Itse testauksessa Elmo yllätti! En ole Elmoa arkana pitänyt koskaan, mutta ehkä vähän nyhverönä pehmeytensä takia. (Äskeinen kaikella rakkaudella, Elmo on ihana koira!). Elmo leikki jotenkuten maalimiehen kanssa, mutta ehdottomasti paremmin minun kanssani. Jopa siinä määrin, että roikkui ilmassa lelussa, kunnes ote lipsahti ja Elmo mätkähti kyljelleen maahan. Mutta edes se ei hidastanut Elmon menoa.
Seuraavaksi maalimies meni Elmon lelun kanssa piilon taakse, löi lelulla piilon seinää ja uhkaavasti tuijotti Elmoa. Elmo rohkeasti omin jaloin seisten haukkui maalimiestä, jolloinka rohkeus palkattiin kehuin ja maalimiehen katoamisena piilon taakse, kunnes sama toistettiin muutaman kerran. (Sen verran pikku nyhveröä pitää kehaista, ettei ollut ollenkaan itsestään selvyys, että kaikilla koirilla olisi rohkeus riittänyt naru piukalla seistä haukkumassa maalimiestä, vaan osa hakeutui omistajansa viereen tai jopa taakse). Tämä nosti Elmon viretilaa ja kun maalimies tuli piilostaan Elmon luokse, saatiin vire kanavoitua leikkimiseen ja Elmo leikki paljon paremmin maalimiehen kanssa kuin aluksi. Elmo oli maalimiehen sanoin positiivinen yllätys. :)
*** *** *** *** *** ***
Seuraavana päivänä käytiin fysioterapiassa, kun ilman kipulääkettä on oltu pari viikkoa. Kaikki näytti hyvältä, joten samaan malliin jatketaan, ja kuukauden päästä sitten taas seuraavan kerran.
Lisäksi eilen piipahdettiin ekaa kertaa VPKH:n tokotreeneissä. Elmo otti aika paljon häiriötä uudesta paikasta ja muista koirista, mutta se on ihan ymmärrettävää kun ei olla kuukausiin käyty missään harjoituksissa. Kaikkia olisi pitänyt päästä katsomaan. Saatiin sieltä poimittua kuitenkin muutama hyvä pätkä tekemistä ja jopa muutama palkkaus lelulla! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti