lauantai 13. maaliskuuta 2010

Ruu jäsenkorjaaja

Mä olen kuullu et toi mutsi käy jossain jäsenkorjauksessa. Se valitteli sitte eilen et sillä on vasen lapa ihan jumissa ja se väänteli itteensä kummallisiin asentoihin. No mä olen niitä lapoja kans joskus nähny, kerranki söin lampaan lapaluuta ja se oli tosi herkkua. No mutta kuitenki. Sen lisäks mutsi on ihan kahjo, kun se herää monena aamuna jo viideltä! Se pirun kello rupee soimaan ja koitin sen jo kerran salaa vaientaa ja nyt siinä on reikä. Vielä se silti toimii eikä sitä kokonaan viittikään syödä, kun se on kuulemma puhelin. Ja siinä on taskulamppukin, näkeepähän sitte tuolla pimeissä metsissä.

No siis asiaan. Ajattelin että se hullu aamuviiden heräily loppuis jos sen jäsenet sais korjattua. Tänä aamuna kyllä yritin ensin jatkaa vaan unia ja painoin silmiä kiinni ja olin niinku en oliska. Mutsi oli vaan ovela ja rapisteli mun kuppiin aamusapuskat ja mä unohdin et mun piti leikkiä nukkuvaa. (No mutta hei, RUOKAA!) Sitte me lähdettiin taas keskellä aamuyötä eli ennen kuutta aamulenksulle.

Mutsihan on oikeekätinen, mutta koska mä olen ammattimiäs, ni odotin tiätty et se kuljettaakin mua siinä flexissä vasemmalla kädellä. Mä olin ens sen vierellä et sain mahdollisimman paljon tilaa ja sitten kiihdytin nollasta sataan noin neljässä metrissä ja vedin niin perrrkeleesti. Mutsi ei ajatellu yhtään ja se paino sitä stop-nappia ja.... korjattu! Siis sehän oli ihan vaan sattumaa et se rusakko pinko kans samaan aikaan siitä mun nenän edestä.

Toi mutsi ei sitte tietty tajunnu mitään ja se lähti vaan töihin vaikka olis ihan hyvin voinu jäädä palveleen mua päiväks. Töissä se sitte vasta tajus et mä olin korjannu sen vasemman lavan, eikä se ollu kuulemma enää tippaakaan jumissa. No ei tietty oo ku mä sen vedin paikoilleen! No se tajus sentään viedä mut heti töiden jälkeen pitkälle lenkille ja ette kyä arvaa ku mä löysin NIIN hienon kepin. Kieli roikku ehkä maahan asti niiden puuhommien jälkeen ku tuli vähän hiki!

3 kommenttia:

Oona kirjoitti...

Helou iskä! Joko kuulit että minä tyttäresi läpäisin poropaimennuskokeen! Mä yritin olla kunniaksi sullekin, ettei sitte tartte hävetä, mutta unohdin sen välillä ja korvanikin. Mutta voi että sä iskä oot aikamoinen ku mutsis paikat korjasit! Onkos se muuten sitten niinku mun mummu tai jotai? Kuulemma nähään ens viikolla, ihanaa! Jos sä sitte löytäisit sen Narun jonka viimes mulle annoit, en oo löytäny sitä vieläkään, jemmasin sen niin hyvin..

Vonotus kirjoitti...

Morjens Oona! Kirjotinkin sun poromaanreissusta edelliseen tekstiin. Se oli hianosti tehty! Kuka niitä korvia tarttee, ku kyllähän me ite tiedetään miten toi paimennus hoituu!
Mut hei jos me ei löydetä sitä Narua, ni pitää soittaa mun Avvu-iskälle, se on aikamoinen champpiooni noissa jälkijutuissa ja haussakin, ni se varmaan löytää sen sitte?
Mutta me tullaan sitte kylään ensviikolla, nähdään!

Oona kirjoitti...

No katoppa vaan, ollan vissiin vielä lomafiiliksissä kun ei huomattu että on kaksi lukematonta kirjoitusta täällä! No mutta nähään sitten ens viikolla, odotan kovasti!