keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Parempaa uuttavuotta meille!

Lappalaiskoirien keskustelufoorumilla on joka loppuvuosi "Tavoitteita ja suunnitelmia ensi vuodelle" ketju. Ensimmäinen mieleentuleva tavoite on, ettei ketään sairastuisi ja kaikilla henki pihisee vielä ainakin vuoden 2014. Oivan tavoitteet on lähinnä IBD:n kurissa pitäminen ja stressin välttely. Ehkä jotain pientä aktiviteettia pitäisi harrastaa kuitenkin, ettei tylsyys ala stressaamaan kun kotipiha on tullut tutuksi.

Elmon tavoitteisiin kuuluu tietenkin terveenä pysyminen ja tavoille oppiminen. Yritetään siis pari kertaa viikossa käydä tuolla ihmistenilmoilla. Kerta viikkoon on toistaiseksi pentuleikkiryhmä. Toinen kerta käsittää yhdessä tai yksin lenkkeilyä edes Punkalaitumen keskustassa. Päätavoite kait on osallistua elokuussa Maailman Voittaja 2014 näyttelyyn, eli hihnakäytöksen olis syytä olla siinä jamassa, että voidaan osallistua.

Tuon kokoluokan näyttelyä on vaikea harjoitella etukäteen ja Elmo pääsee tuolloin vasta junnuihin, joten jos pari pentunäyttelyä saatais edes alle harjoitukseksi. Minkäänlaisia tulostavoitteita ei ole. Tiedä kummoinen koipeliinivaiheinen tuo juuri silloin edes on. Mutta pakkohan sitä on osallistua, kun Suomen kamaralla järjestetään. Ulkomaille kun ei ole hinkua lähteä näytelmöimään ja tuonne pääsee kotimaiset rodut ilmaiseksi. :)

Uusi vuosi aloitettiin vierailemalla Elmon kanssa Tuhkavuorelassa. Otto on meillä kylässä raketti-evakossa ja Oiva jäi pitämään seuraa. Saivat isot koirat nukkua rauhassa, ilman että kukaan roikkuu kintereissä ja korvissa. :) Oivaa on taas närästellyt. Liekö tämä vetinen ja lämmin "talvi", kun varmasti muhii kaikenmaailman bakteerit tuolla tongittavana. Tosi moni tuttavakoira tuntunut olevan mahataudissa viimeaikoina. En viitsinyt sitten Oivaa stressata 3h autoilulla, kun ei se siitä vieläkään tykkää erityisemmin.

Pitää kysellä eläinlääkäriltä kun Elmo menee toisille rokotuksille, että närästyslääkkeelläkö vain mennään Oivan kanssa, vai milloin on syytä harkita kortisoniannoksen nostoa. Vai onko ollenkaan.

Tuhkavuorelassa mua odotti joululahja. Ei, koiramäärä ei lisäänny, mutta Kaisa lahjoitti mulle vanhan Nikon D90 kameransa! Tadaa!


Opeteltavaa piisaa siis, ja luvassa on kehnoja harjoitusotoksia vielä piiiiitkääääään. Ja objektiivikauppaan pitää mennä jossakin vaiheessa, että pystyy kauempana kirmailevia koiria kuvaamaan. :)

Ei kommentteja: