Pentukurssia ja rally-tokoa

Elmon kanssa oltiin keskiviikkona pentukurssin jatkokurssilla. Ohjelmassa oli sivulletuloa ja seuraamista, sekä muiden kanssa leikkimistä. Torstaina oli sitten vuorossa rally-toko. Harjoittelun alla oli eteentulo, sekä siitä sivulletulo vasemmalta ja siulletulo oikealta kiertäen. Lopuksi tehtiin pieni radanpätkä, jossa oli näitä asioita. Yllättävän vaikeaa oli yhtäaikaa laskea mielessään kolmeen, ja samalla kannustaa koiraa, käyttää käskyjä ja miettiä mitä seuraavaksi. Suorastaan mahdotonta! Elmo teki hyvällä fiiliksellä, vaikka tuli paria pikku taukoa lukuunottamatta treenattua koko tunti.

Treeneissä ei ollut kameraa, mutta eilen kun räpsittiin (vähän ennakkoon) 8kk poseerauskuvia, tehtiin samalla rally-tokon "läksyt".

Eteen!

Sivu!

Kierrä!

Edellä koko kuvasarja kiertämisestä. Melkoisen tiivis kiertäminen,
joskin loppuperusasento hieman väljä.

Seuraa!

Oivan kuulumisista sitten taas vähän toisenlaista juttua. Oiva oli pari päivää taas aavistuksen sen oloinen, että enteilin sen taas olevan menossa rikki. Närästysoiretta ei kuitenkaan ollut, joten en ole antanut närästyslääkettä. Jonkunlaiseksi mahan/suoliston kivuksi sen oireita tulkitsin, mutta melko lieviksi kuitenkin. Ajoittain Oiva kuitenkin on ollut reipas, joten kokoaikaa ei ilmeisesti kivistänyt. Edellispäivänä huomasin sillä olevan vatsan aika kovalla, ja sen lisäksi kakka tuli sellaisina papanoina. En tiedä miksi, mutta Tylosiinin aloituksen jälkeen on aina käynyt niin, että normitilanteessa kakka on normaalia koiranpökälettä ja kun Oivalla on vatsaoireita (ei närästys, vaan ennemmin suolisto-oiretta) menee kakka semmoisiksi pienen pieniksi papanoiksi. Vaikea selittää, mutta niin se vaan on. Ripulillahan Oiva ei ole ollut kertaakaan Tylosiinin aloituksen jälkeen.

Eilen ei sitten kakkaa alkanut kuulumaan, joten otin Oivan pienelle pyörälenkille jotta suoli alkaisi toimimaan. Käytiin pieni lenkki ja kotipihassa Oiva kipittikin heti puskaan kykkimään. Olo keveni näköjään siinämäärin, että jakosi taas loppuillan riehua. Mikä lie sitten mahaa laittaa kovalle. Ruokavaliohan on edelleen tasan niitä allergianappuloita.

Pyörälenkillä nähtiin myös kyy. Oiva ponkaisi ojaa kohti kyyn perässä, mutta hihna loppui onneksi kesken. Ja onneksi kyy lähti saman tien luikertamaan poispäin, sillä horjahdin sen verran, että uusintapomppu olisi ehkä jo ylettynyt. Pöljä koira, kun ei yhtään osaa näköjään käärmettä luonnostaan varoa! Onneksi ei käynyt kuinkaan!