perjantai 23. elokuuta 2013

Otto tuli kylään!

Hain Oton eilen meille kyläreissulle. Taas on naama saanut lisää harmaata väriä. Tänään lähdettiin heti töiden jälkeen Pälkäneen hiekkamontuille. Ei Otto enää kamalasti viitsi helteessä spurttailla, mutta eilen metsässä antoi kyllä Oivalle kyytiä kun kyllästyi kuuntelemaan sen haukkumista. No muttakun Oiva sitä vaan, että "LEIKI MUN KAA! HEI LEIKI N-Y-T!". :D

Aikamme käppäiltiin kuopalla ja Otto ja Oiva nuuskuttelivat hiekkakasan taakse. Minä siinä jotakin kiviä kuvailin ja hiljaksiis kävelin perässä. Oiva tulikin takaisin katsomaan mihin jäin, mutta Ottoa ei näkynyt. Huhuilin ja viheltelinkin vähän, ja kävin hiekkakasan takana katsomassa. Ei Ottoa. Lähdin takaisin autolle päin, johon nyt ei matkaa ollut kuin varmaan 100 metriä. Näin auton - ja Oton seisovan vähän hylätyn näköisenä auton vieressä. Raasu oli eksynyt. Otto. Eksynyt.

Voi papparainen, taitaa ruveta ikä painamaan. Sieltä autolta se sitten tuli miljoonaa luokse kun huutelin sitä. Nuorena poikana se karkasi riistaviettinsä viemänä harva se lenkki ja oli helposti kolme varttia hukassa. Eikä se ikinämilloinkaan eksynyt mihinkään, vaikka en minä sitä odotellut vaan jatkoin lenkkiä koko ajan. Otto halusi autoon. Ja kotiin. "Typerä monttu oli muutenkin!", se sanoo.

Oiva on ollut nyt reipas, eikä viime omatoimievästelyjen jälkeen tullut kuin pari päivää mahan lurinaa ja isoja röyhtäsyjä. Muuten Oivis porskutti ihan reippaana, ja vältettiin mahakivut siltä erää. Saattaa isommalla Tylosin annoksellakin olla osuutensa, tiedä häntä. Pääasia että meillä on iloinen ja touhukas Oivis!
























Ei kommentteja: