lauantai 26. heinäkuuta 2008

Pohdintaa

Jos aloitetaan ihan kevyellä ja hauskalla jutulla. Otosta on nimittäin tullut niin ahne, että se oppi eilen illalla syömään mustikoita suoraan pusikosta.

Sitten sitä pohdintaa. Ruu on taas ollut eilisen illan ihan vesiripulilla ja kun tavaran tulo loppui, tuli enää limaa. Suolsito on siis taas ärtynyt. Ruu on nyt syönyt nyt vain tuttuja asioita, jotenka minkään uuden ei pitäisi suolistoa ärsyttää. Missä siis voisi nyt olla syy?

  • Voiko suolisto olla tosiaan vaurioitunut talven suoli-maha tulehduksesta niin ettei se kykene enää kunnolla käsittelemään raakaa ruokaa?
Kai se voi. Vaikka raakaruuan nimeen olen tässä vannonutkin, niin pitää koittaa nyt pitää kaikki mahdollisuudet auki. Lääkärin mukaan suolistoherkälle koiralla joskus hyvin käsitelty nappula saattaa vaan sulaa paremmin, kun suolisto ei enää joudu tekemään niin kovaa sulatustyötä. Ja lääkäri ei ole mitenkään raakaruokavastainen, todellakaan. Minulle ruualla ei ole mitään muuta väliä, kunhan koirat voivat sillä hyvin.

  • Muttakun nappulat on täynnä kaikkea epämääräistä, säilöntäaineita ja joitain juttuja joiden nimiä ei osaa sanoa tai kirjoittaa
Ei tuon RC Intestinal nappulan sisällysluettelo mua mitenkään vakuuta, mutta kun pöperöä olen kokeillut niin on se vaan jostakin syystä ihme aine! Tosin en ole sitä kokeillut pidempiä aikoja, joten paha sanoa mitä se koiralle loppuviimein tekee. Lyhyillä kokeiluilla sapuska pysyy sisällä, ei ärsytä suolistoa ja Ruu tykkää siitä.

  • Eikö raakaruokintaa voi muokata niin että siitä saa mille koiralle tahansa sopivan?
Pitäisi pystyä. Mutta onko siinäkään järkeä, että (kärjistäen) koira voi syödä tasan sika-nauta jauhelihaa ja muu vitamiinit, kalkit ja hivenet tulee purkista? On siitäkin luonnonmukaisuus ja ennenkaikkea monipuolisuus kaukana. Ennemmin syöttäisin sitten vaikka sitä sopivaa nappulaa ja sen kyytipoikana sitä tasan yhtä jauhelihaa, jos se sopisi. Ruu on nyt syönyt vain tuttuja asioita jotka eivät ennen ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Ja tässä sitä taas ollaan, vaikka ei nyt kuitenkaan pidä tehdä hätiköityjäkään johtopäätökisä. Jos se eilinen oliskin ollut vaan "joku ripuli" je mennyt nyt ohi. Katsotaan.

  • Jos se olikin stressi joka sai aikaan ruikulin? Takana näyttely ja mätsäri samalla viikolla.
No ei se kai mahdotonta ole, mutta ei tuo ainakaan ennen ole ollut mitenkään stressaajatyyppiä tai jos jotakin onkin stressannut niin maha on saattanut olla hieman löysällä, ei sentään limaisella vesiripulilla. Eikä meillä ennenkään noin ole näyttelyitä stressattu.
  • Jospa koirassa ei olekaan mitään sen kummempaa vikaa, vaan omistaja on nyt turhan herkkänä mokoman ripulin takia?
Ehkä kaikkein todennäköisin vaihtoehto. :) Kuitenkin viimeksi (pari viikkoa sitten) röntgenillä sattui varmistumaan ettei kyse ollut tavallisesta ripulista, vaan suoliston tulehduksesta. Jos olisin syystä tai toisesta syöttänytkin nappulaa joka aiheuttaa ongelmaa, olisin takuulla valmis kokeilemaan raakaruokaa tai kotiruokaa avuksi. Miksi ei nyt siis toisinpäin? Eikä normaalilla koiralla kuulu ola suoli-vatsa tulehduksia 2-3 kertaa vuodessa. Nyt olisi siis tehtävä jotakin. Jos raakaruokaa en osaa/saa nyt muokattua tarpeeksi tasaiseksi tai samanlaiseksi kokoajan, on syytä alkaa etsiä vaihtoehtoja. Nyt sitten pitäisi miettiä olisiko se jokin:
1) Nappula
2) Nappula + liha
3) kotiruoka, jos niin millainen?

Ei kommentteja: