sunnuntai 31. elokuuta 2008

ADHD koirapäivä

Aamulla oli pikkasen hermo kireällä ei_niin_hyvin levätyn yön jälkeen. Yöllä heräsin taas hirveään närästykseen joka tuntui lähinnä sydänkohtaukselta. Rintaa puristi niin ettei osannut kuin itkeä, tai ennemminkin huutaa kivusta. Illalla olin toki jo käynyt Mehiläisessä päivystyksessä, mutta mitään heti auttavaa poppaskonstia en sieltä saanut.

Aamulla oli siis hermo "hieman" kireällä ja olo jokseenkin voimaton. Tiuskin koirille aamupissillä turhasta ja olo oli yhä enemmän onneton. Tajusin sentään pitää aamulenkin lyhyenä jottei koirille tarvitse turhasta tiuskia. Katsoivat vaan mua jotta mikä sitä nyt taas vaivaa?

Päivällä Dina tuli meille harjoitteluhoitoon. Sillä todellakin oli jonkun sortin ADHD. :) Otto jäi melkein ovelle Merjan perään tahtomaan kun se huomasi että pentu on jäämässä tänne. Dina sinkoili ihan joka suuntaan. Olohuoneestä täysiä keittiöön, käännös ja vauhtia olohuonetta kohti. Syöksy Oton kimppuun joka johtaa sivuluisuna sohvan alle. Kolistellen ylös ja taas menoksi. Otto oli sentä leikissä mukana mutta Ruu huolestuneena kantoi lelujaan turvaan mokomalta riiviöltä. Dina oli yhtä heiluvaa häntää, mielistelevää kiemurtelua ja vikkelää punaista kieltä joka lipsutti jokaisen suupieliä johon ylttyi. Pari kertaa oli pakko sylittää neiti rauhoittumaan mutta koko puolituntia mitä hoitoharjoittelu kesti oli täynnä menoa ja meininkiä. Äidin perään ei siinä hässäkässä muistanut ja ehtinyt pieni flatti ikävöidä.

Merja tuli hakemaan Dinaa ja lähdettiin yhdessä tuumin ulkoilemaan. Kaikki neljä koiraa auton perään ja menoksi. Yritettiin ensin josko näyttelijänpuiston koirapuistossa ei olisi ketään ja voitaisiin mennä sinne. Koirat saatiin jotenkuten autosta hihnoihin, mutta koirapuisto olikin varattu. Takaisin siis sinkoilevien koirien kanssa autolle. Hihat meinasi taas palaa mutta sain lopulta koirat kulkemaan edes jotenkinpäin järjestyksessä.

Mentiin siis Puomitien pellolle. Ei muutakuin koirat ulos autosta ja taas hirmuinen sinkoilu joka suuntaan. Nyt ei ollut hihnoja ja koko pelto tilaa juosta. Siellä ne ADHD koirat nyt painoivat ympäriinsä. Kaikki kävivät tietenkin luttaamassa isossa ojassa ja Otto sai hirmuisia hepuleita. Merja on onnistunut puolivahingossa ehdollistamaan Oton pillille ja se tuli joka kerta kaukaakin hirmuista vauhtia pillin kuullessaan. Joka kerta sai tietty palkkaakin.

Kotona annoin koirille puruluut kaluttavaksi ja sen jälkeen niille maistuikin uni pari tuntia ketarat oikosenaan.

Ei kommentteja: