lauantai 3. joulukuuta 2016

Ihan putkeen!

Kävin Huldan kanssa hallilla treenaamassa pitkästä aikaa. Tarkoitus oli kokeilla muistaako Hulda pentuagitouhuista enää yhtän mitään, ja meneekö se putkeen miten helposti tai vaikeasti. Piakkoin olisi mölliagikisat, jossa putkiralli kiinnostaisi kovasti. Siinä on siis radalla pelkkiä putkia ja hyppyjä 20cm rimoilla. Ajattelin kuitenkin, että on se vähän epäreilua viedä koira sinne - kaikkinensa uusi tilanne ja vieras paikka - ja jos sillä ei ole enää aavistustakaan mistään putkista.

Se oli aika turha huoli. En ehtinyt kuin päästää Huldan yleisten tilojen puolelta väliaidan raosta treenikentän puolelle, niin se saman tien ampaisi ensimmäiseen näkemäänsä putkeen! Ja se putki oli sentään puolessa kentässä, eikä siinä ihan tyrkyllä.


Mentiin kuvan mukaista helppoa radanpätkää alusta loppuun ja lopusta alkuun, tarkoituksena vain vähän muistella mitä agiesteillä tehdään. Hulda muisti kyllä, se oli kertakaikkiaan ihan innoissaan. Mä en pystynyt kivuilta kunnolla juoksemaan, mutta se ei näyttänyt Huldan intoa latistavan. Huldan innokkuus oli niin hellyyttävää katseltavaa, että tein päätöksen maksaa hallimaksun itsenäiseen treenaamiseen, että Hulda pääsee edes kerran viikossa tai kahdessa aksaamaan. Toisaalta sääli, että noin lupaava koira menee hukkaan kun musta itsestä ei ole enää ratoja kirmailemaan, mutta toisaalta eihän Hulda itse tiedä menevänsä hukkaan. Sillä (ja mulla) on kivaa ja se on tärkeintä!

Tehtiin ihan pienesti jotain tokojuttujakin. Lähinnä merkin kiertoa, sivulle tuloa ja seuraamista. Merkin kierrossa se alkanut vähän varomaan merkillä, kun on kurvissa muutamankin kerran liukastunut märällä nurmikolla. Täytyy pitää huoli, ettei sitä tehtäisi yhtään liukkaalla alustalla, jotta vauhti ei sen takia hidastu. Sikäli vähän hankalaa, kun se oma-aloitteisesti kiertää milloin mitäkin.


Kuvien (C) Mirka

Ei kommentteja: