevasti lätkäisi molemmat etutassut keinulle. Lisäksi tutustuttiin renkaaseen. Pääosin palkattiin kaikki kiinnostuksen osoitukset renkaan keskiosaa kohtaan, ja pari kertaa Regina siitä puolivahingossa hyppäsikin. Tänään tehtiin myös ensimmäistä kertaa takaaleikkauksia. Kouluttaja piti kiinni Reginasta "lähdössä", ja mä pääsin siitä sitten kutsumaan ja ohjaamaan hypylle. Hypyn siivekkeen takana oli namialusta auttamassa Reginaa oikeaan suuntaan. Hämmennys oli aluksi suuri kun vaihdettiin suuntaa, että namialusta oli sekin vaihtanut puolta. Vietiin kyllä namit sinne yhdessä, mutta eihän pieni porokoira aina heti voi muistaa kaikkea. Lopuksi vielä rallateltiin suoraa putkea pinkoen täysillä pallopalkalla. Reginalla on tullut laukkaan ihan uutta voimaa sellaisen pentupompotuksen tilalle. Lisäksi se intona sinkosi pallon perään vaikka oli jo syöty nakkeja, ja mikä parasta: Regina toi pallon mulle takaisin! Hulda Huldakin aloitti paukuttamalla keinua. Tai oikeastaan Hulda raapii keinua, mutta alku se on sekin. Ja tärkeintä on se, että Huldan asenne on muuttunut keinuharjoitusta kohtaan. Vaikka keinu liikkuu raapimalla, niin Hulda innoissaan haluaa yrittää aina uudestaan, vaikkei vielä rohkene kunnolla keinua painaa. Paitsi välillä ihan vahingossa, ja siitä saakin sitten kourallisen nakkia. Rataharjoituksessa saikin tänään juosta. Aiheena oli irtoaminen esteille, ja parilla pienellä fiksauksella mun ohjaukseen saatiin aikaan melko hienoa jälkeä radalla! Vaikka itse sanonkin, mutta Hulda meni lujaa ja teki tosi hienosti!
Jätin Huldan alkuun istumaan. Ensiyrittämällä esteellä nro 2 olin kiirehtimässä liikaa jo takaisinpäin (koska tiesin, että kiire tulee), ja Hulda ei hypännyt kolmosta. Kun maltoin ohjata loppuun asti, Hulda irtosi hyvin kolmoselle. Siitä sitten perkeleellistä laukkaa toiseen päähän kenttää. Hulda hienosti vitoselle ja ennen putkea nro 6 valssi. Pieni odottaminen, jotta saa Huldan "apuaskeleella" ohjattua irtoamaan esteelle nro 7. Hallissa menee se ihana pylväsrivistö, joten hetkeksi koira katosi näkyvistä 7-8 välillä, mutta seiskalle lähetyksen jälkeen kiireen vilkkaa tekemään valssia 8-9 väliin. Siitä sitten koira mukaan ja pirunmoista laukkaa taas hallia pitkin ja ohjaamaan Hulda vielä vikalle esteelle. Ehdin joka paikkaan, ja meillä oli hurjan kivaa! Toisena harjoituksena oli takaaleikkaukset molempiin suuntiin ja siitä lähetys putkelle. Mä en tee niitä todellakaan täydellisesti, mutta Huldalle ne on helppoja. Niitä toki harjoiteltiin jo varhaisessa vaiheessa, ja niistä on tullut Huldan vahvuus. Vaikka miten huonosti toisin sen esteelle, niin se hyppää aina. Ja löytää vaivatta vielä oikeaan suuntaankin. Tänäänkin Hulda teki hienoa työtä. Se kokoaa itsensä hyvin hyppyyn ja kääntyy sujuvasti. Reginan match show Viikonloppuna Regina piipahti elämänsä ensimmäisessä mätsärissä ihmettelemässä koiramäärää ja ihmisvilinää. Maneesin pohja oli tietenkin kiinnostavan tuoksuinen, mutta hyvissä ajoin ennen kehää Regina totesi, että se on tutkittu, eikä siitä tarvitse enää sen ihmeemmin välittää. Varttia ennen kehää laitoin Reginalle kuristavan näyttelyketjupannan hetkeksi ekaa kertaa, ja totesin ettei se aio kuristaa itseään siihen, joten sillä sitten kehään. Mellä oli parina suht saman ikäinen belgianpaimenkoira (tervueren). Regina sai punaisen nauhan. Selvästi liikkuminen oli Reginan vavuus tässä lajissa. Vähän jopa yllätyin miten siivosti se malttoi ravata mun vierellä. Tosin mitään näyttelypönöttämistä ei olla harjoiteltukaan, niin eihän se voinut vanhan kehäkonkarin varmuudella sujuakaan. Ihan kelvollisesti kuitenkin ensikertalaiselle. Punaisten kehässä ei enää juostu, koska koiria oli tosi paljon eikä olisi mahtunut. Ei sitten sijoituttu siinä kehässä paljon taitavampia kilpakumppaneita vastaan. Varsin hyvä mieli kuitenkin jäi siitä, miten reippaasti Regina tapahtumassa hengaili.
Tänään palattiin sitten treeniarkeen agilitykurssin kotitehtävien pariin. Regina aloitti juoksarimatolla (yllättävän vaikeaa heittää palloa suoraan) ja putken jälkeisellä etenemisellä (pallon heitto + "MeneMeneMene"). Myöhemmin otettiin vielä putkesta haltuunottoa (namikäsi alas + "Tässä!"). Keinun paukuttelua on aloitettu vastikään tekemään tarjoamisella, ja Regina on alkanut hoksaamaan että keinun painamisesta maahan saa nakkia. Kovin vauhdikas tämä toiminto ei vielä ole, kun vasta on alkanut Reginan päässä armottoman ajattelun jälkeen palaset loksahtaa kohdilleen, että siis mitä ollaan tekemässä. Ja siitä ajattelusta tietenkin lähti tuttuun tapaan ääni, eli Reginan tavaramerkkina tunnettu The Narina. :) Hulda harjoitteli kotitehtäväksi saatua kääntymistä, ja lukuunottamatta sitä, että olin tosi jäykkä tönöttäjä, Hulda kuitenkin kääntyi ihan kivasti. Ainakin siis lähtötilanteeseen verrattuna. Huvittavaa sinänsä, että Hulda osaa jo jonkunlaisia vaikeampiakin kippuroita, mutta tällainen perus kääntyminen valssilla on jäänyt jotenkin ihan epähuomiossa opettamatta. Tai osaahan se kääntyä, mutta se ei osaa vielä erottaa milloin käännytään tiukasti, ja milloin posotetaan suoraan...
Keinun paukuttelu ei oikein lähde sujumaan, mutta kyllä Hulda siihen jo jokusen kerran hyvin hyvin varovaisesti hipaisi tassullaan. Ehkä se siitä. Puomin 2o2o harjoituksessa syytän valeraskautta, sillä siitä ei tahtonut tulla mitään, vaikka viimeksi sujui jo lähes 100% toistoista oikein. Jotenkin Hulda vaan vinkui kipossa olevan ruuan perään, eikä ollenkaan voinut keskittyä itse tehtävään. Ruoka kun on nyt normaaliakin tärkeämpi asia, koska muuten valeraskauspennut voivat vallan nääntyä ravnnonpuutteeseen. Lisäksi kotitehtävänä oli harjoitella kahden esteen harjoitusta, jossa esteiden välimatkaa pikkuhiljaa kasvatetaan, ja tarkoituksena on saada koira irtoamaan sille toisellekin esteelle kauempaa ohjaten. Ainakaan tänään tämä harjoitus ei tuottanut vaikeuksia, vaan Hulda oli ihan intoa täynnä ja teki joka kerta oikein. Yllätin oikein itsenikin, ja muistin pitää jalkaterät haluttuun suuntaan. Ehkä se olikin siinä se taika, miksi harjoitus sujui niin hyvin.
Aloitettiin siis tilanteesta 1. ja edettiin muutaman välivaiheen kautta tilanteeseen 2. Ohjaaja ei liikkunut pidemmälle, kuin mitä kuvassa.
Nyt on hirmu vähän ehditty (tai saatu aikaiseksi) treenata mitään, mutta on sitäkin enemmän keskitytty nauttimaan ihanan aurinkoisista päivistä kipakoissa pakkasissa. Jotain pientä on touhuttu kotona pääosin sisällä. Regina on opiskellut kurre-temppua, maahanmenoa ja viimeisimmäksi tänään näyttelyseisomista, sillä ajateltiin sunnuntaina suunnata ekoihin mätsäreihin ihmettelemään maailman menoa. Lisäksi Regina on kerran viikossa käynyt pentujen leikkikerhossa. Hulda on tukevasti valeraskaana, joten päätin laittaa sen suosiolla tokotauolle. Hallille ei ole hirveästi ehditty, joten agilitypuuhatkin ovat olleet hieman harvassa. Tässä kuitenkin kuvapläjäys niistä ihanista aurinkoisista ulkoilupäivistä!
