Käytiin sunnuntaina koirien kanssa metsälammella. Oivahan polskutteli onnensa kukkuloilla, ja taisi olla riittävän kuuma keli, sillä Elmokin omaehtoisesti kävi kerran kastautumassa kokonaan, muuten luttasi rantavedessä. Oiva kuitenkin löysi rannasta pienten kuusentaimien juurelta jotakin, mitä se ehti ahmia kitusiinsa ennenkuin sain sen häädettyä aarteeltaan. Mitä lie oli, en ehtinyt nähdä. Täällä keskellä metsää ei tarvitse onneksi pelätä mitään myrkytysjuttuja, että onneksi kaikki metsästä löytyvat aarteet ovat jonkunlaisia luonnontuotteita. Eipä sillä, saa tuo niistäkin vaihtelevissa määrin vatsanpuruja.
Su-Ma yönä oli hieman levotonta seilaamista pitkin sänkyä. Maanantaina Oiva olikin sitten hyvin vaisu. Se ei taaskaan mennyt ulos kuin vain aamulla pissalle, ja muun ajan se makasi vaikean näköisenä sohvalla, vaihtaen paikkaa ja näytti silminnähden kivuliaalta. Annoin heti kun mahdollista Oivalle Losecia (aamulääkkeiden ja närästyslääkkeiden välillä oltava väli), mutta se ei tuntunut tällä kerralla auttavan yhtään. Tosin oireilukin muistutti enemmän maha/suolistokipua, kuin närästystä. Yleensä perus peuranpaskan syönnistä selvitään närästyslääkkeellä ja pienellä huilaamisella, eikä aina tule mitään oireita. Nyt oli siis aarre tainnut olla jotain muuta.
Muistin että kaapissa on vielä Litalgin kipulääkettä. Sitä tosin on määrätty Oivalle joskus aiemmin, kun ei vielä ollut kortisoni käytössä. Soitin Viksuun ja kysyin voiko ensiapuna antaa kipulääkettä, vaikka kortisoni onkin käytössä. Sain luvan antaa Litalginia ja ei muuta kuin Oivalle nappia naamaan. Tunnin päästä kipulääkkeestä se simahti tuohon sohvalle rentoon asentoon nukkumaan. Pari tuntia se veteli vielä unta levollisen näköisenä, ja sitten se heräsi ja oli ihan ehjä. Tuskan ilme naamalta oli poissa ja Oiva meni ulos leikkimään! Mahtavaa!
Illalla oli vielä aavistuksen närästysoiretta, joten annoin yötä vasten vielä antepsinia ja yö meni hyvin rauhallisesti. Samoin tänään annoin vielä nätästyslääkettä varmuudeksi, mutta kipulääkettä ei onneksi tarvittu tällä erää yhtä kertaa enempää. Näyttäisi että selvittiin tästä herkuttelukerrasta ihan kotihoidolla. :)
*** *** ***
Elmon treeneistä voisin kertoilla tuon edellisen hehkutuksen jälkeen sen verran, ettei ole ihan mennyt yhtä hienosti enää. (Tietenkään, kun ilmoitin sen siihen mölliALOon). :D Vaikka itseään saa syyttää, kun yritin sinnikkäästi lähteä treenaamaan kun omat ajatukset vähän harhaili ei-niin-kivojen uutisten takia ihan muualla. Liikkeestä maahanmeno on työnalla. Elmo niin mielellään menisi maahan melkein istumisen kautta, kun rally-tokossa pitäisi tipahtaa kerrasta lätyksi tai mennä etupää edellä.
Lisäksi eilen harjoittelin kotona liikettä maahan - kierrä koiran ympäri. Elmon mielestä ihan hyvin voi maata selällään, kun eukko kiertelee ympyröitään. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti