Agikurssin kotitehtäviä (osa 2), sekä seuraamista ja muita juttuja

Eilen käytiin taas hallilla treenaamassa mm. agikurssin kotitehtäviä, mutta tuli siinä tehtyä myös seuraamista Huldan kanssa, sekä kiertoharjoituksia ja putkea Reginan kanssa. Hulda aloitti kotitehtävänsä kanssa, mutta koska olin ykin hallilla, niin ei tuosta videoimisesta meinannut tulla tietenkään mitään, kun koira on videolla hyttysenpierun kokoinen täplä, mutta ehkä siitä nyt jotain näkee... Tosi hyvin Hulda hakee itse linjaa hypyille, vaikka ohjauksesta ei tule tässä harjoituksessa apuja. Tehtiin taas 4 toistoa kerta kerralta enemmän esteitä vinoon kääntäen, ja saatiin jokaisesta toistosta onnistunut. Tältä näytti siis neljäs toisto:

Harjoitus kuvattuna toisen putken suulta.
Näin vinoon estet lopulta saatiin.
(Harjoituksen pohjapiirros edellisessä
postauksessa)

Regina jatkoi taas siivekkeiden kiertoja. Kotona olen huomannut, että se kiertää pöydänjalkaa mielellään aina vain vasempaan, vaikka sen lähettäisi kiertoon niin, että oikea suunta olisi loogisempi siitä lähestymisestä. Kiinnitin nyt huomiota hallilla, että valitseeko se aina sen vasemman suunnan, vai liittyykö se enemmän tuohon pöydänjalkaan. Olen saattanut sitä alkuvaiheessa vahvistaa huomamaattani enemmän vasempaan kääntyvistä kierroista, kun palkkasin kaikki kierrot mitä se tarjosi. Hallilla tätä ongelmaa ei ollut, vaan se kiertää aika tasapuolisesti kumpaankin suuntaan. Ilmeisesti se siis on oppinut, että pöydänjalalla on alussa tullut vahingossa palkattua enemmän sitä vasenta suuntaa. Aika magee pupsi, vaikka itse sanonkin! Tässä pätkä Reginan kiertoharjoituksista kahdella siivekkeellä:

Mun oli hirveä hinku päästä tekemään Huldan kanssa seuraamista, joten sitä sitten seuraavaksi. Pallopalkalla se oli niin tiloissaan, että se seurasi kyllä hienosti, mutta myös haukkuapaukutti ihan kokoajan. Rohkenin jopa aika kovasti komentaa sitä siitä, mikä yleensä saattaisi lässähdyttää koko vireen ja Hulda heittäisi hanskat tiskiin, mutta eikä mitä. Sama meno jatkui edelleen. Totesin, että joku muu ratkaisu pitää olla. Muuten me huudetaan kilpaa ja päällekkäin.

Työnsin siis pallon taskuun ja kaivoin nakit esiin, ja ohjasin sen niillä pari kertaa perusasentoon. Siitä kun lähdin seuruuttamaan niin Hulda olikin hiljaa, mutta seurasi tosi hyvällä vireellä. Palkaksi pieni nakkien saalistus armottoman kehuhihkumisen kanssa ja vielä se pallonheito siihen päälle. Uuteen toistoon pallo taskuun ja yksi nakkitemppu sopivasti pitämään virettä aisoissa ja taas hiljainen ja hieno seuraaminen, josta edellä kuvatut palkat. Teki ihan mieli taputtaa itseään olkapäälle kun siitä lennosta keksin ratkaisun asiaan. Monesti ei heti keksi missä mättää, ja ne hyvät ideat tulee sitten joskun illalla kotona... Tässä vasemmalle käännöksiä:

Toisessa pätkässä sitten melkoista kiemustelua sinnetänne. Ensikerralla pitää muistaa tehdä enemmän käännöksiä myös oikealle. Videon "äkäinen" oikealle käännös on ihan tarkoituksella sellainen kuin se on. Kun yllättäen vähän karkaan Huldalta, se aktivoituu ja on tosi tarkkana siitä mihin suuntaan ollaan seuraavaksi menossa. Ei välttämättä sovi kaikille, mutta Huldalle oikealle käännöksiä on alussa opetettu tällä tavalla, joskin se on aluksi tietenkin palkattu heti jokaisen käännöksen jälkeen kun se on aktiivisesti kirinyt mukaan. Koesuoritusta ajatellen on kuitenkin tarkoitus tehdä luonnollisemmat käännökset. Viljelen näitä "aktivointikäännöksiä" kuitenkin toisinaan edelleen.

Lopuksi molemmat koirat tekivät putkiharjoituksia. Regina hyvin loivasti kaarevaa putkea molemmilta puolilta, eli aluksi sisäkurvin puolelta jossa se kokoajan kääntyy ns. mua kohti, ja sitten vielä ulkokurvin puolelta, jossa putki kääntyy (joskin hyvin pienesti) poispäin minusta. Meni molemmat tosi hyvin.

Huldalle tein pimeisiin kulmiin lähetystä samalla hyvin loivakaarisella putkella, ja päätin kokeilla lampaankarvavetolelua palkaksi. Hulda kävi leluun kuin sika limppuun ja veti niin p*rkeleesti, että mua alkoi hirveästi naurattaa ja Hulda ihan oikeasti meinasi voittaa lelun mun käsistä heti alkuunsa. Näköjään se on kehittynyt leikeissään myös treenitilanteissa siihen pisteeseen, jossa vetolelu on oikeasti tosi hieno. En meinaan meinannut saada sitä irti lelusta edes nakilla. Ja se on jo jotain se... :D