Eilen käytiin Huldan kanssa sivistymässä Tiina Kuusiston tokokoulutuksessa. Treeniaikaa oli 2 x 15 min. Ensimmäisenä puhuttiin seuraamisen keston rakentamisesta, ja suositteli siihen mm. käännöksille arvon rakentamista. Nykyisellään Huldalla on vapautussana "JES!", josta se tietää, että saa singota pallon perään. Kun käännytään ja samaan aikaan sanotaan "JES" ja heitetään lelua heti siitä käännöksestä, saadaan käännöksistä kivoja ja virettä nostattavia. Varsinkin oikealle käännös kannattaa kääntyä yli 90 astetta, jopa 180 astetta ennen pallon heittoa, jotta koira oppii tulemaan käännökset innokkaasti "loppuun asti".
Seuraamiseen voi käyttää välipalkkoja ruualla, ja heti kun Hulda on syönyt makupalan, se otetaan uudella käskyllä seuraamaan. Palloa heitetään sitten vasta loppupalkaksi. Näin saadaan pikkuhiljaa kasvatettua seuraamisen kestoa. Muuten tykkäsi Huldan seuraamisesta kovasti, että hienolta näyttää. Lisäksi suositteli seuraamiseen ja jääviin sitä vihjesanaa, jota olin jo itsekin ajatellut ja muualtakin siihen neuvoja saanut. Kai se on nyt otettava käyttöön. Monesti vaan huomaan tehneen jo seuraamiset, ja koko vihjesana on unohtunut...
Toinen osa
Toisella pätkällä katsottiin vähän perusasentoa (siis varsinkin tuota uutta tapaa tulla suoraan edestä kiepsahtamalla sivulle) ja vielä myös vasemmalle käännöstä. Suositteli Huldalle erilaisia jumppajuttuja, esim. etujalkatargettia, jossa koira optetetaan sen päällä pyörähtämällä tulemaan sivulle. Tämä harjoitus olisi hyvä takapäänkäyttöharjoitus, ja myös perusasentoa tukeva harjoitus, vaikkei sitä sitten varsinaisessa opetuksessa tahtoisikaan käyttää.
Vasemmalle käännöksessä Huldalla vähän takapään käyttö vaihtele. Monesti vähän oikoo takapäällään, ja välillä sitten kunnolla käyttää sitä ja tekee käännöksen kunnolla koko kropalla. Tähän suositteli harjoitukseksi muiden takapään käyttöä tukevien jumppajuttujen lisäksi sellaista harjoitusta, jossa seurautetaan muutama askel ja käännytään vasemmalle 90 astetta samalla pysähtyen, jolloin Hulda joutuu kunnolla tuomaan persuksensa mukana mun viereen päästäkseen suoraan perusasentoon. Tätä harjoiteltiin, ja aluksi Hulda vähän pompotti takapäätään tasajalkaa, mutta harjoituksen edetessä alkoi paremmin astua askelia sivuttain.
Puhuttiin myös muutama sana peruuttamisesta, ja sitäkin voisi alkaa jo harjoittelemaan. Suositteli, että opettaisi Huldan peruuttamaan takajalat korokkeelle, jolloin se joutuu peruuttamaan ns. "ylämäkeen" ja nostellessaan jalkoja korokkeelle (tai laatikon sisään) se pysyy kunnolla seisomassa, eikä peruuta takamus puoli-istuvassa asennossa.
Pari minuuttia oli vielä tehokasta aikaa jäljellä, joten näytin meidän kaukot, jotta saadaan niihin vielä pari oleellisinta huomiota treenieväiksi jatkoon. Sanoi, että Huldalla on niin valtavan nopea maahanmeno, että kun vaihtojen tulisi olla mahdollisimman tasalaatuiset vauhdiltaan (varsinkin ylemmissä luokissa), että siihen kannattaa kiinnittää huomiota jo nyt miten saa istumaan nousun yhtä nopeaksi. Ei se nytkään hidas tai huono ole, mutta ei kuitenkaan niin ponnahtava, kuin mitä maahanmeno on. Ehdotti kosketuskeppiä, jotta koiran opettaisi ponnahtamaan siihen. Hulda osaa jonkinlaisen kämmenkosketuksen, sitä voisi yrittää hyödyntää, mutta ei toki toimi kovin kaukaa. Lisäksi voisi tehdä jumppamielessä "istu-istu" vaihtoja, jossa sellaisesta perusistumisesta koiran pitää vielä ponnahtaa vähän ryhdikkäämmäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti