Lenkkeilyä, kyläilyä ja kuvia

Eilen Oiva pääsi mun kanssa ihan kahdestaan metsälenkille. Voi että meillä oli ihanaa. Löydettiin uusi tunnin mittainen lenkki, missä lähes koko matkan voi koiraa pitää irti. Oiva oli kuulolla, ei mennyt kauas, eikä mun oikeastaan kertaakaan tarvinnut huudella sitä mistään. Nautittiin vaan kävelystä, hyvästä ilmasta ja hiljaisuudesta.

Iltapäivällä oli Elmon vuoro. Mentiin kyläilemään. Oiva ei päässyt mukaan, kun toisella kyläpaikan saksanpaimenkoirista oli juoksut. Aika hurahti kuin siivillä ihastellessa hevosia, ja katsoessa koirien puuhia. Kerran Elmo eksyi hevosaitauksen sisäpuolelle, eikä tullut kutsumalla pois, mutta kun hevonen alkoi lähestyä, tuli PupNapille kiire pois tarhasta. Hyvä niin! Toivottavasti saadaan jatkossakin seuraa Johannasta, Ansusta ja Mamista.

Tänään oltiin ulkoilemassa koko perheen voimin lähimetsässä. Eilisestä kuuliaisenkiltistä Oivasta ei ollut jälkeäkään, vaan se viipotti kaukana ja vei tietty Elmon matkassaan. Jos Oiva oikein kauas meni, niin Elmo palasi omia jälkiään takaisin. Heti kun Oivan sai luokse, se taas jo lähti korvattomana johonkin. Ei se loppuviimein kauas mene tai paria minuuttiakaan ole pois näköpiiristä, mutta ärsyttää kun korvia ei tunnu olevan välillä ollenkaan. Lopulta ilmoitin parin perkeleen kera että nyt riitti, ja Oiva kulki loppumatkan hihnassa.

Mä haluuuuuun paremman objektiivin. Tuolla perusvehkeellä ei tee mitään jos koira on viittä metriä kauempana. Ilmakin oli harmaa, mutta sitkeesti yritin jotakin kuvata... :D

Tässä ensin kolme kuvaa tältä aamulta kotipihasta.
Oiva oli vielä nukkumassa, kun käytiin Elmon kanssa pihalla.

Lumihepulin jälkeen :)

Oiva lenkillä