perjantai 10. heinäkuuta 2015

Meiltä ei muuten potilaat lopu!

Maanantaina Elmo alkoi olla vähän vaisu. Tiistaina se ei tehnyt muuta kuin nukkui ja murjotti. Kuumetta ei ollut, eikä siinä oikein ollut mitään muutakaan oiretta mistä olisi saanut kiinni, kuin väsymys. Keskiviikkona varasin sille eläinlääkäriajan, joka saatiin torstaille. Samalla huomasin, että sen henki hieman haiskahtaa, mutta ei paljoa. Keskiviikkona Otto tuli meille hoitoon, ja siitä Elmo jaksoi hetkeksi innostua, mutta aika pian se jätti Oton rauhaan. Torstaiaamuna Elmo ei edes tullut aamupalaa kerjäämään, vaikkei ollut saanut omaa ruokaa.


Tohtoriin menossa!

Oireet muistutti paljolti huhtikuussa ollutta nielutulehdusta, mutta eihän sitä taaskaan omin avuin sieltä näe. EIkä nähnyt eläinlääkärikään ilman rauhoitusta. Elmo pikku unosille, ja sieltä se taas löytyi: Kurkunpään rustot voimakkaan verestävän punaiset. Kuurit antibioottia (Clamovet 200mg/50mg : 1 tbl 2 kertaa päivässä) ja Losecia.

Tällä kertaa pippeliosastolla ei ollut tulehdusta, joten todennäköisesti viimeksi oltiin ihan oikeassa siitä, että suusta/mahasta tuo on lähtöisin. Mutta mistä tuo sitten johtuu? Seuraava on sitten pelkkää arvailua:

1. Jokin ruoka tai ruoka-aine ei sovi. Elmo on aina kyllä voinut syödä mitä vain ilman ongelmia, mutta joskushan nämä ongelmat vain alkavat, jos ovat alkaakseen. Huhtikuisen nielutulehduksen aikaan olin alkanut antamaan enemmän lihoja, siirtynyt "lihaa lisukkeeksi" tavasta 50/50 malliin (tai välillä jopa lihavoittoiseen 70/30). Samalla Elmo oli ollut pitkällä tulehduskipulääkekuurilla, jonka silloin ajateltiin ärsyttäneen vatsaa.

2. Refluksi. Mahanportti voi olla löysä ja hapan ruokamassa pääsee ruokatorveen riippumatta siitä mitä syö.

3. Helikobakteeri. Tai joku. Mä en näistä muuta tiedä, mutta itseltä helpotti närästykset from hell kun helikobakteeri saatiin hoidettua pois joskus vuonna nakki. Sittemmin ne alkoivat uudelleen ja loppuivat vasta kun tajusin heivata vehnän ruokavaliosta. Että siltäosin syy saattaa löytyä ihan helposti kohdasta 1.


Tohtorin jälkeen

Nyt on hankalaa se, että mitä ikinä muutoksia tekeekin päästäkseen parempaan lopputulokseen, niin Elmo ei oireile - se on vaan sitten jonakin kauniina päivänä ihan vetelä. Ja yhden IBD-koiran kokemuskella olen takuulla nähnyt keskivertoihmistä laajemman skaalan närästyksen erilaisia oireita ja ilmenemismuotoja. Kuvittelis siis tunnistavan oireet.

Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle, joten ruoka menee vaihtoon ja siirrytään ja pysytään pelkällä nappulalla. Sotii lähes mun kaikkia ruokintaideologioita vastaan, mutta kaikki oli hyvin, kun Elmo oli pääasiassa nappularuualla. Palaamme siis siihen. Ja jos jotakin olen oppinut, niin sen, että on aivan yhdentelevää mitä minä haluan syöttää koiralle, kun vain ja ainoastaan se ratkaisee, mikä sille koiralle oikeasti sopii.

Nappula-asia on vielä hieman pohdinta-asteella, mutta nykyinen ruoka on Proboosterin kana-riisi ruoka, jonka ajattelin vaihtaa Brit Caren lammas-riisiin. Muita harkintalisatalla olevia sapuskoita näin näppituntumalta voisi olla Brit Caren peura-peruna tai Orijenin jokin viljaton nappula.

Lemü-Lemü
Tänään hengaillaan rennosti ja annetaan antibiootin hoitaa hommat! :D

Ei kommentteja: