Muutakin kuin treeniraportteja

Ajattelin välillä naputella vähän muutakin kuin viimeaikaisia pääosin Huldan agitreenijorinoita. Koira-arki kun on paljon muutakin, tai siis itseasiassa lähes täysin muuta. Ainakin tällaisella harrastelijalla. Hevospuolella on sopivasti termi puskaratsastaja, mutta mikä se olis koiraharrastelussa? Takapihapuuhailija? Kuulostaa liian epäilyttävältä. Pitäydyään ihan harrastelijassa vaan. On siinäkin kuitenkin eroa tosiharrastajaan. :D

Tänään lämmitettiin ensin vähän torppaa, että tarjennuttiin olla. Tai siis että minä tarkenin. Mittari näytti aamulla -20 astetta, ja se oli koirien mielestä ihan kelpo porokoiranilma. Siinä kohti kun lähdettiin varsinaisesti kävelylle pihassa piipahtelun sijaan, oli mittarissa enää -15 astetta. Otin molemmat koirat hihnoihin ja semmoinen 20 minuuttia käveltiin. Sopiva lenkki Armakselle, ja ihan hyvä alkuverryttely Huldalle pidempää irtiolemislenkkiä varten.

Armas

Hulda

Armashan on taas ollut vähän huonompi jalkansa kanssa, enkä oikein ota tolkkua mistä se tällä erää johtuu. Rassaako sitä kyynärnivel, onko luun sahauslinjassa tuntemuksia (sehän on luutunut vähän huonoon asentoon), onko se venäyttänyt jotain lavan alueelta vai vaivaako pitkästä aika jänne kun on tullut enemmän liikuntaa. Parhaillaanhan päästiin jo semmoisiin yli 45 minuutin reippaisiin flexilenkkeihin ilman että hommaan tuli mitään takapakkia. Samaten pihalla Armas meuhkasi jo Huldan kanssa aika vauhdikkaasti, eikä siitäkään tullut ontumaa. Kelit on kyllä ollut ihan hirveät, kun joka paikassa on jäätä, jäätä ja jäätä. Eli liukasta. Tämä kyllä alkoi kun se hyppäsi autosta alas ja vähän liukastui siinä alastulossa. Tai ei nyt juuri siitä, mutta samoihin aikoihin. Samana päivänä käytiin kyllä agilityssä, mutta ei siellälkään tapahtunut mitään mitä Armaksen jalan ei pitäisi kestää.

Armas siis sai lenkkinsä siinä määrin kun sitä tänään uskalsi kävelyttää. Ontumaa ei onneksi tänään ole näkynyt! Kuvia ei tältä reissulta tullut, sillä paksut toppahanskat ja kaksi koiraa hihnoissa ei kuitenkaan olisi kovin kummoisia otoksia tuottanut. Armas jäi nappuloilla täytetyn pullokongin kanssa kotiin kun nappasin kameran matkaan ja lähdin Huldan kanssa vielä kävelylle bongaamaan sopivaa aurinkoista kuvauspaikkaa.

Jäänyt 1v. poseeraus ottamatta,
mutta tässä nyt pari kk myöhässä
oleva poseeraus.

Hulda sai kirmailla irti koko matkan. Mentiin tuonne noin kilometrin päässä olevalle pellolle. Hulda aikansa kirmailtuaan tuli kyselemään multa, että mitä tehtäisiin. Heittelin sille sitten sinä jääkökkäreitä ja otin valokuvia. Yhtäkkiä Hulda alkoi tuijottaa metsän reunaan ja lähti karvat koko selän matkalta pystyssä karjumaan lähemmäs pellon laitaa ja pysähtyi välillä kuuntelemaan. Kutsumalla se sieltä tuli pois, mutta ei enää oikein malttanut keskittyä lumileikkeihin, vaan teki näitä hyökkäyksiä aina välillä metsän reunaa kohden. Tosin sillä erotuksella, että joka kerta mörkö oli liikkunut eteenpäin kiertäen peltoa.

Kun tämä mörkö - mikä ikinä sitten olikaan - oli liikkunut ohi meidän kotiinpaluuväylältä, niin kyllä alkoi tehdä mieli kotiin. Se nyt saattoi olla mikä tahansa harmiton otus, mutta kun tuossa naapurin pihan läpi hiljattain kulki susi, niin ei tehnyt mieli jäädä katselemaan tuleeko sieltä joku otus tekemään "tuttavuutta" vai ei. Huldalta en moista reaktiota ole ennen nähnyt. Jotain mörköilyä toki, mutta en noin jotenkin systemaattista mörönkarkoitusta, jossa se aina välillä palasi mun viereen ja vahti metsän reunaa, kun ainakin Huldan mielestä peltoa kiersi mörkö. Kun oltiin tultu jonkin matkaa kotiinpäin, niin Huldakin sitten rentoutui.

Tarkkana! Siellä se on!

Mörönkarkoitus!

Hyökkäykseen!

Hyvin tehty!

Ensi viikolla olisi sitten viikonloppuna Huldalla taas missikisat tuossa naapuripitäjässä pystykorvapäivillä. Aikataulun mukaan paikalla on 3 porokoiraa. Maaliskuulle sitten vuorostaan on suunnitteilla mölliagikisat. Todennäköisesti edelleen vain putkiluokka, sillä hypyt on möllihyppärilläkin 55 cm, eikä olla vielä niin korkeita hypitty. Putkiluokassa sen sijaan voidaan viime kerran 20 cm hyppyjen sijaan osallistua 40 cm hypyillä. Pääasia kuitenkin on edelleen harjoitella kisatilannetta vieraassa paikassa ylipäätään - ei harrastaa korkeushyppelyä. :)