sunnuntai 4. elokuuta 2013

Yöpäivystykseen

Oivahan ehti torstaina laavulla ollessamme syödä jotain epämääräistä rannasta. Varmaankin se oli jokin pieni kalan tms raato, ja eihän Oiva semmoista aarretta pois luovuttanut, vaan sinne meni parempiin suihin se. Koitappa tehdä vaihtokauppaa, että ota täältä kuule mielummin tämmöinen hyvä allergianappula...

Perjantaina ja lauantaina aamulla Ruoka ei oikein kelvannut, mutta söi sitten kuitenkin myöhemmin aamupäivällä ja iltaruoka meni kokolailla normaalisti. Eilen oltiin vielä lenkilläkin iltapäivällä ja Oiva oli ihan reipas. Illalla leikkikin tässä sisällä vielä. Sitten myöhemmin illalla noin 10 aikaan se meni yhtäkkiä kipeäksi. Se nieleskeli ja nikotteli ihan ylikorostuneesti, ja yökkäsi välillä. Läähätti, kuolasi, käveli paikasta toiseen ja koitti välillä venytellä etupäätään leikkiinkutsuasentoon. Se jopa vähän vinkui, vaikkei mikään piippailija normaalisti olekkaan.

Käytiin pihalla. Hulluntavalla olis pitänyt saada syödä ruohoa. Jos ei antanut, olis kelvannut pujo, nokkonen ja koristepensaan lehdet. Oksennusta ei tullut, vain pari isoa röyhtäisyä, vaikka Oiva oli selvästi todella huonovointinen. Sitten se rauhoittui nukkumaan hetkeksi. No meni kai 5-10 minuuttia kun se nieleskely ja läähättely alkoi uudestaan. Torkahdellessaankin se hengitti todella nopeasti ja puuskuttavasti.

Vajaa pari tuntia sitä katselin kun se torkahti aina välillä ja alkoi kipuilun aina uudelleen. Soitin sitten Vethaussiin. Tai siis Univettiin. Hoitaja meinasi että pakko se on katsoa, ja niinhän se olikin. Kuka siitä mitään luurin päässä osaisi sanoakaan sen enempää kuin minäkään.

Puoli yhdeltä yöllä oltiin sitten Univetissä. Lääkäri kopeloi Oivan mahan, mittasi kuumeen ja kuunteli sydämen ja keuhkot. Mahassa ei ollut erityistä aristusta, joten todettiin torstain omatoimiherkuttelun nähtävästi aiheuttaneen ylävatsan korvennusta ja närästystä. (Ja itse samasta vaivasta pari kertaa päivystyksessä maanneena tiedän, että se kipu voi olla yhtä helvettiä. Siinä ei paljon renniet auta vaikka rouskuttaisi kolme paketillista, kun ei auta aina reseptilääkkeetkään). Oiva sai piikkinä Cereniaa pahoinvointiin ja Nexiumia närästykseen. (En edes tiennyt että sitä voi saada piikkinä, luulin että lääkkeen pitää mennä mahaan ja vaikuttaa siellä paikallisesti). Lisäksi kotiin saatiin Nexiumia pillereinä, ja vaihdettiin Pepcidit taas niihin. Muuten lääkitys on jo ennestään vaivan hoitoon oikea, joten se Tylosiinit ja Antepsinit pysyy ennallaan.

Kotona Oiva taas alkoi rauhoittua vaikka se vielä vähän nieleskelikin. Alkuyön se nukkui kuin liimattu mun kyljessä, ja sitä se ei ylensä tee ellei sillä joku ole huonosti. Tänään nieleskelyä on ollut paljon vähemmän, mutta ruoka ei ole maistunut ollenkaan. Tosi väsynyt se on kyllä, mutta tuskin se mahakivuiltaan ihan kamalasti sai nukuttuakaan. Kai tää taas tästä.

Ei kommentteja: