Mulla on tänään vapaapäivä. Kaikki alkoi kuitenkin mennä päin mäntyä aamusta alkaen. Jo aamupissillä vastaan tuli pari räyhäävää koiraa johon omat vastasi. Kompastuin ja astuin Ruun tassun päälle. koitin korjata mutta talloin sen hännän. Ruu tietty ulvahti ja Otto luuli että ne v astaantulevat koirat ovat syypäitä Ruun sattumiseen ja möykkäsi enemmän. Ruulle tuli stressi mokomasta välitapauksesta ja se alkoi järsimään keppiä saaden sen poikittain kitalakeensa. Keppiasiakin saatiin kuitenkin hoidettua ja päästiin kotiin.
Päivällä ajattelin viedä koirat erikseen ulos, jotta päästään taas muistelemaan miten ne ohitukset pitikään tehdä. Lähdin ensin Oton kanssa. Ohitukset sujuivatkin hyvin, yhtä lukuunottamatta. Iso labradoriuros riistäytyi irti omistajaltaan ja kävi Oton kimppuun. Se siis vain tuli ilman syytä meidän kimppuun. Omistaja istuu tyhmänä penkassa kun minä koitan potkia sen koiraa irti omastani. Sillä elukalla oli kuitenkin massaa noin 40kg. Lopulta sain sen irti Otosta ja itseni koirien väliin, jolloin hyökkääjä onneksi luovutti. Sen omistaja ei sanonut mitään. Ei anteeksipyyntöä. Ei edes kysynyt kävikö jotain.
Otto tärisi hetken pakoillaan kun tutkin kävikö pahasti. Reikiä ei onneksi löytynyt, henkisiä vammoja sitäkin enemmän. Onko kohta enää ihme jos munkaan koirat ei luota ohitustilanteisiin? Ruun lähdin suosiolla ulkoiluttamaan metsään, ei enää yhtään ohituksia tälle päivälle, kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti